Axel Fredrik Granfelt

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

Axel Fredrik Granfelt (1815 - 1892) syntyi Hausjärvellä ja kuoli Hattulassa ja oli suomalainen pappi, valtiopäivämies ja Helsingin yliopiston dogmatiikan ja siveysopin professori. Granfeltin vanhemmat olivat aatelisia: isä ylijahtimestari August Fredrik Granfelt ja äiti Magdalena Elisabet af Enehjelm. Granfeltin sotilassuku oli aateloitu 1757. Mies oli naimisissa kaksi kertaa. Ensin Agata Fredrika Nordenswanin (k. 1855) kanssa sitten Gustava Cleven kanssa.

Hän toimi vuodesta 1850 aina vuoteen 1875 lähes yhtäjaksoisesti dogmatiikan ja siveysopin professorina. Granfelt osallistui politiikkaan ja oli säätyvaltiopäiville papiston edustajana 1863–1872. Pappissäädyssä hän mm. puolusti naisten oikeuksien laajentamista. Hän oli myös suomenmielinen vaikkakin ruotsinkielinen. Hän niin kuin monet muutkin lainasi rahaa mm. Aleksis Kivelle ja tuki suomenkielistä kulttuuria. Granfelt oli hyvin musikaalinen, hän harrasti laulua ja oli kiinnostunut oopperasta.

Granfeltilla oli laaja kirjallinen tuotanto, jonka toinen pääteos on Kristlig dogmatik (1861), ensimmäinen uskonopin suomalainen yleisesitys, jota käytettiin yliopistollisena oppikirjana yli 50 vuotta. Den kristliga sedeläran (1873) -teoksessa hän hahmottelee yksilön, valtion ja kirkon suhteita snellmannilais-hegeliläiseen tyyliin. Granfeltin oppiin kuului mm. ajatus siitä, että suvereeni valtio oli Jumalan tahto. Tuohon aikaan Suomi oli autonominen alue osana suurvalta Venäjää.

Axel Fredrik Granfeltia on pidetty 1800-luvun yhtenä merkittävimmistä teologeista Suomessa. Hänen oppiensa kohtaloksi sanotaan koituneen hänen pitäytymisensä idealistisiin oppeihin, kun taas nuoren polven teologit korostivat havaintoja ja kokemusta.

Teoksia

  • Försök till utredning af begreppen auktoritet och auktoritets-tro. 1846.
  • Dansen betraktad från kristlig synpunkt. 1857
  • Kristliga dogmatik. 1861 (2. p. 1870, 3 p. 1880). Kobo-ebooks
  • I tidens frågor 1–3. 1871–1881
  • Den kristliga sedeläran. 1872–1873
  • Kysymyksiä ja tutkistelemuksia kristillisen... 1. - , 1875. Verkkokirjasto
  • Kysymyksiä ja tutkistelemuksia kristillisen... 2. - , 1875. Verkkokirjasto
  • Nykyajan raittiusliike, kertomus sen kehityksestä ja siinä noudatetuista periaatteista. 1883. Verkkokirjasto
  • Asunnot ja kansan elämä Suomessa : muutamia havaintoja ja kehotus havaintojen tekemiseen.1884. Verkkokirjasto
  • De första offentligt af finske män emot kristendom och kyrka riktade angreppen. 1884. Verkkokirjasto
  • Benjamin Rush ja raittiusliikkeen aikaisimmat vaiheet. 1885. Verkkokirjasto