Aku Rautala
[kirjailijatRautala.htm#Tuotanto Tuotanto][kirjailijatRautala.htm#Tuotanto]| [kirjailijatRautala.htm#Tekstinäyte Tekstinäyte]
s. 1896 Hartola
k. 1931 Helsinki
kirjailijanimeltään August Ripatti
Poliittisista syistä vangittunakin ollut Aku Rautala kävi kansakoulun ja Paimion kansanopiston. Hän työskenteli konepaja-, rakennus-, saha-, tehdas ja satamatyöläisenä (1912-18), Suomen työväenpuolueen toimitsijana Jyväskylässä (1919-23) sekä varastomiehenä ja myöhemmin kustannusvirkailijana WSOY:ssä (1930-31).
"Ensimmäisiä kertoja esiintyi kaunokirjallisuudessamme niin kuvaajana kuin kuvauksen kohteena uudenaikainen työmies, sivistystahtoinen ja -kykyinen, itsenäiseen ajatteluun pystyvä ruumiillisen työn tekijä. Samalla Rautalan teokset avaavat aiheeseen uuden näkökulman: on kysymys työläisten suhteesta työhönsä, koneisiin, ympäristöön ja hänen asennoitumisestaan elämänkaikkeuteen. Esiin astui työmies, jolla on aivot. Rautalan teokset ovat enemmän ajattelijan kuin kaunokirjailijan työtä", kirjoitti E. J. Ellilä (1966).
"Hehkuvan raudan miehiä sisältää yhdeksän novellia työmiesten ja koneiden maailmasta. Tekijä itse esitti kokoelman nimeksi Nälkäiset vaeltajat, mutta kustantajan mielestä se ei aatesisällön kannalta ollut riittävän yhdistävä. Nämä kaksi novellia ja kolmantena Taistelu tiiliskivestä ovatkin kokoelman edustavimpia. Tekijän oma ääni kuuluu parissa kohden varsin voimakkaana: "Ikuisesti nälkäisiä me olemme, ja se on meissä sammumatonta. Isiltämme me sen olemme perineet ja ahneina ja tyytymättöminä me vaellamme teitämme rinnoissamme sama ikuisesti selittämätön, - jota emme milloinkaan voi ratkaista" (Nälkäiset vaeltajat). Ja toisessa novellissa: "Tänä päivänä tunnen itselleni syntyneen uuden tahdon. Tahdon ymmärtää kaikkea ja kaikkia. Ja tätä tahtoani julistan sanomalla: ihmiset, oppikaa ymmärtämään toisianne!" (Satama). Kertomus "Kymmenen millimetrin tarkkuudella" on niinikään omaelämäkerrallinen, sillä sen päähenkilö Väinö Mäkinen puhuu ja toimii kuin Aku Rautala itse.
Romaaninsa Kädettömien taistelu Rautala varusti selittävällä alkulauseella, jossa hän mm. sanoo: "Kirjani tehtävänä on esittää kuva yhteiskunnallisesta elämästä nykyhetkestä tulevaisuuteen, pysytellen määrätyn kansanluokan - työtätekevän luokan - piirissä ja kuvaten sen elämää, ajatuksia ja pyrkimyksiä sekä sen sisäisiä taisteluja . . . [Teoksen] pääpaino on tekijän yhteiskunnallisilla mielipiteillä. Rautalan oma ääni kuuluu koko ajan. . .
Kumpikin teos saavutti erittäin hyvän arvostelumenestyksen. . .
Aku Rautalan jälkeenjääneissä papereissa on myös valmis romaani Markku Pulieri eli Kanonisoimaton pyhimys. . . Romaani liikkuu vankalla todellisuuden pohjalla. Maisema on huolellisesti kartoitettu, sillä siinä on mainittu Pienvesi, Ahvenjärvi ja Pankalampi, Fuortti, Nipuli ja monet muut kylät ja talot aina Savelan pappilaa myöten. Maantie joka johtaa Pertunmaalta Hartolan kirkolle on oikoteineen kuin ilmasta valokuvattu. . . [Romaani] on kirjoitettu samanaikaisesti kuin Kädettömien taistelu. . .
Aku Rautalan jäämistössä on toinenkin käsikirjoitus, runokokoelma Suuri uni. Se käsittää useita kymmeniä eri aikoina syntyneitä runoja, jotka tekijä kertoi näyttäneensä Arvi Kivimaalle ja hänen avustamanaan järjestäneensä painokuntoon. Kokoelmaa ei hyväksytty. . . Aku Rautala on kiintoisa nimenomaan ominpäin opiskelleena kirjailijana, esimerkkinä siitä, miten Suomen kansan keskuudesta on tuon tuostakin noussut yksilöitä, jotka vaikeissa oloissa ovat ponnistautuneet kohti valoa ja tietoa pyrkien esittämään ajatuksensa ja kokemuksensa myös kaunokirjallisessa muodossa."
(E. J. Ellilä, 1961)
== ==
[kirjailijatRautala.htm#yla Tiedosto:Nuoli.gif]
Tuotanto== ==
Romaanit
Kädettömien taistelu : romaani. WSOY 1930.
Markku Pulier eli Kanonisoimaton pyhimys : elämäkertaromaani. Pertunmaan kunta ja Pertunmaan seurakunta 1975.
Novellit
Hehkuvan raudan miehiä : novelleja. WSOY 1930.
[kirjailijatRautala.htm#yla Tiedosto:Nuoli.gif]
Tekstinäyte
Elma istui Antin ainoaan nojatuoliin ja veti pöydällä olevat kirjat eteensä.
- Mitä sinä olet ruvennut tutkimaan? Sinulla on vain Fordin kirjoja käsillä. Elämäni ja työni, Tänään ja huomenna. Onko niissä jotain mielenkiintoista?
- Enemmänkin kuin mielenkiintoista. Niissä on tavattoman paljon oppimista. Minä olen alkanut tutkia tuotannon rationalisoimista.
- Niinkö? Onko Matin idea tarttunut sinuunkin? Hänhän kävi minullekin selittämässä tuotannon rationalisoimista.
- Niin, tai minun ideani on tarttunut Mattiin. Työn rationalisoiminen on kohta meidän kaikkien idea. Eikä vain idea, se on todellisuus, ja senvuoksi otan siitä selvää niin laajalti kuin suomen kielellä siitä on tietoja saatavana. Sekä käytännön miesten että tiedemiesten teoksia olen hankkinut. Kas tässä on myöskin eräs.
- Työn tiede
- Niin. Tieteellinen esitys Taylor-järjestelmästä.
- Mikä sinut on saattanut tällaisia asioita tutkimaan?
- Välttämättömyys. Me teemme nyt jo työtämme näiden järjestelmien mukaan, vaikkei monikaan meistä tiedä niistä mitään. Ja yhä enemmän näitä järjestelmiä aletaan rautatiekonepajallakin soveltaa käytäntöön. Päivä päivältä poistetaan vanhentuneita koneita, osastoja uusitaan ja niiden uusinnan jälkeen koneet, kuljetusneuvot sijoitetaan rationalisoidun työn mukaisesti. On ainoastaan ajan kysymys, kun kaikki vanhat osastot ja sellainen työ, joka tähän saakka on tehty ammattityönä, tulee muuttumaan. Kaikki työ on senjälkeen samanlaista tehdastyötä, jota varten ei tarvitse erikoista ammattiopetusta. Lyhyen ajan työssä oltuaan sitä voi jokainen tehdä. Lopuksi valitaan vain kaikkein nopeimmat sitä suorittamaan.
- Eikö se ole valitettavaa meidän työläisten kannalta?
Kädettömien taistelu, 1930.
Lähteet:
- Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 367.
- E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1966, s. 26.
- E. J. Ellilä. Piekkolan lähde. Itä-Hämeen kirjapaino 1961.
[kirjailijatRautala.htm#yla Tiedosto:Nuoli.gif]