Arkistot:Suomalaisten taiteilijain näyttely I
Hämeen Sanomat 13. helmikuuta 1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely.
I
Hyöty tällaisesta kiertävästä taidenäyttelystä on päivän selwä. Täten woi suuri yleisö tutustua kotimaiseen taiteeseen muutenkin luin niiden kiwi- ja walopainoskuwien kautta, joita nykyään niin suuresti on ruwettu lewittämään. Tämän hyödyn käsittäen olikin melkoinen ihmisjoukko, heti kun näyttely wiime sunnuntaina kello 12 awattiin, saapunut raatihuoneen juhlasaliin. Uteliaina siellä tungeskeltiin ja etsittiin tuttujen taiteilijoiden tuotteita. Ja siellähän ne oliwatkin edustettuina useimmat nuorista taiteilijoistamme, siellä oliwat Gallénit, Järnefeltit Blomstedtit y. m.
Gallén esiintyy täällä aina samana rohkeana ja omaperäisenä taiteilijana kuin ennenkin. Me olemme jo tottuneet odottamaan häneltä aina jotakin erinomaista, jotakin originaalia, emmekä täälläkään pety hänen suhteensa. Monen silmä lie wiiwähtänyt ensin oudoksuen ja sitten yhä suuremmalla mielihywällä tuossa sirossa taulussa, jota esittää rannalla leikkiwää, alastonta lasta. Lapsen asento ja ruumis on niin luonnollisen lystikäs, että katselijan mieleen wäkisinkin johtuu samansuuntaisia waloisia kuwia oman lapsuuden ajoilta. Valosäteiden taittuminen ranta-aaltoihin ja kuultawan rantahiedan antamat wäriwiwahdukset owat mielestämme oikein ymmärretyt ja kuwatut. Sitä wastoin emme ole woineet käsittää weden ja rannan suhdetta toisiinsa.
”Erämaa" on Gallénin kesämatkojen hedelmiä Kainuun rajamailta. Taulu kuwaa hawumetsien ympäröimää Paanajärweä, jonka takana siintää Nuorusen laakea huippu. Taiteilija on osannut sille antaa metsämaiseman synkeän, yksinäisen wärityksen ja erittäinkin on meitä miellyttänyt tuo puunkuorta aluttelewa punapäinen palokärki, joka on pantu siihen elämää edustamaan.
Erinomaisella teknillisellä taidolla ja huolella on "Järwelle katsowa nainen" tehty; erittäinkin woi sitä sanoa noista sammalpeitteisistä, kiwistä ja naisen waatteuksen sulawista poimuista. Mutta näyttää siltä kuin taiteilija olisi niin kiinnittänyt huomionsa erityisseikkoihin, että perusaate on jäänyt syrjään. Nainen ja maisema yhdessä eiwät teekään mitään eheätä kokonaiswaikutusta katselijaan. "Auringonlasku" on kaiken sen wienouden ohessa, jota itse arte waatii, kuitenkin kuwattu woimakkaasti ja warmasti kuten Gallénilta woi odottaakin. On omituista nähdä, miten hän itsessään surumielisissä ja haaweellisissa aiheissa pysyy kuitenkin yhtä reippaana ja rohkeana.
"Rokonarpinen sawolainen" on mielestämme erittäin onnistunut. Se on kuwattu tosi taiteilijan hillityllä siweltimellä. —
Gallénin wastakohtana, waikka yhtä etewänä taiteilijana, esiintyy nyt kuten ennekin Eero Järnefelt. Hiljainen ja hellämielinen runollisuus henkii hänen tauluistaan. Niissä esiintyy Pohjolan luonto täysin käsitettynä ja nuo hienot talwiwäritykset ja kesäisen ilman autereet - - ne owat werrattomat. Katselemmepa wain hänen talwitaulujaan "Kewättalwinen aurinko" ja "Talwi päiwä!" Omaa puhtauttaan sinertäwä lumi, todelliset petäjät ja raitis talwi ilma, yhtyy niissä todelliseksi sopusoinnuksi, Nuo lumihanget nättäwät niin luonnollisilta, että tekisi mieli heti lähteä koittamaan, miten niillä sukset juoksisi. "Sään muutos" on mielestämme näyttelyn parhaimpia tauluja. Nuo pienet laineenläikät ja miellyttäwä taka-ala antawat maisemalle aineenmukaisen leiman.
Taulussaan "Isäntä ja rengit" on taitelija ottanut kuwatakseen erittäin hupaisen aiheen kansan elämästä. Nurmikolla loikowat rengit, isäntä ja kotoiset rakennukset owat mainiot - sitä wastoin on nurmikko tehty huolimattomasti. Anakaan me emme pidä moista hutiloimista minään taiteena, - eikä Eero Järnefeltin siweltimen arwoisena.
Suurinta huomiota näkyy näyttelyssä W. Blomstedt'in suuri taulu "Ananias kalastaja" wetäwän puoleensa. Sitä on aina suuri joukko ihailemassa. Ja meistä se kannattaa myös sen. Sillä koko taulu on niin perisuomalainen ja kansallinen, että sitä woi jokainen ymmärtää, jokainen woi siitä nauttia. Katsokaapa waan esimerkiksi tuon seisowan miehen kaswojen ilmettä ja pojan ikäänkuin puoli-uinuwaa katsetta! Ne pienet teknilllset karkeudet, joita huomaa wedessä y. m. jääwät syrjään näiden ansioiden takia. Hra Blomstedt jo tällä taulullaan on woittanut etewän sijan nuorempien taiteiliiamme riwissä ja lukuisia ystäwiä.
Blomstedt'ilta on näytteillä wielä kolme muuta taulua, "Härmää", "Rautunselkä" ja "Pohjantuuli", joissä hän warmuudella kuwaa luontomme eri wiwahduksia. Tarkka huomiokyky awoin silmä ja sydän ja ennen kaikkia tuo pikakuwaamistaito esiintyy näissä kaikissa. —
Meidän täytynee jättää muut taiteilijat toiseen kertaan. Käytämme wielä kerran tilaisuutta huomauttaksemme yleisöä tästä täällä niin harwinaisesta nautinnosta. Olisi kyllä paljonkin muistutettawaa itse salin, ja taulujen järjestämisen suhteen: Niin esim. on Gallénin "Erämaa" joutunut sellaiseen paikkaan josta sitä ei woi oikein mistään päin tarkastella. Muutenkaan ei woi salin pienuuden takia useata taulua katsoa kyllin pitkän wälimatkan päästä. Toinen seikka joka sekin häiritsee taiteen nautintoa, on tuo keltaisen wärinen paperi, jolla tilapäisesti seinät owat werhottu. Se wie usealtakin taululta woiman pois.
Katso myös: Katso myös: