Ero sivun ”Ypäjänkylä” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Köykkä, Sirkka & Stålhammar, Eeva: ''Näin on tehty. Lounaishämäläisiä kyläkuvauksia.'' 2005. ISBN 951-97766-1-2 | Köykkä, Sirkka & Stålhammar, Eeva: ''Näin on tehty. Lounaishämäläisiä kyläkuvauksia.'' 2005. ISBN 951-97766-1-2 | ||
[[Coordinates::60.864265, 23.213117| ]] | [[Coordinates::60.864265, 23.213117| ]] | ||
[[Category:Ypäjä|Ypäjänkylä]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Ypäjänkylä]] | [[Category:Ypäjä|Ypäjänkylä]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Ypäjänkylä]][[Category:Häme-Wiki]] |
Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.03
Ypäjänkylä on nimensä mukaisesti kylä Ypäjällä. Ypäjänkylä on Ypäjän kunnan suurimpia kyliä. Kylä sijaitsee n. 10 kilometrin päässä Ypäjän kirkonkylästä, jossa on kunnan hallinto ja palvelut.
Historia
Ypäjänkylä oli aikoinaan perinteistä maanviljelyseutua tiloineen ja torppareineen. Alueella ei ole järviä; Ypäjänkylä sijaitsee keskellä savitasankoja. Siellä virtaa Loimijokeen pieni sivujoki, Ypäjoki, jonka varrella nykyisten Uotilan, Lylyn ja Pispan talojen kohdalla on sijainnut Ypäjänkylän historiallinen kylätontti ja kylän vanhimmat pellot. Kylän ihmisten elämä on ollut rauhallista maalaiselämää vuosisatojen ajan. Ypäjänkylä on sijainnut erillään muista Ypäjän kylistä ja se kuuluikin vuoteen 1911 saakka Loimaan pitäjään. Suurin osa Ypäjänkylän maatilojen päärakennuksista on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Ypäjänkylän kahdeksan kantatilaa oli rakennettu lähelle toisiaan susivaaran vuoksi ja ne muodostivat tiiviin kyläryppään, joka sai nimensä suuren kantatilan isännän, Ypäj'n, mukaan. Ypäj oli pitäjän suurin kylä ja liikennekin kulki sen kautta, joten koko pitäjän nimeksi otettiin Ypäjä.
Ypäjän rautatieaseman perustamisen jälkeen vuonna 1888 kylän elämä vilkastui. Sittemmin asemarakennus on purettu. Rautatie toi mukanaan monenlaista yritystoimintaa, muun muassa J.V. Rantasen kauppa perustettiin 1889. Vuonna 1914 kaupparakennus paloi, mutta sen tilalle rakennettiin kookas liikerakennus Ypäjänkyläntien varteen. Rakennus on nykyään asuinkäytössä. Ypäjänkylän kansakoulu perustettiin vuonna 1904 ja ensimmäinen osuuskauppa vuotta myöhemmin. Sotien jälkeen kylä sai omakotitaloalueita siirtolaisten ja rintamamiesten rakentaessa talojaan.
Nykyään
Kylällä on aikanaan ollut posti ja kyläkauppa, mutta nykyään suurin osa palveluista on siirtynyt Ypäjän kirkonkylälle. Kylässä toimii kuitenkin Ypäjän kunnankirjaston lainausasema. Myös koulu, myllykahvila ja seuraintalo ovat edelleen toiminnassa. Jotta uusia asukkaita saataisiin kylälle, on Ypäjänkylässä suunnitelma maankäytöstä ja uusista tonteista. Kylälle on myönnetty tuki seurantalon ja uimalammen kohentamiseen, ja näitä projekteja toteutetaan. Paikalliset asukkaat toivovat lisää pienimuotoisia elinkeinoja kylälle, mm. luontomatkailua, johon paikallisilla yrityksillä on jo olemassa majoituspuitteet.
Ypäjänkylä on perinteinen maalaisyhteisö, jossa vanhoja ja uusia naapureita autetaan. Asutus on sekoitus uutta ja vanhaa. Lapsiperheet viihtyvät siellä hyvin. Monet kylältä kaupunkeihin muuttaneista palaavat myöhemmin takaisin kylään. Hämeen Kylät ry valitsi Ypäjänkylän vuonna 2009 vuoden hämäläiseksi kyläksi.
Lisätietoja kylästä:
Köykkä, Sirkka & Stålhammar, Eeva: Näin on tehty. Lounaishämäläisiä kyläkuvauksia. 2005. ISBN 951-97766-1-2