Ero sivun ”Puistonmäki” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Puistonmäki on kaupunginosa[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] pohjoispuolella. Se jää Vanajaveden ja [[Ojoinen|Ojoisten]] kaupunginosan väliin, pohjoispuolella sitä rajoittaa [[Kirstula|Kirstula]] ja [[Aulanko|Aulanko]].  
Puistonmäki on kaupunginosa [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] pohjoispuolella. Se jää Vanajaveden ja [[Ojoinen|Ojoisten]] kaupunginosan väliin, pohjoispuolella sitä rajoittaa [[Kirstula|Kirstula]] ja [[Aulanko|Aulanko]].  


Aulankoa vastapäätä sijaitseva Hakalanniemi on vanhaa huvila-aluetta. Kaupunginpuisto on osa kansallista kaupunkipuistoa. Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001.
Aulankoa vastapäätä sijaitseva Hakalanniemi on vanhaa huvila-aluetta. Kaupunginpuisto on osa kansallista kaupunkipuistoa. Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001.

Versio 23. syyskuuta 2014 kello 11.05

Puistonmäki on kaupunginosa Hämeenlinnan pohjoispuolella. Se jää Vanajaveden ja Ojoisten kaupunginosan väliin, pohjoispuolella sitä rajoittaa Kirstula ja Aulanko.

Aulankoa vastapäätä sijaitseva Hakalanniemi on vanhaa huvila-aluetta. Kaupunginpuisto on osa kansallista kaupunkipuistoa. Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.01400" lon="24.43323">Puistonmäki</marker> </widget>

Historia

Aikoinaan paikalla oli Hakalan torppa, jonka vaiheet liittyvät 1600-luvulla Ojoisten kartanon ja Hämeen linnan historiaan. 1600-luvun kartoissa se esiintyy Haga -nimisenä. 1800-luvulla torpan maille syntyi huvila-asutusta. Huviloihin kuului usein myös ajalle tyypillinen puutarhasommitelma. Alueen huviloista on säilynyt vain kolme, niistäkin kaksi varsin huonokuntoisina.

Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva pyövelinmäki, joka oli vielä 1700-luvulla mestauspaikkana oli jo vanhastaan kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija kuvernööri Otto Carl Rehbinder ryhtyi 1840-luvulla kunnostamaan sitä Kaupunginpuistoksi eli Parkiksi ja rakennutti jyrkille rinteille maisemapuiston, josta avautui upea näköala linnalle. Alueelle koottiin kiviaitoja ja myöhemmin maisemapuiston tyyliin myös tekorauniot sekä erilaisia huvimajoja. Puistotyöt tehtiin paljolti vankityövoimalla.

Keskuskentän laidalla on laululava vuodelta 1924, sekä puinen ravintolakatos, joka on rakennettu vuonna 1925. Linnan suuntaan antavalla mäellä on kaksi puista puistopaviljonkia. Vuonna 1848 Kaupunginpuisto eli Parkki siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. 1860-luvulla rakennettiin puistoravintola, joka on purettu. Kaupunginpuiston miljööseen liittyy alueelle 1960-luvun alussa siirretty ns. Larin Kyöstin talo.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia. 

Lähteet

http://www.hameenlinna.fi/pages/28128/HML_kaupunginosat_väripohja.pdf