Ero sivun ”Hovinkartano” versioiden välillä
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Poikkeuksellisen hyvin säilynyt ajallinen kerroksellisuus on tälle kartanoympäristölle leimallinen piirre. | Poikkeuksellisen hyvin säilynyt ajallinen kerroksellisuus on tälle kartanoympäristölle leimallinen piirre. | ||
== | == Asutushistoria== | ||
Esihistoriallisesta ajasta kertoo kartanon pihlajalehto, jonka läpi vievän luontopolun päässä on poikkeuksellisen kookas suojeltu kuppikivi rautakaudelta (800-1200 jkr.) Kuppikivestä luoteeseen on paikannettu vielä tutkimaton rautakautinen asuinpaikka. | |||
Kristinuskon ja Ruotsin vallan leviämisestä kertovat asiakirjamerkinnät Hovinkartanon (Hofgård) alueesta (Ruotsin kuninkaallinen arkisto 1300-l). | |||
Alueiden ja tilojen yhdistäminen kuninkaan käskystä loi pohjan Hovinkartanon suurtilan muodostumiselle. Alueen maakirjat aloitettiin v. 1539. Alkoi aatelinen kausi, jolloin kartanoa omistivat v. 1600-1800 kuninkaan palveluksessa vuorollaan mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut. Hovinkartano kasvoi ratsu- ja rälssitilaksi. Kartanomiljöö rakennettiin pääosin nykyiseen muotoonsa. | |||
Hilma ja August Janssonin aika v. 1890-1945 oli voimakas uudistus- ja rakennuskausi. Silloin perustettiin oma tiilitehdas ja mylly sekä rakennettiin huomattava määrä talousrakennuksia. Tiilinen juhlarakennus valmistui myöhäisjugendin kaudella v. 1914. Riitta ja Risto Tarvainen toivat kartanoon uusia tuulia 1980-luvulla, kun Jugendlinna kunnostettiin taidenäyttelyiden pitopaikaksi. Taidehovin ensimmäinen valtakunnallinen kesänäyttely avattiin v. 1988. | |||
==Hovinkartanon kuppikivi== | ==Hovinkartanon kuppikivi== | ||
Versio 14. kesäkuuta 2019 kello 12.57
[[Image:Hovinkartano paarakennus.jpg|thumb|right|300px|Hovinkartanon päärakennus. Kuva: Jouni Lehtonen])
Hovinkartano sijaitsee Hauhon pitäjän Sotjalan kylässä, joka on Hauhon vanhin kylä. Rakennettuine piha-alueineen, luonnonpuistoineen, viljelyksineen sekä kiinteine muinaisjäännöksineen Hovinkartano on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
Poikkeuksellisen hyvin säilynyt ajallinen kerroksellisuus on tälle kartanoympäristölle leimallinen piirre.
Asutushistoria
Esihistoriallisesta ajasta kertoo kartanon pihlajalehto, jonka läpi vievän luontopolun päässä on poikkeuksellisen kookas suojeltu kuppikivi rautakaudelta (800-1200 jkr.) Kuppikivestä luoteeseen on paikannettu vielä tutkimaton rautakautinen asuinpaikka. Kristinuskon ja Ruotsin vallan leviämisestä kertovat asiakirjamerkinnät Hovinkartanon (Hofgård) alueesta (Ruotsin kuninkaallinen arkisto 1300-l). Alueiden ja tilojen yhdistäminen kuninkaan käskystä loi pohjan Hovinkartanon suurtilan muodostumiselle. Alueen maakirjat aloitettiin v. 1539. Alkoi aatelinen kausi, jolloin kartanoa omistivat v. 1600-1800 kuninkaan palveluksessa vuorollaan mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut. Hovinkartano kasvoi ratsu- ja rälssitilaksi. Kartanomiljöö rakennettiin pääosin nykyiseen muotoonsa.
Hilma ja August Janssonin aika v. 1890-1945 oli voimakas uudistus- ja rakennuskausi. Silloin perustettiin oma tiilitehdas ja mylly sekä rakennettiin huomattava määrä talousrakennuksia. Tiilinen juhlarakennus valmistui myöhäisjugendin kaudella v. 1914. Riitta ja Risto Tarvainen toivat kartanoon uusia tuulia 1980-luvulla, kun Jugendlinna kunnostettiin taidenäyttelyiden pitopaikaksi. Taidehovin ensimmäinen valtakunnallinen kesänäyttely avattiin v. 1988.
Hovinkartanon kuppikivi
Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi. Se on yksi Hämeen kookkaimmista. Siihen on hierretty ainakin 28 kuppimaista syvennystä. Kiven syrjissä on havaittavissa muinaisen rantaveden uurtamia jälkiä. Kuppikivet eli uhrikivet on ajoitettu (500eaa-1300jaa), sillä ne sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tai kalmiston yhteydessä. Kuppikivet mainitaan muinaisrunoissa ja loitsuissa, joiden mukaan kuppeihin on karkotettu eli ”isketty” kipuja ja vaivoja. Vielä 1900-luvulla kuppien sadevedellä uskottiin olevan parantavan vaikutuksen.
Nykyinen toiminta
Hovinkartanon kulttuuriympäristöä ja vanhoja rakennuksia pyritään säilyttämään ja korjaamaan perinteitä vaalien. Hovinkartanon taide- ja kulttuurikeskus perustettiin v. 2006. Näyttelyitä on nykyään kartanon pihapiirin 7 rakennuksessa ja taiteilijaresidenssitoiminta tuo kansainvälistä väriä kylän elämään. Taidetoiminnasta vastaa Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys ry.
Lähteitä
- http://www.hovinkartano.net/
- https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/r_kohde_list.aspx
- Hauhon historia -teokset I-III
- Iltanen, Jussi: Kartanot. Jyväskylä 2008.
- Weckman, Satu-Maria: Hovinkartano Hauholla. Hämäläinen kartanoympäristö. Inventointi 2004.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.