Aimo Mäkinen

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 1. huhtikuuta 2013 kello 17.29 – tehnyt Urjanhai (keskustelu | muokkaukset) (luokka tarkemmin)

Loimaalla eläkepäiviään viettävä maanviljelijä Aimo Mäkinen (s. 1920) asui vuoteen 1965 asti Ypäjällä. Hän on julkaissut omakustanteisesti kaksi romaania Kotinsa vanki ja Tulenjohtaja. Lisäksi häneltä on ilmestynyt muistelmateos Ei isäin jälkiä.

Ensimmäinen romaani Kotinsa vanki on kehityskertomus Metsälän tilan emännästä Helvistä, ja se pohjautuu tositapahtumiin.

Ei isäin jälkiä

Aimo Mäkisen muistelukset ovat mielenkiintoista ja herkullista luettavaa, sillä hän osaa kertoa sujuvasti pieniä, kiinnostavia tarinoita niin ihmisistä kuin paikoistakin. Kirja koostuu hajanaisesta kokoelmasta anekdootteja, jotka kaikki liittyvät samaan Loimaan Ypäjänkylään. Kylässä oli kahdeksan kantatilaa ja jokaisella tilalla torpparinsa ja mäkitupalaisensa. Lisäksi kylässä oli käsityöläisiä ja monen sortin vaeltajaa. Kylään saapui Pohjanmaalta jopa talollisten tyttöjä ym. työnhakuun, jotka saivat emänniltä monenlaista aputyötä ja joistain tuli itsestäänkin emäntiä.

Mielenkiintoisimmat tarinat liittyvät tilattomiin, asunnottomiin miehiin Topiakseen, Heikkiin, Leppäseen, Heinoseen ja Topias Kaikuun. Köyhät kun eivät ole pitäjänhistorioiden ym. kirjoittajia kovasti kiinnostaneet. 

Topias

Topias oli asunnoton vaeltaja, joka yöpyi siellä mistä sattui kortteerin saamaan. Vastapalvelukseksi hän mm. hieroi, mutta saattoi kesken töitään nukahtaa. Naisväki ei miehestä pitänyt, koska hän oli täynnä kirppuja. Hampaitakin hän kehui parantavansa, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä.

Heikki

Mäkinen kirjoittaa Heikistä tähän tapaan:

"Ei Heikki mikään hulttio ollut. Silmän lumeeksi kävi taloissa töissä kuten muutkin kaksilahkeiset perheelleen elantoa hankkimassa. Varmaan näiden pienten ansioiden lisäksi piti vähäistä näpistystäkin harjoittaa koska vajaan puolen hehtaarin maatilkku ei lehmien elannoksi riittänyt."

Heinonen

Lyhyin, sympaattinen tarina on Heinosesta, josta Aimo Mäkinen ei paljon tiedä, mutta on hänet kumminkin huomioinut muisteluissaan.

"Heinosen töllistä ei ollut paljoakaan ihmisille kerrottavaa. Viettivät niin sanottu hiljaiseloa, Marjaana sekä Juho kahden lapsensa kanssa. Aarne pojasta ainakin tuli seppä ja tytär Taimi muutti miehensä kera pois paikkakunnalta."

Teokset

Kotinsa vanki. Romaani. 2002

Tulenjohtaja. Romaani. 2003

Ei isäin jälkiä. 2005. ISBN 952-5556-11-5