Kaukolanharjun näkötorni

Kaukolanharjun näkötorni on vuonna 1926 valmistunut puurakenteinen näkötorni Tammelan Kaukolanharjulla, läheiseen Saaren kansanpuistoon rajoittuvalla harjualueella. Tornin suunnitteli aikoinaan forssalainen rakennusmestari A. Nummi.[1]

Tornista avautuu näkymä Saarensalmelle, Kuivajärvelle ja Pyhäjärvelle, jolla taiteilija Albert Edelfelt maalasi tunnetun maalauksensa Näkymä Kaukolanharjulta (1889–1890). Vuonna 1953 tornin viereen pystytettiin tästä kertova Edelfeltin muistokivi.[2]

Historia

Paikallisille ihmisille Kaukolanharjun maisemat olivat tuttuja ja he tekivät sinne kesäisin huviretkiä joko maanteitse tai Pyhäjärven yli kulkien. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa esiteltiin 1907 nähtävyyttä muillekin kiinnostuneille. Artikkelin kirjoittaja Jooseppi Sajaniemi toivoi lopuksi, että harjulla tulevaisuudessa olisi näkötorneja, jotta maisemia voisi ihailla puuston haittaamatta katselua.[3] Vuonna 1918 Forssan Lehdessä kehotettiin lukijoita liittymään Suomen matkailijayhdistyksen jäseneksi ja perustamaan yhdistyksen haaraosasto Forssaan, Tammelan naapurikuntaan. Haaraosaston toivottiin ottavan tehtäväkseen järjestää Kaukolanharjulle näkötorni.[4]

Vuonna 1923 perustetun Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen johtokunta otti näkötornihankkeen tehtäväkseen. Ensimmäinen vaihe oli saada maanomistajalta lupa. Saaren kartanon isäntä salli tornin sijoittamisen maalleen ja sen jälkeen johtokunta pyysi ammattimieheltä luonnosehdotuksia rakennelman piirustuksiksi. Ne valmistuivat loppusyksystä 1925 ja valmistelevat työt alkoivat talvella 1925.[5]

Kotiseutuyhdistyksellä ei ollut juurikaan omia varoja tornin rakentamiseen, siksi se vetosi kuntalaisiin ja yhteisöihin. Tammelan kunnanvaltuusto ei katsonut voivansa antaa hankkeelle yhtään avustusta. Maanviljelijöitä pyydettiin tulemaan tukkien kanssa talkoisiin Jaakkolan sahalle, jotta näkötorniin saataisiin lautoja ynnä muuta puutavaraa. Lisäksi toivottiin että harjulle kulkua varten raivattaisiin autotie ja pystytettäisiin tienviittoja kulkijoita opastamaan. Hyvänä asiana pidettiin sitä, että Kaukolanharju ja sen jatkeena oleva Saarenharjun alue olivat kuuluneet Saaren kartanon maihin, sillä omistaja oli säilyttänyt luonnonkauniin seudun lähes koskemattomana.[6] Tammelalainen Auran nuorisoseura järjesti iltamat varojen saamiseksi tornihankkeelle.[7]

Näkötornin pystytys aloitettiin 1926 heti maan sulettua. Tornin rakensi Tammelan Hevoniemestä kotoisin ollut kirvesmies Kalle Mikkola apulaisineen.[8] Kaikki ei ehtinyt valmistua avajaispäivään mennessä muun muassa ulkohuonerakennus jäi tekemättä, sillä tornista päätettiin tehdä kolme metriä korkeampi kuin alun perin oli suunniteltu.[9][10] Vielä vihkiäisjuhlaa edeltävänä päivänä pidettiin lähikylien asukkaiden kanssa talkoot rakennusjätteiden siivoamiseksi sekä penkkien ja pöytien paikoilleen saamiseksi juhlakansaa varten.[11]

Toukokuun alussa aloitetut näkötornin rakennustyöt etenivät rivakasti rakennusmestari A. Nummen suunnitelmia toteuttaen ja viimeistelytyötkin saatiin valmiiksi avajaisjuhlien jälkeisellä viikolla. Nummi ja maanviljelijä Onni Jaakkola valvoivat rakentamista. Noin 21 metriä korkean tornin alle tehtiin pieni kellari ja ensimmäiseen kerrokseen eteinen, keittiö ja vahtimestarin komero. Toiseen kerrokseen tuli kahvilasali ja ulkoparveke, jolle voi asettaa kahvilapöytiä.[12] Näkötornin rakennuskustannukset ja irtaimisto maksoivat lopulta yli 68 000 markkaa eli paljon enemmän kuin oli arvioitu.[10] Tuhansia ihmisiä vieraili harjulla katselemassa rakennustöitä ja viimeisellä viikolla heitä oli haitaksi asti, kun rakennusmiehet ahkeroivat päivisin ja vielä iltamyöhään saadakseen tornin valmiiksi avajaisiin.[12] Näkötorniin asennettiin myös puhelin, johon voi soittaa Portaan keskusaseman kautta, ja rakennettiin vesijohto.[13][10]

Näkötornin vihkiäisjuhlat pidettiin 4. heinäkuuta 1926 usean tuhannen paikalla olijan voimin.[14] Pääsylipun ostaneille annettiin käsiohjelma, jossa oli esitelty juhlan kulku, kertomus näkötornin synnystä, kartta, juhlaruno ja rehtori Jooseppi Sajaniemen aikoinaan kirjoittama ”Lounais-Hämeen laulu”. Ihmisiä kuljetettiin paikalle linja-autolla Forssasta sekä höyrylaivalla Hevoniemestä ja Hykkilästä.[12] Juhlijoiden autojen ja polkupyörien vartioinnista oli huolehdittu, ja Forssan poliisilaitokselta oli pyydetty konstaapeleita ohjaamaan liikennettä kapealla Saaren sillalla.[9] Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen sekä juhlakansan puolesta lähettivät Antto Laiho ja Esko Aaltonen sähkösanoman näkötornin syntysanojen lausujalle rehtori Jooseppi Sajaniemelle.[14]

Näkötorni siirtyi 1973 Tammelan kunnan hallintaan ja kunta korjasi rakennusta perusteellisesti. Tornin lautapintainen julkisivu päällystettiin 1992 peltiverhouksella ja 2020 kunnostettiin rakenteita ja sisätiloja laajasti.[15]

Lähteet

1. Kaukolanharjun näkötorni Tammelan kunta. Arkistoitu 28.9.2007.
2. Kaukolanharjun näkötorni 90 vuotta -juhla Suomen kotiseutuliitto. Arkistoitu 4.12.2017.
3. Sajaniemi, Joos.: Luonnonihanuuksia Tammelassa. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja, 1907, s. 49–53. Helsinki: Suomen matkailijayhdistys. Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
4. Matkailua edistämään! Forssan Lehti, 23.5.1918, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
5. Näkötornin rakentaminen Kaukolan harjulle. Forssan Lehti, 14.10.1925, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
6. S-ri: Ansaitseeko Kaukolanharju näkötornin? Forssan Lehti, 3.2.1926, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
7. Nuorisoseurojen työmaalta. Forssan Lehti, 8.3.1926, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
8. Kaukolan harjun näkötornin. Hämeem Maa, 22.4.1926, s. 3. Tampere: Sanomalehti Oy Hämeen Maa. Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
9. Kaukolanharjun näkötornin vihkiäiset. Forssan Lehti, 30.6.1926, s. 3. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
10. Kaukolanharjun näkötornin kustannukset. Forssan Lehti, 1.10.1926, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
11. Talkoisiin. (Ilmoitus) Forssan Lehti, 30.6.1926, s. 3. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
12. Kaukolanharjun näkötorni. Forssan Lehti, 2.7.1926, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
13. Näkötornin vihkiäisjuhlat. Forssan Lehti, 2.7.1926, s. 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
14. Kaukolan näkötornin vihkiäiset. Forssan Lehti, 5.7.1926, s. 1 ja 2. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. ISSN 0782-663X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.
15. Kaukolanharjun näkötorni 4H Lounais-Häme. 2024. Tammela: Lounais-Hämeen 4H-yhdistys.