Ero sivun ”Apparan kahvio” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
''... sivu on kesken ...''
''... sivu on kesken ...''


Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.  
[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]
 
[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]
 
[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]
 
[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]
 
Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.  


'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Rivi 10: Rivi 18:
'''Rakennus ja sen piirteet'''
'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.


Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.
Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.
Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.


Linkkejä:
Linkkejä:
Rivi 17: Rivi 28:
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004)
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004)
* https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/
* https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/
* https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf


 
[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]
'''Nykytila ja käyttö'''
Vaikka rakennusta on vuosikymmenten saatossa kunnostettu ja muutettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia (kuten talvieristys ja keittiötekniikka), se on edelleen aktiivisessa käytössä. Kahvila palvelee ulkoilijoita, uimareita ja Flowpark-kiipeilypuiston asiakkaita ympäri vuoden (sesonkien mukaan).

Nykyinen versio 3. toukokuuta 2026 kello 00.04

... sivu on kesken ...

Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila
Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.
Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

Rakennus ja sen piirteet Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon. Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Linkkejä: