Aulangon puu- ja pensaslajipolku

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 25. joulukuuta 2020 kello 16.35 – tehnyt MinLii (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Aulangon Joutsenlammen lähistössä kulkee puu- ja pensaslajipolku. Polun pituus on noin 1,3 kilometriä. Polku alkaa aivan vanhan kioskin läheltä sen vasemmalta puolelta ison kuusen vierestä. Ensimmäinen merkitty puu on suuri euroopanlehtikuusi. Polun ensimmäinen osuus kulkee metsässä kapeaa metsäpolkua pitkin ja palaa sitten takaisin lammen rantaan. Polun toinen osuus kulkee Joutsenlammen ympäri. Tämä toinen osuus on esteetön. Polun varrella on yli 50 erilaista puu- ja pensaslajia.

Talvisia kuvia puulajipolulta Kuva:Minna Takala
Ilmakuva puu- ja pensaslaji polusta, ote Retkikartasta, Metsähallitus

"Kell onni on, se onnen kätkeköön" Aulangon perustaja eversti Hugo Strandertsköjd ei tuohon sanontaan uskonut, vaan hän avasi Aulangon puistometsän kaikille kiinnostuneille. Se oli myös kaupan ehtona, kun Aulangon maat myytiin Hämeenlinnan kaupungille. Hugo halusi luoda luonnonläheisen kauniin paikan virkistymiselle. Puulajipolku on ollut Joutsenlammen vieressä aivan puiston perustamisen alkuajoista lähtien. Vanhimmat puut on istutettu 1800-luvun lopulla. Hugon aikaisista istutuksista alueella kasvavat vielä mm. lehtikuusi, pihtakuusi, sembramänty, lehmus, vaahtera ja jalava.
Syystä tai toisesta alueella ei ole puu- ja pensaslajipolulle opastusta, erillistä esittelyä tai karttaa. Polun kattavaa yleisesittelyä ei löydy myöskään Aulangon verkkosivuilta. Harvat tuntuvat tietävän polun olemassa olosta, vaikka ovat ehkä Aulangolla jo moneen kertaan käyneet ja Joutsenlampea kiertäneet.
Tämä sivu on luotu vuoden 2020 aikana tarkoituksena tarjota tietoa puu- ja pensaslajipolusta, jotta puista kiinnostuneet kävijät voisivat sen helpommin löytää. Sivua on tarkoitus täydentää jatkossa sitä mukaa kun tietoa aiheesta löytyy lisää.

Puu- ja pensaslajialueen perustaminen

Vanhimmat puu- ja pensaslajipolun puista on istutettu jo Hugo Standertskjöldin aikoihin 1800-luvun lopulla. Puiston rakennustöiden yhteydessä lampien ympärille avattuihin maisematiloihin oli istutettu jalopuita ja ulkomaisia lehti- sekä havupuita. Alueelle oli istutettu lehmus, vaahtera ja jalava sekä sembramäntyjä, lehtikuusia, pihtoja, okakuusia, palsamipihtoja, douglaskuusia ja kontortamäntyjä.

Vaahtera. Kuva: Eerika Ruoskanen

Vuonna 1930 alue rauhoitettiin Hämeen läänin maaherran päätöksellä. Rauhoituksen seurauksena alueelle laadittiin hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti sinne istutettiin runsaasti lisää ulkomaisia puulajeja pieniksi metsiköiksi ja puuryhmiksi. Ensimmäisen metsänhoitosuunnitelman Aulangolle laati Torsten Rancken vuonna 1931. Hänen mukaansa 1890-luvulla suurinta osaa alueesta peitti 40–70 -vuotias havupuusekametsä. Rancken kiinnitti hoitosuunnitelmassaan huomiota metsäpuiston kokonaisvaltaiseen hoitoon sekä kauneudellisiin ja maisemallisiin arvoihin. Puulajipuiston kehittämistä suosinut hoito jatkui.

Seuraavan metsänhoitosuunnitelman laati Olli Heikinheimo vuonna 1944. Se vahvistettiin vuoden 1950 loppuun. Joutsenlammen ympärillä olevia ulkomaisten puulajien taimistoja kehitettiin edelleen omiksi metsiköikseen siten, että ne liittyvät Joutsenlammen puistoalueeseen.

Joutsenlammen ympäristön puusto on osittain 90-120 vuotta vanhaa, myös vanhempia jopa 160 vuotta vanhoja puita löytyy alueelta. Lammen pohjoisosassa on uudempaa istutusta alueilla joissa 15.11.2001 Janika -myrsky kaatoi runsaasti puita.

Merkityt puut ja pensaat polun varrella

Puiden ja pensaiden kyltit on uudistettu vuonna 2017. Kylteissä on kerrottu puun nimi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja latinaksi. Reitin varrella on 50 erilaista puuta ja pensasta. Metsäosuuden polun varrella on 24 merkittyä puuta. Numero 25 on näyttävä alppiruusujen kokoelma vuodelta 1936. Joutsenlammen ympärillä esteettömällä osuudella on taulut 25-60 merkittyä puuta ja pensasta. Numero #59 tervaleppä on puistometsää kiertävän päällystetyn tien toisella puolella. Polun varressa merkityistä puista yhdeksän lajia on merkitty toiseen kertaan myös lammen ympäristöön. Aulangolla on kaiken kaikkiaan 70 erilaista puulajia ja 80 lajia eri pensaslajia.

Alla olevan taulukon tietojen täyttäminen on vielä kesken. Tavoitteena on täyttää taulukkoon ensin nimet suomeksi, jatkossa lisätä muut kielet ja tiedot levinnäisyydestä. Tavoitteena on myös lisätä kuvia jokaisesta puusta ja pensaasta eri vuoden aikoina ja vielä lisätä linkki lisätietoihin.

Numero Nimi Numero Nimi Numero Nimi
1 Euroopanlehtikuusi 26 Mustamarjaorapihlaja 51 Metsälehmus
2 Vuorijalava 27 Kanadantuija 52 Metsätammi
3 Ohotanpihta 28 Siperianlehtikuusi 53 Lehtosaarni
4 Sahalininpihta 29 Kalliotuhkapensas 54 Puistolehmus
5 Lehtosaarni 30 Japaninhappomarja 55 Metsävaahtera
6 Ussurinpihta 31 Kiiltotuhkapensas 56 Laakeripoppeli
7 Euroopan pähkinäpensas 32 Unkarinsyreeni 57 Virginiantuomi
8 Metsävaahtera 33 Metsämänty 58 Raita
9 Kotipihlaja 34 kyltti puuttuu 59 Tervaleppä
10 Haapa 35 Pirkkalankoivu 60 Idänkanukka
11 Harmaapihta 36 Punalehtiruusu
12 Serbiankuusi 37 Marjaomenapuu
13 Metsätammi 38 Hieskoivu
14 Rauduskoivu 39 Mognolianvaahtera
15 Metsämänty 40 Pilarikataja (puu puuttuu)
16 Hernesypressi 41 Kotipihlaja
17 Koreantuija 42 Sulkaharmaaleppä
18 Metsäkuusi 43 Japaninjalopähkinä
19 Douglaskuusi 44 Punavaahtera
20 Japaninpihta 45 Hapsuharmaaleppä
21 Taikinamarja 46 Haapa
22 Rusovaahtera 47 Visakoivu
23 Sinikuusama 48 Metsäkuusi
24 Douglaskuusi 49 Rauduskoivu
25 Alppiruusu, Rhododendtron 50 Siperianpihta

Vuodenaikojen vaihtelua

Talvella ikivihreät kuuset, männyt, pihdat ja sypressit tuovat vihreyttä metsäiseen maisemaan. Osa tammista pitää lehtensä ensimmäisiin koviin pakkasiin asti. Lumisilla keleillä Aulangon puistometsä on kuin Narnian satumetsä. Puiden runkojen erityispiirteet erottuvat kun lumi piirtää erilaiset oksistot selvemmin näkyviin. Talviseen aikaan puulajipolulla on hiljainen ja harras tunnelma. Pimeään aikaan vain Joutsenlammen toinen reuna on valaistu. Omat lamput on hyvä ottaa mukaan jos haluaa kiertää koko reitin pimeään aikaan.

Pähkinäpensas. Kuva: Eerika Ruoskanen

Vuoden ensimmäisinä kukkivat pähkinäpensaat jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Kevään edetessä polku tihenee vähitellen ja alkukevään vihreän monet erilaiset sävyt tuovat vaihtelua maisemaan. Polun varrella kukkivat sini-, valko- ja keltavuokot, myöhemmin kielot ja monet muut kevään kukat.

Alkukesästä kukkivat isot alppiruusut. Talvekestävät lajikkeet ovat peräisin Saksasta ja ne on istutettu vuonna 1936. Istutuksia on täydennetty myöhemmin kotimaisilla taimilla. Alkukesästä kukkivat myös omenapuut. Myöhemmin kukkivat ruusut .

Syksyllä väriloistoa voi ihastella erityisesti Joutsenlammen ympärillä kun vaahteroiden kaunis väritys heijastuu lampeen. Viimeisten ruusujen kukinta jatkuu vielä lokakuussa. Marraskuussa korostuvat ikivihreät puut ja metsän sammaleet. Maastossa on myös isojen puiden veistoksellisia vanhoja kantoja.

Alueen karttoja

Polun reitti on merkitty Retkikarttaan. Ohessa ote kartasta

Ote Retkikartasta, Metsähallitus

Puu- ja pensaslajipolku on Aulangon luonnonsuojelualueen kartassa vihreällä rajatulla kulttuurialueella. Kartassa on kuvattu hoitokuviot Joutsenlammen ympäristössä. Kuvioiden puuston tarkemmat kuvaukset ovat alla.

Karttaote Aulagon luonnonsuojelualueen hoitokuunnitelman kartasta

Hoitoalueiden kuvioden kuvaukset

Kuvio 91 Pinta-ala: 1,1 ha Kuvaus:22 Lehtomainen kangas (OMT). Lehtolaikkuja. Joutsenlammen alueen maisema on puistomainen ja sen ympäristössä kasvaa lukuisia ulkomaisia puulajeja, kuten mongolianvaahtera (Acer ginnala), rusokirsikka (Prunus sargentii), punavaahtera (Acer rubrum), palsamipoppeli (Populus balsamifera f. elongata), laakeripoppeli (Populus laurifolia), salava (Salix alba), kanadantuija (Thuja occidentalis) ja siperianpihta (Abies sibirica). Lisäksi kuviolla kasvaa mm. sulkaharmaaleppä (Alnus incana f. laciniata), pilarikataja (Junperus communis f. suecica), pirkkalankoivu (Betula pendula f. birkalensis), metsälehmus (Tilia cordata), puistolehmus (Tilia vulgaris), saarni, visakoivu, jalava, tervaleppä ja tammi. Joutsenlampi on perinteisesti ollut Aulangon keskipiste.

Kuvio 92 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Puustoltaan hyvin epätasainen käenkaali-mustikkatyypin (OMT) metsikkö, jonka ylemmän jakson muodostaa järeä, 165-vuotias kuusikko, jossa sekapuuna on mäntyä, rauduskoivua, muutama siperianlehtikuusi ja siperianpihta (Larix sibirica ja Abies sibirica). Alemmassa jaksossa on rauduskoivua ja lehtipuuta.

Kuvio 93 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Lehtipuuvaltainen, käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva kapea välikuvio, jonka puusto on hyvin eri-ikäistä ja -kokoista. Kuviolla on mm. raitaa, vaahteraa, rauduskoivua, pihlajaa, tammea, kuusta ja iso siperianpihta (Abies sibirica).

Kuvio 94 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Joutsenlammen itäpuolella, käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva elinvoimainen haapametsikkö on syntynyt juurivesoista. Kuviolla on muutama mänty-ylispuu ja jaloja lehtipuita. Haavikko elävöittää ja tuo vaihtelua ja värejä Jousenlammen maisemaan. Haavikko on 85-vuotias ja puuston keskipituus on 26 m.

Kuvio 95 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Haapametsikköä kiertävä rauduskoivikko käenkaali-mustikkatyypillä (OMT), jossa sekapuuna mm. kuusi, mänty, siperianpihta, rusokirsikka (Abies sibirica, Prunus sargentii), vaahtera ja saarni. Koivikko on noin 85-vuotiasta ia sen keskipituus on 22 m.

Kuvio 96 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Hyväkasvuinen, varttunut käenkaali-mustikkatyypin (OMT) mänty-kuusisekametsä. Kuviolla on myös muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja jaloja lehtipuita. Taimia paikoin, mm. tammea ja pihtaa. Tasattu 1880-luvulla lammesta saadulla maalla.

Kuvio 97 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Kaunis käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva sekametsäkuvio. Ylempi jakso on järeää, 165-vuotiasta männikköä, jossa sekapuuna rauduskoivuja. Alemmassa jaksossa on rauduskoivua ja jaloja lehtipuita (mm. saarni, vaahtera, tammi ja vuorijalava).

Kuvio 98 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Joutsenlammelta pysäköintipaikalle johtavien polkujen välistä aluetta, jossa ylispuustona järeää männikköä ja alla jaloja lehtipuita. Kenttäkerros on täynnä kieloa.

Kuvio 99 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Järeää, 165-vuotiasta käenkaali-mustikkatyypin (OMT) mänty-kuusisekametsää. Janika -myrsky kaatoi osan järeästä puustosta kuvion pohjoisosassa syksyllä 2001. Alikasvoksena on vaahteraa, rauduskoivua, pihlajaa, tammea, saarnea ja siperianpihta (Abies sibirica).

Kuvio 100 Pinta-ala: 1,0 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Joutsenlammen pohjoispuolen kuvio, josta vuoden 2001 Janika -myrsky kaatoi kuusia. Jäljelle jäänyt puusto on aukkoista. Vanhat männyt ja kuuset hallitsevat maisemaa. Isojen puiden alla on noin 10-metrisiä yksittäisiä puita, mm. pihlaja, vaahtera, rauduskoivu, tammi ja saarni. Taimikon muodostavat myrskytuhoalueelle vaahtera, pihlaja, rauduskoivu ja saarni. Pensaita on mm. kiinanlaikkuköynnös, pähkinäpensas, koiranheisi sekä kalliotuhkapensas. Kuvion läpi kulkee kivetty Joutsenlammen laskuoja. Myrskyn jälkeen kuviolle on istutettu yksittäiskappaleet pirkkalankoivua ja hevoskastanjaa. Kuviolla kasvavat myös keltavuokko, jänönsalaatti, alppikello sekä valkoinen sinivuokko. Tärkeä maisemakuvio: polut ja rengastie ympäröivät kuviota joka puolelta.

Kuvio 101 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Janika-myrskyn jälkeen kuviolla oleva puusto on vähäistä; muutama iäkäs kuusi ja mänty sekä nuorempia lehtipuita. Pensaiston peittävyys on suuri. Tien lähellä yksi pieni rhodopensas. Pensaiden seassa kulkee vanha kasteluputki. Kuvio rajautuu kuntopolkuihin.

Kuvio 102 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pienialainen, piha-alueeseen liittyvä käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtipuumetsikkö. Kuviolla kasvaa mm. sulkaharmaaleppä, katsura (alkuperä Saksa), pähkinä, japaninsiipipähkinä, keltahevoskastanja, pähkinäpensas, riippakoivu (Alnus incana f. laciniata, Cercidiphyllun japonicum, Juglans sp., Pterocarya rhoifolia, Aesculus octandra, Corylus avellana, Betula pendu1a f. pendula), visakoivu, raita, tuomi, tammi ja vaahtera.

Kuvio 103 Pinta-ala: 0,3 ha Kuvaus: Luonnonsuojelualueen toimistorakennuksen ja asuinrakennuksen piha-alue (Pukinmäki). Istutettuja lajeja on paljon, ne on tarkemmin eritelty Metlan v. 1991 tekemään puu- ja pensaslajikartoitukseen. Piha-alueella kasvaa mm. japaninjalopähkinä (Juglans ailanthifolia), pähkinäpensaita (Corylus avellana), punavaahtera (Acer rubrum), siperianlehtikuusi (Larix sibirica), siperianpihta (Abies sibirica), harmaapihta (Abies concolor), douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja surukuusi (Picea abies f. pendula).

Kuvio 104 Pinta-ala: 0,9 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Puustoltaan eri-ikäistä ja -kokoista kuusivaltaista lehtosekametsää. Kuviolla on runsaasti komeita lehtikuusia (Larix sibirica, Larix decidua ja Larix gmelinii var. japonica), muutamia mäntyjä (mm. ’helvemänty’), rauduskoivuja, siperianpihta (Abies sibirica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii). Lisäksi on runsaasti lehtipuita: tammi, saarni, vuorijalava, tuomi, pihlaja, ja pähkinäpensas (Corylus avellana). Erityistä huomiota ansaitsee saksalaisen T. J. Rud. Seidelin v. 1936 tekemä lahjoitus, joka käsitti kauniin kokoelman rhododendronlajeja. Myös Suomesta hankitut rhododendronit on istutettu tänne. Kuvio on tärkeä puistokuvio piha-alueen ja Joutsenlammen välissä. Kuvion läpi kulkee puu- ja pensaslajipolku.

Kuvio 106 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Vuonna 1938 on tälle mustikkatyyppiä (MT) olevalle kuviolle istutettu lawsoninsypressiä (Chamaecyparis lawsoniana), hernesypressiä (Chamaecyparis pisifera) ja koreantuijaa (Thuja koraiensis), jotka ovat menestyneet kohtalaisesti. Kuviolla on lisäksi mm. mäntyjä, kuusia, lehtipuita ja muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja palsamipihta (Abies balsamea).

Kuvio 107 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: 90-vuotias douglaskuusimetsikkö käenkaali-mustikkatyypillä (OMT). Kuvion länsiosassa on kaksi riviä harmaadouglaskuusta (Pseudotsuga menziesii var. glauca), muualla on douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii). Alueella on suoritettu kylvö v. 1927 ja istutus v. 1938. Puuston keskipituus on 34 m.

Kuvio 108 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) olevalle kuviolle on istutettu v. 1938 useita ulkomaisia puulajeja pieninä ryhminä. Osa istutuksista on tuhoutunut, jäljellä ovat hyvin menestyneet jättipihta (Abies grandis), ohotanpihta (Abies nephrolepis), ussurinpihta (Abies holophylla) ja Abies sachalinensis var. Mayriana. Lisäksi kuviolla on siperianpihtaa (Abies sibirica), euroopanlehtikuusta (Larix deciduaa), douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii) ja pähkinää (Corylus avellana) sekä jaloja lehtipuita. Kuviolla sijaitsee wc-rakennus ja kuvion läpi kulkee puu- ja pensaslajipolku.

Kuvio 109 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Käenkaali-mustikkatyypille (OMT) v. 1938 istutettu huonokuntoinen harmaapihta (Abies concolor var. lowiania) -metsikkö. Kuviolla on myös muutama kuusi, euroopanlehtikuusi (Larix decidua) ja lehtipuita.

Kuvio 110 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Hyvin menestynyt v. 1938 istutettu serbiankuusi (Picea omorica) − metsikkö käenkaali-mustikkatyypillä (OMT). Puuston keskipituus on 24 m.

Kuvio 111 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pienialainen mustikkatyypin (MT) kuvio, jossa kujanteena hyväkasvuista, 90-vuotiasta douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii) ja rivi siperianpihtaa (Abies sibirica). Alispuustona on muutama pähkinäpensas (Corylus avellana), tammi ja raita.

Kuvio 112 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Hyväkasvuista, v. 1955 käenkaali-mustikkatyypille (OMT) istutettua pirkkalankoivua (Betula pendula f. birkalensis) ja v. 1932 istutettua pähkinäpensasta (Corylus avellana). Kuviolla on myös komea käärmekuusi (Picea abies f. virgata), muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja jaloja lehtipuita.

Kuvio 113 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Rehevä, puustoltaan kaksijakoinen ja eri-ikäinen käenkaali-mustikkatyypin (OMT) sekametsikkö, jossa ylemmän jakson muodostavat kookkaat, noin 135-vuotiaat rauduskoivut, kuuset ja muutama mänty ja alemman jakson kuuset ja lehtipuut (tuomi, raita, vaahtera, pihlaja, tammi ja haapa). Pähkinäpensasta. Kuviolla sijaitsee vanhan eläintarhan rakennuksen kivijalka. Kettu ja mäyrä pesivät tässä rinteessä. Kuvion läpi kulkee puhelinlinja.

Kuvio 114 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pinus peuce -valtainen käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva kuvio, jossa sekapuuna mänty, siperianpihta (Abies sibirica), siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja lehtipuita (mm. rauduskoivu, tammi, pihlaja). Peukemännyt ovat Bulgarian alkuperää.

Kuvio 164 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Joutsenlammen tekosaari. Saaressa on muutamia puuntaimia ja nuoria puita, mm. koivua ja hopeapajua. Lisäksi saaressa on rikkinäinen (valko)betoninen joutsenpatsas. Se näkyy keväisin, kun ruohot eivät vielä peitä sitä.

Lähteet