Ero sivun ”Toivanjoen lintutorni” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Toivanjoen lintutorni'''  Tervakoski, Janakkala
'''Toivanjoen lintutorni'''  Tervakoski, Janakkala
''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''


Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.  
Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.  

Nykyinen versio 24. joulukuuta 2025 kello 10.39

Toivanjoen lintutorni Tervakoski, Janakkala

Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.

Kuvaus Toivanjoen lintutorni
Saapuminen Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä Tervakoskelle ja aja Tervakosken läpi ohi Puuhamaan ja jatka Puuhamaan portin kohdalta n. 3 km. Torni sijaitsee Vähikkäläntien varressa vasemmalla puolella. Tieltä voi poiketa pienelle parkkipaikalle, josta matkaa jatketaan kävellen. Huomioitavaa on, että parkkipaikka voi olla kosteana aikana haastava. Tornilla on matkaa noin 300m.
Ympäristö Avoin tulvaniitty ja rantametsä jokivarressa. Toivanjoen lintutornin tienoille on kunnostettu lampareita eli pienehköjä lammikoita alueen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kohde kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
Linnusto Kurkipari pesii vuosittain tornin läheisyydessä. Muita vuosittain havaittavia lajeja ovat ruskosuohaukka, kaulushaikara, ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakana ja ruokokerttunen. Keväällä, erityisesti toukokuussa, tornista voi havaita runsaasti kahlaajalintuja, kuten liroja, mustavikloja ja suokukkoja. Tornille kannattaa tulla myös yöaikaan tai hämärissä, sillä touko- kesäkuussa siellä voi kuulla luhtakanan, luhtahuitin, ruisrääkän ja eri kerttuslajien laulua ja ääntelyä. Tornille johtavan polun varrella voi kuulla metsäkirvisen, peukaloisen ja rautiaisen laulua. Alueella on nähty myös hirviä.
Paras lintuaika Huhti-kesäkuu
Huippuhavaintoja Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen
Muuta Lintutornin edustalle ei saa mennä lintujen pesimisaikaan. Tornissa on pöytä ja tuolit. Toivanjokea pitkin kulkee melontareitti.
Perustiedot Maakunnallisesti arvokas MAALI #420010 ja valtakunallisesti arvokas FINIBA #4200046 lintualue . Koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 10 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1990 luvun alkupuolella. Kanta-Häme BirdLife yhdistyksen omistama torni.

LINKIT / LÄHTEET:

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toivanjoen_lintutorni&oldid=43635”