Ero sivun ”Anja Vammelvuo” versioiden välillä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: Anja Vammelvuo (1921 – 1988) syntyi ja kasvoi Riihimäellä, ja julkaisi ensimmäisen novellinsa 16-vuotiaana ollessaan Riihimäen yhteislyseon oppilas. Lukion jälkeen vuonna 19...)
 
Rivi 9: Rivi 9:
 
==Teokset==
 
==Teokset==
  
Auringon tytär, runoja, Otava, 1943.
+
Auringon tytär : runoteos. Otava, 1943
  
Muut ovat nuoria, romaani, Otava, 1945.
+
Muut ovat nuoria : romaani. Otava. 1945
  
Muottiin tuntemattomaan, runoja, Otava, 1946.
+
Muottiin tuntemattomaan : runoteos. Otava. 1946
  
Paratiisilintu ja muita novelleja, Otava, 1946.
+
Paratiisilintu ja muita novelleja :  novellikokoelma. Otava. 1946
  
Loistohuoneisto, kolminäytöksinen näytelmä, Otava, 1947.
+
Loistohuoneisto : kolminäytöksinen näytelmä. Otava. 1947
  
Viimeinen Kleopatra, romaani, Otava, 1950.
+
Viimeinen Kleopatra : romaani. Otava. 1950
  
Rakkauskertomus, novelleja, Otava, 1953.
+
Rakkauskertomus : novellikokoelma. Otava. 1953
  
Kukkia sylissäni, runoja, Otava, 1954.
+
Kukkia sylissäni : runoteos. Otava. 1954
  
Torpankirjat, runoja, Otava, 1957.
+
Torpankirjat : runoteos. Otava. 1957
  
Kuuma, kylmä, runoja, Otava, 1960.
+
Kuuma, kylmä : runoteos. Otava. 1960
  
Valkoinen varis, novelleja, Otava, 1962.
+
Valkoinen varis : novellikokoelma. Otava. 1962
  
Integer vitae, runoja, Otava, 1964.
+
Integer vitae : runoteos. Otava. 1964
  
Valitut runot, Otava, 1968.
+
Valitut runot : runoteos. Otava. 1968
  
Lintu pieni, runoja, Otava, 1970.
+
Lintu pieni : runoteos. Otava. 1970
  
Totuuden iskut, runoja, Otava, 1973.
+
Totuuden iskut : runoteos. Otava. 1973
  
Kuinka voitte?, runoja, Otava, 1978.
+
Kuinka voitte? : runoteos. Otava. 1978
  
Valitut runot, Otava, 1982.
+
Valitut runot : runoteos. Otava. 1982
  
Tulee aika toinenkin, näyttelijä-rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämä, näytelmä, Otava, 1983.
+
Tulee aika toinenkin, näyttelijä-rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämä : näytelmä. Otava. 1983
  
 
==Lähteitä==
 
==Lähteitä==

Versio 14. lokakuuta 2020 kello 08.19

Anja Vammelvuo (1921 – 1988) syntyi ja kasvoi Riihimäellä, ja julkaisi ensimmäisen novellinsa 16-vuotiaana ollessaan Riihimäen yhteislyseon oppilas. Lukion jälkeen vuonna 1941 hän oli Uuden Suomen kesätoimittaja, minkä jälkeen hän meni töihin Otavalle. Esikoisteos runokokoelma Auringon tytär (1943) ilmestyi heti lukion jälkeen, ja ensimmäinen romaani Muut ovat nuoria (1945) siitä kahden vuoden kuluttua. Romaanissa hän kuvaa nuoruuttaan Riihimäellä.

1950-1960-lukujen vaihteessa Vammelvuo asui Moskovassa, jossa hänen miehensä Jarno Pennanen oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana.

Vammelvuo oli tuottelias kirjailija ja novellien, runojen ja romaanien lisäksi hän kirjoitti myös näytelmiä. Hänen viimeinen teoksensa oli näytelmä Tulee aika toinenkin (1983), jonka hänen poikansa Jotaarkka Pennanen ohjasi Turun kaupunginteatterille.

Anja Vammelvuo sai Valtion kirjallisuuspalkinnon romaanista Viimeinen Kleopatra (1950) sekä runokokoelmista Kukkia sylissäni (1954) ja Lintu pieni (1970).

Teokset

Auringon tytär : runoteos. Otava, 1943

Muut ovat nuoria : romaani. Otava. 1945

Muottiin tuntemattomaan : runoteos. Otava. 1946

Paratiisilintu ja muita novelleja : novellikokoelma. Otava. 1946

Loistohuoneisto : kolminäytöksinen näytelmä. Otava. 1947

Viimeinen Kleopatra : romaani. Otava. 1950

Rakkauskertomus : novellikokoelma. Otava. 1953

Kukkia sylissäni : runoteos. Otava. 1954

Torpankirjat : runoteos. Otava. 1957

Kuuma, kylmä : runoteos. Otava. 1960

Valkoinen varis : novellikokoelma. Otava. 1962

Integer vitae : runoteos. Otava. 1964

Valitut runot : runoteos. Otava. 1968

Lintu pieni : runoteos. Otava. 1970

Totuuden iskut : runoteos. Otava. 1973

Kuinka voitte? : runoteos. Otava. 1978

Valitut runot : runoteos. Otava. 1982

Tulee aika toinenkin, näyttelijä-rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämä : näytelmä. Otava. 1983

Lähteitä

Anja Vammelvuo. Wikipedia ([1])

Anja Vammelvuo - yhteiskunnallinen kirjailija. Riihimäen kirjasto ([2])

Anja Vammelvuon radiohaastattelu (18.8.1968). Ylen Elävä arkisto ([3])