Ero sivun ”Prättäkitti” versioiden välillä
(kopioitu wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Pr%C3%A4tt%C3%A4kitti (lisenssin pitäisi sallia)) |
(muot.) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä. | '''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä. | ||
Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja | Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen. | ||
Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman ''Prättäkitti, noita Nousiaisista'' (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon. | Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman ''Prättäkitti, noita Nousiaisista'' (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon. | ||
Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 17.10
Prättäkitti tai Rättäkitti, oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja Mannisten kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä Ypäjällä.
Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.
Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman Prättäkitti, noita Nousiaisista (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon.
Kirjallisuutta
- Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia II, s. 90-96. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. Julkaisun verkkoversio (viitattu 1.4.2013).
- Kestinen, Kristiina (1990). Rättäkitti. Satakuntalainen noitanainen kansanperinteen valossa. Folkloristiikan syventävien opintojen tutkielma, Turun yliopiston folkloristiikan laitos. 116 s.
- Laakso, Veikko: Prättäkitti ja hänen ennustuksensa – tarua vai totta? Saviseudun joulu 1991.
- Välimäki, Anja (1999). Prättäkitti - Mannisten Tepon outo emäntä. Loimaa, Ooli, 1999. ISBN 952-5278-02-6