Ero sivun ”Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66” versioiden välillä

Häme-Wikistä
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(19 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66 on kirjailijoiden, kirjoittajien ja kaikkien kirjallisuusihmisten verkosto. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä, toimita vapaamuotoinen hakemus sähköpostiin kirjailijayhdistysvana at gmail.com.  
Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66 on kirjailijoiden, harrastajakirjoittajien ja kaikkien kirjallisuusihmisten verkosto. Se kuuluu Suomen kirjailijaliiton ylläpitämään kirjailijayhdistysten verkostoon. Jo pelkästään kirjailijaliiton järjestämät jokavuotiset talvipäivät ovat mainio syy olla aktiivisesti mukana yhdistyksessä! Lisäksi Vana-66 järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tapahtumia, jäseniltoja, tekstitreffejä, kursseja ja koulutuksia jäsenistön tarpeiden ja toivomusten mukaan. Joka kevät ja syksy kirjastolla järjestetään yleisölle avoin Kirjasato-tilaisuus, missä vanalaiset ja muutkin paikalliset kirjoittajat kertovat uusimmasta tuotannostaan. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä ja yhteisestä toiminnasta muiden kirjaihmisten kanssa, toimita vapaamuotoinen hakemus sähköpostiin kirjailijayhdistysvana at gmail.com. Jäsenmaksu on 20 € / vuosi, ainaisjäsenyys 100 €.


Vuonna 2020 jäsenmaksu on 20 €.
Jokaisella elämänalueella on hyödyllistä oppia ilmaisemaan asiansa ja ajatuksensa tiiviisti ja selkeästi. Pienelläkin harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.  
 
 
Yhdistys järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tapahtumia, jäseniltoja, tekstitreffejä, kursseja ja koulutuksia jäsenistön tarpeiden ja toivomusten mukaan. Joka kevät ja syksy kirjastolla järjestetään yleisölle avoin Kirjasato-tilaisuus, missä vanalaiset ja muutkin paikalliset kirjoittajat kertovat uusimmasta tuotannostaan. Myös omakustanteita ja antologioita esitellään. Kirjasadot aloitettiin keväällä 2007.
 
Jokaisella elämänalueella on hyödyllistä oppia ilmaisemaan asiat ja omat ajatukset tiiviisti ja selkeästi. Pienelläkin harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.
 
== Tapahtumia ja julkaisuja  ==
 
Antologiat
 
2007 "…aina joku kirjoittaa - Kirjailijoita Hämeestä"
32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstään ja kirjallisesta maailmasta, kirjailijoiden suhteesta kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin. Teoksen toimittivat Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen.
 
2004 "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa"
22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa oli uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita.  




== Historia  ==
== Historia  ==


Keväällä 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Kirjallisuusmatineoihin saatiin esiintyjiksi valtakunnallisesti merkittäviä kirjailijoita ja tilaisuuksien saama suuri yleisön suosio innosti järjestäjiä. Omissa kerhoilloissa käytiin 1950- ja 60-luvun taitteessa keskusteluja ja väittelyjä kirjallisuuden ja kulttuurielämän tilasta, kustannuspolitiikasta, lukijan asemasta ja nousevasta taiteen modernismista. Taiteidenvälisyyttä tähdennettiin kutsumalla alustajiksi paitsi kirjailijoita myös kuvataiteilijoita ja elokuvan asiantuntijoita.
Keväällä 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Kirjallisuusmatineoihin saatiin esiintyjiksi valtakunnallisesti merkittäviä kirjailijoita ja tilaisuuksien saama suuri yleisösuosio innosti järjestäjiä. Kerhoilloissa käytiin keskusteluja kirjallisuuden ja kulttuurielämän tilasta, kustannuspolitiikasta, lukijan asemasta ja nousevasta modernismista. Alustajiksi kutsuttiin paitsi kirjailijoita myös mm. kuvataiteilijoita ja elokuvan asiantuntijoita.
 
Ikaros oli edelleen Nuoren Voiman Liiton alajaosto, joten se ei voinut rekisteröityä eikä siis myöskään kerätä jäsenmaksuja tai saada avustuksia. Vierailijat esiintyivät tilaisuuksissa ilmaiseksi. Ikaroksen aktiivit päättivät lopulta perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Tammikuisena iltana 1966 Ehon baarin kabinetissa kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Yhdistyksen nimeksi ehdotettiin Vana ja se edellytti jäseniltään julkaistuja tekstejä tai kirjallista näytettä, joka voitiin katsoa julkaisukelpoiseksi. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.
 
Vana-66 järjesti kirjallisia matineoita ja kuukausikokouksia. Ensimmäisenä vuonna oli viisi kirjallista tilaisuutta, joista suurin oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin suurta kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Yhdistyksessä harrastettiin paneelikeskusteluja, joista yksi merkittävimmistä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty taidekeskustelu Hämeenlinnan kulttuuripolitiikasta. Suuri tilaisuus oli myös seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallstui 200 henkeä. 1970-luvulla toimintaan mukaan tulivat kirjailijat Matti Pulkkinen ja Olli Jalonen, jotka kumpikin julkaisivat tuolloin esikoisromaaninsa.
 
Vuonna 1975 järjestettiin kaksi kirjoituskilpailua, joiden parhaimmistosta julkaistiin vuonna 1977 kirja "Sanan vanaa – novelleja". Mukana oli 10 kirjoittajaa. Vuosikymmenen lopulla yhdistys järjesti satukilpailun, jonka parasta antia julkaistiin 1979 Hämeenlinna-Seuran julkaisussa ”Kuninkaanpoika Kauppatorilla ja muita satuja". Vuonna 1980 Vana järjesti runokilpailun, jossa oli 111 osanottajaa. Kilpailun jälkeen vuonna 1983 julkaistiin antologia "Ihminen ajassa", jossa 26 vanalaista julkaisi tekstejään, teemana ajattelun ja luomisen vapaus.
 
1980-luvun alkuvuosina Vana löysi yhteistyökumppaneikseen muita yhdistyksiä sekä [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|kirjaston]], kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Hämeenlinnassa järjestettiin monia seminaareja ja kirjallisia tapahtumia, mm. Hämeen kirjoittajapäivät ja Hämeen läänin kirjallisuuspäivät. Myös Suomen maakuntakirjailijat kokoontuivat kaupungissa.
 
Kirjailija, kirjastonhoitaja Mervi Kosken aloitteesta kaupunkiin perustettiin vuonna 1984 lasten ja nuorten Kynäilypiirit. Hän esitti idean Vanan johtokunnan silloiselle jäsenelle, Arto Pohjalaiselle, joka vei sitä eteenpäin. Järjestäjinä olivat Vana-66 ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Näistä ryhmistä kehittyi maamme ensimmäinen [[Hämeenlinnan kirjoittajakoulu|lasten ja nuorten sanataidekoulu]].
 
 
 
Ikaroksesta Vanaksi
 
uuallakin maassa alkoi syntyä maakunnallisia kirjailijayhdistyksiä. Kuopiosta tuli Hämeenlinnaan siltatyömaalle töihin Pentti Fabritius mukanaan Kuopioon perustetun maakunnallisen kirjailijayhdistyksen säännöt, joista kävi ilmi mm. että maakunnalliset yhdistykset voivat päästä osallisiksi valtion kulttuuriavustuksista opetusministeriön (myöhemmin läänien taidetoimikuntien) kautta.


Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Toiminta-ajatuksena oli, että Ikaroksen keskusteleva, humanistinen ja taiteiden välinen yhteishenki säilyisi myös uuden järjestäytymisen jälkeen.
Ikaros oli siis Nuoren Voiman Liiton alajaosto, joten se ei voinut rekisteröityä, kerätä jäsenmaksuja tai saada avustuksia. Vierailijat esiintyivät tilaisuuksissa ilmaiseksi. Ikaroksen aktiivit päättivät lopulta perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen, joita oli alkanut syntyä pitkin maata. Hämeenlinnan siltatyömaalle tuli töihin runoilija ja kirjailija Pentti Fabritius mukanaan Kuopioon perustetun maakunnallisen kirjailijayhdistyksen säännöt. Niistä kävi ilmi, että maakunnalliset yhdistykset voivat päästä osallisiksi valtion kulttuuriavustuksista opetusministeriön (myöhemmin läänien taidetoimikuntien) kautta.  


Perustava kokous pidettiin 11. tammikuuta 1966 Ehon baarin kabinetissa. Perustamiskokouksen osanottajat olivat Matti J. Ilkka, Einar Palmunen, Aulikki Hakulinen, Helmi Könnölä, Paula Ravi, Martti Taivainen, Seppo Saarikylä, Pentti Fabritius, Toivo Lampinen, Pekka Lampinen, Else Matilainen, J. Valmu, Kari Jalonen, Simo Ojanen, Liisa Halonen-Nieminen ja V. E. Saari. Helmi Könnölän ehdotuksesta nimeksi tuli Vana, jota tarkennettiin ensin Kanta-Hämeen Kirjoittajayhdistys Vana-66:ksi, vähän myöhemmin muiden maakuntayhdistysten mukaisesti Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistys Vana-66 ry:ksi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Simo Ojanen (1966-1967) ja sihteeriksi Pekka Lampinen (1966-1980).
Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Toiminta-ajatuksena oli, että Ikaroksen keskusteleva, humanistinen ja taiteiden välinen yhteishenki säilyisi uuden järjestäytymisen jälkeen. Perustava kokous pidettiin 11.1.1966 EHO:n baarin kabinetissa. Perustamiskokouksen osanottajat olivat Pentti Fabritius, Matti J. Ilkka, Einar Palmunen, Aulikki Hakulinen, Helmi Könnölä, Paula Ravi, Martti Taivainen, Seppo Saarikylä, Toivo Lampinen, Pekka Lampinen, Else Matilainen, J. Valmu, Kari Jalonen, Simo Ojanen, Liisa Halonen-Nieminen ja V. E. Saari. Kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Ojanen valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helmi Könnölän ehdotuksesta yhdistyksen nimeksi tuli Vana. Nimi tarkennettiin ensin Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66:ksi, vähän myöhemmin muiden maakuntayhdistysten mukaisesti Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66 ry:ksi. Sittemmin nimi on palautettu kirjoittajayhdistykseksi.


Puheenjohtajina ovat sen jälkeen toimineet Pentti Fabritius (1968), Raimo S. Wallin (1968-1972), Veikko Isomäki (1973-1978), Aulikki Hakulinen (1979-1983), Pauli Laukkanen (1984-1985), Sinikka Puhakka, myöh. Sini Rautanen (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994-1995), Aulikki Hakulinen (1996-1999), Pia Houni (2000-2004), Ulla Lappalainen (2005-2009) ja Kari Jalonen (2009 -.
Toiminta alkoi vilkkaana Ikaroksen perinnön hengessä. Rajoitukseksi nousi jäsenyyteen liitetty vaatimus kirjailijuudesta: jäseniltä edellytettiin julkaistuja teoksia tai tekstejä tai ainakin julkaisukelpoista tekstinäytettä, jonka johtokunta arvioi. Yhdistys ei enää ollut samalla tavalla vapaa ja avoin kuin Ikaros-kerho. Yleisölle suunnatut matineat ja keskustelutilaisuudet kuitenkin jatkuivat ja raha-avustuksiakin alkoi tulla. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.  


Sihteerit Pekka Lampisen jälkeen: Mervi Friman (1981-1982), Pertti Jaanu (1983), Sinikka Nousiainen (1984-1985), Riitta Edholm (1986-1989), Anneli Barck, myöh. Kaarna (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994), Mikko Sipinen (1995), Vilho Räsänen (1996-1998), Erja Anttonen (1999-2001), Hilja Mörsäri (2002), Maria Lassila-Merisalo (2003-2005), Sirkku Hokkanen (2006) ja Pekka Rautalahti (2006 -2009), Tarja Lappalainen (2009), Susanna Keckman (2010) ja Liisa Kojamo (2011 -).
Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin viisi kirjallista tilaisuutta, joihin väkeä tuli tungokseen asti. Suurin niistä oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Paneelikeskusteluista merkittävimpiä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty keskustelu Hämeenlinnan kulttuuripolitiikasta. Ikimuistoinen tilaisuus oli seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallistui 200 henkeä. Kirjallisia yleisötilaisuuksia järjestettiin yhteistoimin myös Larin-Kyöstin seuran ja Hämeenlinna-seuran kanssa. Vuonna 1975 järjestettiin kaksikin novellikilpailua, joiden parhaimmisto julkaistiin 1977 kokoelmassa "Sanan vanaa - novelleja" (1). Mukana oli 10 kirjoittajaa. Keväällä 1979 toimeenpantiin satukilpailu, johon toivottiin paikallisväritteisiä tarinoita. Tekstejä saatiin runsaasti ja vielä saman vuoden marraskuussa ilmestyi Hämeenlinna-seuran julkaisuna "Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja" (2).  


Ikaroksen hengessä 1960-luvulla
Uudeksi aluevaltaukseksi nousi teatteri. Vuonna 1967 Vana kutsui vieraakseen Turun ylioppilasteatterin ja samana vuonna esitettiin Raimo S. Wallinin näytelmä "Alttari" ravintola Hälläpyörässä. Wallinin perustama teatteriryhmä Exitus esitti vanalaisten kirjoittamia tekstejä useilla paikkakunnilla, mm. Pekka Lampisen näytelmän "Autuaat saastuttajat", johon Jarmo Sermilä sävelsi laulut. Teosta esitettiin 14 paikkakunnalla. Taiteiden väliset paneelikeskustelut jatkuivat, ja niihin osallistui Hämeenlinnan päättäjiä kaupunginjohtajasta alkaen.


Toiminta alkoi vilkkaana Ikaroksen perintö taustalla. Rajoitukseksi tuli kuitenkin jäsenyyteen liitetty vaatimus: jäseniltä edellytettiin julkaistuja teoksia tai tekstejä tai ainakin julkaisukelpoista tekstinäytettä, jonka johtokunta arvioi. Yhdistys ei enää ollut samalla tavalla vapaa ja avoin kuin Ikaros-kerho. Silti yleisölle suunnatut matineat ja keskustelutilaisuudet jatkuivat ja raha-avustuksiakin alkoi tulla.
'''1980-luvulla''' Vana löysi yhteistyökumppaneikseen monia yhdistyksiä sekä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston, kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Kaupungissa kokoontuivat monet seminaarit ja kirjalliset tapahtumat, mm. Hämeen kirjoittajapäivät, Hämeen läänin kirjallisuuspäivät sekä Suomen maakuntakirjailijoiden tapaaminen. Kunnallisen kulttuuritoiminnan uusi organisoituminen merkitsi kaupungin kulttuuritoimiston perustamista. Kulttuuritoimen johtajaksi tuli jo Ikaroksessa toiminut ja Kariston kirjallisena johtajana vaikuttanut Martti Qvist. Niinpä Vanakin sai kulttuuritoimelta huomiota. Vuonna 1980 järjestettiin runokilpailu, jossa oli 111 osanottajaa. Kun lisäksi kaupunki järjesti novellikilpailun, voitiin 1983 julkaista antologia "Ihminen ajassa" (3). Mukana oli 26 kirjoittajaa ja teemana oli ajattelun ja luomisen vapaus. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten talvipäivät järjestettiin Hämeenlinnassa 1982. Neuvottelupäivien yleisömatineassa esiintyivät Pentti Linkola sekä nuoret nousevat kirjailijat Olli Jalonen ja Matti Pulkkinen.


Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin viisi kirjallista tilaisuutta, joihin väkeä tuli tungokseen asti. Yhdistyksen jäsenmäärä oli aluksi 26, myöhemmin se kasvoi muutamiin kymmeniin. Uudeksi aluevaltaukseksi tuli teatteri. Vana kutsui v. 1967 vieraakseen Turun ylioppilasteatterin. Myös Raimo S. Wallinin näytelmä Alttari esitettiin samana vuonna ravintola Hälläpyörässä. Wallinin perustama teatteriryhmä Exitus esitti vanalaisten kirjoittamia tekstejä useilla paikkakunnilla, mm. Pekka Lampisen näytelmän Autuaat saastuttajat, johon Jarmo Sermilä sävelsi laulut. Teosta esitettiin 14 paikkakunnalla.
Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien kanssa Vana toteutti 1987 ja 1988 Pikku-Tavastia -kirjoituskilpailut, joihin molempiin osallistui 160 lasta ja nuorta. Kilpailu toi esiin useita lahjakkaita nuoria kirjoittajia. Sekä äidinkielen opettajat että vanalaiset ymmärsivät, että olisi hyödyllistä ohjata heitä edelleen. Kirjoittajakoulun idea alkoi elää. Samoihin aikoihin kirjailija Taru Väyrynen (Mäkinen) ja kirjastonhoitaja Mervi Koski alkoivat kehitellä lasten ja nuorten sanataidekoulutusta. Mervi Koski kertoo koulun synnystä näin: "Silloinen Vanan hallituksen jäsen Arto Pohjolainen kävi usein Tuomelan kirjastossa, jota tuohon aikaan hoidin. Oma tyttöni oli pieni koululainen ja huomasin, että hän täyttää paljon kauniita monisteita, mutta huolestuin lauseiden muodostamisesta ja kokonaisten ajatusten ilmaisemisesta. Puhuin Artolle tästä ja pyysin, että hän ottaisi kynäilypiiri-asian esille Vanassa. Minä puhuin Timolle (kirjastonjohtaja Timo Koivu), että kirjasto tulisi mukaan." Näin sai alkunsa maamme ensimmäinen sanataiteen perusopetusta antava kirjoittajakoulu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston yhteydessä.


Taiteiden väliset paneelikeskustelut jatkuivat, ja niihin osallistui myös Hämeenlinan kaupungin päättäjiä kaupunginjohtajasta alkaen.
'''1990-luvulla''' taloudellinen lama vaikutti kaikkeen tekemiseen. Toiminta-avustukset pienenivät ja vuonna 1995 avustuksia ei tullut kaupungilta eikä Hämeen läänin taidetoimikunnalta lainkaan. Näkyvin tapahtuma oli vuonna 1995 pidetty Suomen maakuntakirjailijoiden vuosikokous, jonka yhteydessä järjestettiin yleisömatinea. 1990-luvun myönteisenä kehityksenä oli tietotekniikan ja etenkin tekstinkäsittelyn kehitys, mikä toi kirjoittamisen harrastuksena ja esimerkiksi sukututkimuksen entistä helpommin kaikkien ulottuville.  


1970-luku - yhdistysten yhteistyötä, uusia kirjailijoita
'''Uudelle vuosituhannelle'''


Suosittuja kirjallisia yleisötilaisuuksia järjestettiin 1970-luvulla yhteistoimin Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien, Larin-Kyöstin seuran ja Hämeenlinna-seuran kanssa. Näistä onnistuneimmat keräsivät kirjallisuuden harrastajia parisen sataa henkeä. V. 1975 järjestettiin kaksikin novellikilpailua, joiden parhaat julkaistiin kokoelmassa Sanan vanaa. Vuosikymmenen lopulla toimeenpantiin satukilpailu, johon haluttiin paikallisväritteisiä tarinoita. Tekstejä saatiin runsaasti ja niistä koottiin antologia Kuninkaanpoika Kauppatorilla.
Kirjallisen yhdistyksen merkitys korostui aikana, jolloin taidetoimikunnassa ei enää ollut kirjallisuuden läänintaiteilijan vakanssia. Vana perusti 2003 omat nettisivut, missä jäsenistön tekstejä saatettiin julkaista. Yhdistys tuotti myös antologian 21 vuoden tauon jälkeen, kun joulukuussa 2004 ilmestyi "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa" (4). Mukana oli 22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa oli uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita. Valintaraadissa olivat mukana kirjailijat Riitta ja Olli Jalonen, Tuomas Kyrö, Anne Hänninen ja Johannes Ojansuu. Vuonna 2007 käynnistettiin kirjaston Kirjasato-tapahtumat ja julkaistiin antologia "…aina joku kirjoittaa - kirjailijoita Hämeestä" (5). Siinä 32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstä ja kirjallisesta maailmasta, kirjailijoiden suhteesta kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin.


Vuosikymmenen lopulla Vanassa esittäytyivät nuoret, valtakunnallisesti merkittävät kirjailijat Matti Pulkkinen ja Olli Jalonen, joiden molempien esikoisteokset pääsivät näkyvästi esiin.
15.-17.3.2013 järjestettiin Hämeenlinnassa kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan talvipäivät toista kertaa - edellinen kerta oli siis vuonna 1982. Nyt teemana oli "Muutos" ja sponsoreina Hämeenlinnan kaupunki, Karisto Oy, Hämeen taidetoimikunta, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Suomalainen kirjakauppa. Perjantaina 15.3. yhdistysten puheenjohtajien kokouksen jälkeen ohjelmassa oli runotilaisuus kirjastolla, esiintyjinä Kai Kyösti Kaukovalta, Tytti Heikkinen ja Arto Kivimäki, juontajana Sini Kiuas. Raatihuoneen kirjailijaillassa esiintyivät kirjailijat Riikka Ala-Harja ja Juha Itkonen sekä kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis. Haastattelijana toimi Taija Tuominen. Raatihuoneen suuren salin avoin tilaisuus jatkui kutsuvieraiden kanssa kellarin ravintolatiloissa kaupungin vastaanotolla, missä kaupunkia edustivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lulu Riikonen (myöh. Ranne) sekä kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen. Lauantaina edelleen Raatihuoneen suuressa salissa Muutos-teemaseminaarin avasi Vanan puheenjohtaja Kari Jalonen. Puhujina olivat kirjailijat Olli Jalonen ja Nelli Hietala, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho sekä kirjailijaliiton lakimies Annaliina Rintala. Tekstejä esittivät Hilja Mörsäri, Anne Hänninen ja Ville Hytönen. Karisto Oy tarjosi retken kustantamoon ja iltapäiväkahvit Vanajanlinnassa, isäntinä toimitusjohtaja Mika Kotilainen ja kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen. Iltajuhla pidettiin kerhoravintola Seiskassa, missä Antti Paranko musisoi. Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä neuvottelukunnan vuosikokous hotelli Cumuluksessa.  


1980-luku - kunnallisen kulttuuritoiminnan organisoitumisen aikaa
Vana-66 täytti 50 vuotta vuonna 2016 ja juhlaa vietettiin Nooran viinibaarissa, missä Eräs-teatterin näyttelijät esittivät vanalaisten tekstejä. Juhlajulkaisuna ilmestyi "Juuret. Hämäläinen antologia" (6), missä 11 kirjailijaa kertoi Hämeestä ja hämäläisistä proosan, lyriikan, faktan ja fiktion keinoin. Juhlajulkaisun toimittajana ja koko juhlavuoden primus motorina toimi yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Haanpää.


Kunnallisen kulttuuritoiminnan uusi organisoitumisen aika merkitsi Hämeenlinnassakin kaupungin kulttuuritoimiston perustamista. Kulttuuritoimen johtajaksi tuli jo Ikaroksessa aktiivisesti toiminut ja Kariston kirjallisena johtajana vaikuttanut Martti Qvist. Niinpä Vanakin sai tukea. Voitiin järjestää runokilpailu, johon tuli osallistujia 111. Kun lisäksi kaupunki järjesti novellikilpailun, voitiin julkaista antologia Ihminen ajassa. Mukana oli 26 kirjoittajaa.
Kuten monessa muussakin yhdistyksessä, aktiiviset tekijät alkavat olla vähissä. Kirjoittaminen harrastuksena kuitenkin elää ehkä vahvempana kuin koskaan, joten Vana-66 on pärjännyt mukavasti jopa monia taidealoja verottaneen koronaepidemian jäljiltä. Keskiössä ei enää ole tapahtumien tuottaminen vaan tekstin: kurssit, ohjaus, vertaispalaute ja kannustavat verkostot. "Se ei ehkä ollut hyvä idea, mutta siitä saa hyvän tarinan." Tervetuloa mukaan! 


Maakunnallisten kirjailijayhdistysten talvi- ja neuvottelupäivät järjestettiin Hämeenlinnassa 1982. Neuvottelupäivien yleisömatineassa esiintyivät alueemme kirjailijat Olli Jalonen, Matti Pulkkinen ja Pentti Linkola.


Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien kanssa Vana toteutti v. 1987 ja v. 1988 Pikku-Tavastia -kirjoituskilpailut, joihin molempiin osallistui 160 lasta ja nuorta.
Puheenjohtajat: Simo Ojanen (1966-1967), Pentti Fabritius (1968), Raimo S. Wallin (1968-1972), Veikko Isomäki (1973-1978), Aulikki Hakulinen (1979-1983), Pauli Laukkanen (1984-1985), Sinikka Puhakka, myöh. Sini Rautanen (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994-1995), Aulikki Hakulinen (1996-1999), Pia Houni (2000-2004), Ulla Lappalainen (2005-2009), Kari Jalonen (2009-2015), Päivi Haanpää (2015-2016), Pia Kaulio (2017-).


Kilpailu oli tuonut esiin useita lahjakkaita nuoria kirjoittajia. Sekä äidinkielen opettajat että vanalaiset ymmärsivät heidän edelleen ohjaamisensa välttämättömyyden. Kirjoittajakoulun idea alkoi elää. Samoihin aikoihin kirjailija Taru Väyrynen (Taru Mäkinen) ja kirjastonhoitaja Mervi Koski alkoivat kehitellä lasten ja nuorten sanataidekoulutusta. Mervi Koski kertoo koulun synnystä näin: "Silloinen Vanan hallituksen jäsen Arto Pohjolainen kävi usein Tuomelan kirjastossa, jota tuohon aikaan hoidin. Oma tyttöni oli pieni koululainen ja huomasin, että hän täyttää paljon kauniita monisteita, mutta huolestuin lauseiden muodostamisesta ja kokonaisten ajatusten ilmaisemisesta. Puhuin Artolle tästä ja pyysin, että hän ottaisi kynäilypiiri-asian esille Vanassa. Minä puhuin Timolle (kirjastonjohtaja Timo Koivu), että kirjasto tulisi mukaan." Näin sai alkunsa maan ensimmäinen sanataiteen perusopetusta antava kirjoittajakoulu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston yhteydessä.
Sihteerit: Pekka Lampinen (1966-1980), Mervi Friman (1981-1982), Pertti Jaanu (1983), Sinikka Nousiainen (1984-1985), Riitta Edholm (1986-1989), Anneli Barck, myöh. Kaarna (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994), Mikko Sipinen (1995), Vilho Räsänen (1996-1998), Erja Anttonen (1999-2001), Hilja Mörsäri (2002), Maria Lassila-Merisalo (2003-2005), Sirkku Hokkanen (2006), Pekka Rautalahti (2006 -2009), Tarja Lappalainen (2009), Susanna Keckman (2010), Liisa Kojamo (2011 -),   Marja Toivio-Kaasinen (2017-).


1990-luku - toiminta hiljenee mutta ei lopu
== Julkaisut ==


Vana 66:n toiminta hiljeni 1990-luvun lopulla. Myös toiminta-avustukset pienenivät. Vuonna 1995 avustuksia ei tullut kaupungilta eikä Hämeen läänin taidetoimikunnalta. Näkyvin tapahtuma 1990-luvulla oli vuonna 1995 pidetty Suomen maakuntakirjailijoiden vuosikokous, jonka yhteydessä järjestettiin yleisömatinea.
(1) Sanan vanaa: novelleja (1977). Tekstit: Liisa Halonen, Veikko Isomäki, Olli Jalonen, Matti Pulkkinen, Ellen Pylkkänen, Martti Salmivaara, Pertti Tonteri, Pekka Verno, Pekka Lampinen ja Kaarina Sakala. Kansi: Veikko Isomäki. 107 s.


Kuitenkin vuonna 1996 jäseniä oli 66. Vanan yksi toiminta-ajatus on ollut jäsenten kirjallisen kehityksen tukeminen ja myös uusien kyvykkäiden kirjoittajien löytäminen ja rohkaiseminen.
(2) Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja (1979). Julkaistu yhdessä Hämeenlinna-seuran kanssa. Toimittaja Pekka Lampinen. Tekstit: Heikki Eklöf, Aulikki Hakulinen, Raija Korhonen, Matti Kuusela, Pekka Lampinen, Eeva Lindholm, Pertti Lundahl, Tuula Lundahl, Martti Salmivaara, Juho Tenhiälä ja Kaija Topinoja. Kuvitus: Heikki Eklöf, Raija Korhonen ja Eeva Lindholm. Kansi: Eeva Lindholm. 92 s. ISBN 951-99234-7-0 (nid.).


Tällainen työ ei aina voi olla kovin näkyvää, vaikka se on tärkeää ja välttämätöntä, ehkä tärkeämpääkin kuin ulospäin levittäytyvä näkyvillä olo.
(3) Ihminen ajassa (1983). Toimittajat: Aulikki Hakulinen, Lauri Uusi-Hakimo ja Martti Qvist. Teksti: Jyrki Maunula, Olli Jalonen, Sinikka Nousiainen, Aulikki Hakulinen, Rakel Jylhä, Eino Haukka, Tuomas Kurki, Pertti Jaanu, Pauli Laukkanen, Veikko Peikkola, Kaija Topinoja, Riitta Hakulinen, Markku Kuusinen, Martti Salmivaara, Veera Jussila, Siiri Hyytiä, Arto Pohjolainen, Pekka Lampinen, Toini Friman, Inka Uotinen, Impi Selkälä, Leena Harrinkari, Elvi Rajala, Juho Tenhiälä, Jukka Airio ja Matti Pulkkinen. Graafinen suunnittelu: Eino Alarto. Kansi: Ilkka Laukkanen. 94 s.; 21 cm, ISBN 951-99508-0-X (nid.).


2000-luku - uuden nousun aikaa
(4) Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa (2004). Toimittajat: Maria Lassila-Merisalo, Hilja Mörsäri, Liisa Virtanen. Tekstit: Heidi Ali-Kippari, Veli Backman, Pia Houni, Juha Itkonen, Tuomas Juselius, Kai Kyösti Kaukovalta, Juha-Pekka Koskinen, Liisa Kyttälä, Tuula Leppänen, Arto Mutanen, Riina Paasonen, Marja-Leena Parkkinen, Maarit Piri-Lahti, Arto Pohjolainen, Reino Raitanen, Pekka Rautalahti ja Kaarina Svetloff. Kansi: Marjukka Vainio. 77 s.; 21 cm, ISBN 952-91-7877-8 (nid.).


Vuosituhannen vaihduttua Vana-66 on jälleen alkanut nostaa profiiliaan myös julkisuudessa. Pitkän tauon jälkeen yhdistys julkaisi antologian joulukuussa 2004. Syksyllä 2003 yhdistys siirtyi tietokoneaikaan avaamalla omat internet-sivut, joilla tarjoutuu uusi tekstien julkaisumahdollisuus. Kirjallisen yhdistyksen merkitys korostui aikana, jolloin taidetoimikunnassa ei ollut kirjallisuuden läänintaiteilijan vakanssia. Vuonna 2007 yhdistys julkaisi teoksen ...aina joku kirjoittaa. Kantahämäläisiä kirjailijoita.
(5) ...aina joku kirjoittaa. Kirjailijoita Hämeestä. (2007) Toimittajat: Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen. Tekstit: Riikka Ala-Harja, Kaarin Allenius, Tapani Bagge, Saara Finni, Kalervo Hämäläinen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Riitta Jalonen, Tuomas Juselius, Olli Karhi, Kai Kyösti Kaukovalta, Mervi Koski, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Helena Laine, Reko Lundán, Hilja Mörsäri, Eero Ojanen, Johannes Ojansuu, Regina Rask, Pepi Reinikainen, Maija Paavilainen, Marja-Leena Parkkinen, Asta Piiroinen, Juhani Salokannel, Anneli Salonen, Mikko Sipinen, Taija Tuominen, Tuomo Vainio, Katariina Vuorinen sekä Taru ja Tarmo Väyrynen. Graafinen suunnittelu ja kansi: Eero Vesa. 144 s.; ISBN 978-952-92-1701-4.


(6) Juuret. Hämäläinen antologia. Toimittaja: Päivi Haanpää. Tekstit: Terttu Autere, Tapani Bagge, Nelli Hietala, Ville Hytönen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Outi Oja, Hanna van der Steen ja Katariina Vuorinen. Kansi: Ulla Kauhanen. 140 s,; ISBN 978-952-93-7643-8.


Historiikin on koonnut Hilja Mörsäri vuonna 2004. Tämän jälkeistä aikaa koskevat täydennykset ja muutokset Ulla Lappalainen.
Tämän historiikin kokosi Hilja Mörsäri vuonna 2004, minkä jälkeistä aikaa koskevia täydennyksiä ja muutoksia ovat tehneet Ulla Lappalainen, Aino Krohn ja Pia Kaulio.




Rivi 92: Rivi 61:


*Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135  
*Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135  
*http://vana-66.net/<br>


[[Category:Taideyhdistykset]] [[Category:Kirjailija- ja kirjoittajayhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]
[[Category:Taideyhdistykset]] [[Category:Kirjailija- ja kirjoittajayhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2025 kello 11.42

Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66 on kirjailijoiden, harrastajakirjoittajien ja kaikkien kirjallisuusihmisten verkosto. Se kuuluu Suomen kirjailijaliiton ylläpitämään kirjailijayhdistysten verkostoon. Jo pelkästään kirjailijaliiton järjestämät jokavuotiset talvipäivät ovat mainio syy olla aktiivisesti mukana yhdistyksessä! Lisäksi Vana-66 järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tapahtumia, jäseniltoja, tekstitreffejä, kursseja ja koulutuksia jäsenistön tarpeiden ja toivomusten mukaan. Joka kevät ja syksy kirjastolla järjestetään yleisölle avoin Kirjasato-tilaisuus, missä vanalaiset ja muutkin paikalliset kirjoittajat kertovat uusimmasta tuotannostaan. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä ja yhteisestä toiminnasta muiden kirjaihmisten kanssa, toimita vapaamuotoinen hakemus sähköpostiin kirjailijayhdistysvana at gmail.com. Jäsenmaksu on 20 € / vuosi, ainaisjäsenyys 100 €.

Jokaisella elämänalueella on hyödyllistä oppia ilmaisemaan asiansa ja ajatuksensa tiiviisti ja selkeästi. Pienelläkin harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.


Historia

Keväällä 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Kirjallisuusmatineoihin saatiin esiintyjiksi valtakunnallisesti merkittäviä kirjailijoita ja tilaisuuksien saama suuri yleisösuosio innosti järjestäjiä. Kerhoilloissa käytiin keskusteluja kirjallisuuden ja kulttuurielämän tilasta, kustannuspolitiikasta, lukijan asemasta ja nousevasta modernismista. Alustajiksi kutsuttiin paitsi kirjailijoita myös mm. kuvataiteilijoita ja elokuvan asiantuntijoita.

Ikaros oli siis Nuoren Voiman Liiton alajaosto, joten se ei voinut rekisteröityä, kerätä jäsenmaksuja tai saada avustuksia. Vierailijat esiintyivät tilaisuuksissa ilmaiseksi. Ikaroksen aktiivit päättivät lopulta perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen, joita oli alkanut syntyä pitkin maata. Hämeenlinnan siltatyömaalle tuli töihin runoilija ja kirjailija Pentti Fabritius mukanaan Kuopioon perustetun maakunnallisen kirjailijayhdistyksen säännöt. Niistä kävi ilmi, että maakunnalliset yhdistykset voivat päästä osallisiksi valtion kulttuuriavustuksista opetusministeriön (myöhemmin läänien taidetoimikuntien) kautta.

Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Toiminta-ajatuksena oli, että Ikaroksen keskusteleva, humanistinen ja taiteiden välinen yhteishenki säilyisi uuden järjestäytymisen jälkeen. Perustava kokous pidettiin 11.1.1966 EHO:n baarin kabinetissa. Perustamiskokouksen osanottajat olivat Pentti Fabritius, Matti J. Ilkka, Einar Palmunen, Aulikki Hakulinen, Helmi Könnölä, Paula Ravi, Martti Taivainen, Seppo Saarikylä, Toivo Lampinen, Pekka Lampinen, Else Matilainen, J. Valmu, Kari Jalonen, Simo Ojanen, Liisa Halonen-Nieminen ja V. E. Saari. Kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Ojanen valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helmi Könnölän ehdotuksesta yhdistyksen nimeksi tuli Vana. Nimi tarkennettiin ensin Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66:ksi, vähän myöhemmin muiden maakuntayhdistysten mukaisesti Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66 ry:ksi. Sittemmin nimi on palautettu kirjoittajayhdistykseksi.

Toiminta alkoi vilkkaana Ikaroksen perinnön hengessä. Rajoitukseksi nousi jäsenyyteen liitetty vaatimus kirjailijuudesta: jäseniltä edellytettiin julkaistuja teoksia tai tekstejä tai ainakin julkaisukelpoista tekstinäytettä, jonka johtokunta arvioi. Yhdistys ei enää ollut samalla tavalla vapaa ja avoin kuin Ikaros-kerho. Yleisölle suunnatut matineat ja keskustelutilaisuudet kuitenkin jatkuivat ja raha-avustuksiakin alkoi tulla. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.

Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin viisi kirjallista tilaisuutta, joihin väkeä tuli tungokseen asti. Suurin niistä oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Paneelikeskusteluista merkittävimpiä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty keskustelu Hämeenlinnan kulttuuripolitiikasta. Ikimuistoinen tilaisuus oli seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallistui 200 henkeä. Kirjallisia yleisötilaisuuksia järjestettiin yhteistoimin myös Larin-Kyöstin seuran ja Hämeenlinna-seuran kanssa. Vuonna 1975 järjestettiin kaksikin novellikilpailua, joiden parhaimmisto julkaistiin 1977 kokoelmassa "Sanan vanaa - novelleja" (1). Mukana oli 10 kirjoittajaa. Keväällä 1979 toimeenpantiin satukilpailu, johon toivottiin paikallisväritteisiä tarinoita. Tekstejä saatiin runsaasti ja vielä saman vuoden marraskuussa ilmestyi Hämeenlinna-seuran julkaisuna "Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja" (2).

Uudeksi aluevaltaukseksi nousi teatteri. Vuonna 1967 Vana kutsui vieraakseen Turun ylioppilasteatterin ja samana vuonna esitettiin Raimo S. Wallinin näytelmä "Alttari" ravintola Hälläpyörässä. Wallinin perustama teatteriryhmä Exitus esitti vanalaisten kirjoittamia tekstejä useilla paikkakunnilla, mm. Pekka Lampisen näytelmän "Autuaat saastuttajat", johon Jarmo Sermilä sävelsi laulut. Teosta esitettiin 14 paikkakunnalla. Taiteiden väliset paneelikeskustelut jatkuivat, ja niihin osallistui Hämeenlinnan päättäjiä kaupunginjohtajasta alkaen.

1980-luvulla Vana löysi yhteistyökumppaneikseen monia yhdistyksiä sekä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston, kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Kaupungissa kokoontuivat monet seminaarit ja kirjalliset tapahtumat, mm. Hämeen kirjoittajapäivät, Hämeen läänin kirjallisuuspäivät sekä Suomen maakuntakirjailijoiden tapaaminen. Kunnallisen kulttuuritoiminnan uusi organisoituminen merkitsi kaupungin kulttuuritoimiston perustamista. Kulttuuritoimen johtajaksi tuli jo Ikaroksessa toiminut ja Kariston kirjallisena johtajana vaikuttanut Martti Qvist. Niinpä Vanakin sai kulttuuritoimelta huomiota. Vuonna 1980 järjestettiin runokilpailu, jossa oli 111 osanottajaa. Kun lisäksi kaupunki järjesti novellikilpailun, voitiin 1983 julkaista antologia "Ihminen ajassa" (3). Mukana oli 26 kirjoittajaa ja teemana oli ajattelun ja luomisen vapaus. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten talvipäivät järjestettiin Hämeenlinnassa 1982. Neuvottelupäivien yleisömatineassa esiintyivät Pentti Linkola sekä nuoret nousevat kirjailijat Olli Jalonen ja Matti Pulkkinen.

Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien kanssa Vana toteutti 1987 ja 1988 Pikku-Tavastia -kirjoituskilpailut, joihin molempiin osallistui 160 lasta ja nuorta. Kilpailu toi esiin useita lahjakkaita nuoria kirjoittajia. Sekä äidinkielen opettajat että vanalaiset ymmärsivät, että olisi hyödyllistä ohjata heitä edelleen. Kirjoittajakoulun idea alkoi elää. Samoihin aikoihin kirjailija Taru Väyrynen (Mäkinen) ja kirjastonhoitaja Mervi Koski alkoivat kehitellä lasten ja nuorten sanataidekoulutusta. Mervi Koski kertoo koulun synnystä näin: "Silloinen Vanan hallituksen jäsen Arto Pohjolainen kävi usein Tuomelan kirjastossa, jota tuohon aikaan hoidin. Oma tyttöni oli pieni koululainen ja huomasin, että hän täyttää paljon kauniita monisteita, mutta huolestuin lauseiden muodostamisesta ja kokonaisten ajatusten ilmaisemisesta. Puhuin Artolle tästä ja pyysin, että hän ottaisi kynäilypiiri-asian esille Vanassa. Minä puhuin Timolle (kirjastonjohtaja Timo Koivu), että kirjasto tulisi mukaan." Näin sai alkunsa maamme ensimmäinen sanataiteen perusopetusta antava kirjoittajakoulu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston yhteydessä.

1990-luvulla taloudellinen lama vaikutti kaikkeen tekemiseen. Toiminta-avustukset pienenivät ja vuonna 1995 avustuksia ei tullut kaupungilta eikä Hämeen läänin taidetoimikunnalta lainkaan. Näkyvin tapahtuma oli vuonna 1995 pidetty Suomen maakuntakirjailijoiden vuosikokous, jonka yhteydessä järjestettiin yleisömatinea. 1990-luvun myönteisenä kehityksenä oli tietotekniikan ja etenkin tekstinkäsittelyn kehitys, mikä toi kirjoittamisen harrastuksena ja esimerkiksi sukututkimuksen entistä helpommin kaikkien ulottuville.

Uudelle vuosituhannelle

Kirjallisen yhdistyksen merkitys korostui aikana, jolloin taidetoimikunnassa ei enää ollut kirjallisuuden läänintaiteilijan vakanssia. Vana perusti 2003 omat nettisivut, missä jäsenistön tekstejä saatettiin julkaista. Yhdistys tuotti myös antologian 21 vuoden tauon jälkeen, kun joulukuussa 2004 ilmestyi "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa" (4). Mukana oli 22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa oli uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita. Valintaraadissa olivat mukana kirjailijat Riitta ja Olli Jalonen, Tuomas Kyrö, Anne Hänninen ja Johannes Ojansuu. Vuonna 2007 käynnistettiin kirjaston Kirjasato-tapahtumat ja julkaistiin antologia "…aina joku kirjoittaa - kirjailijoita Hämeestä" (5). Siinä 32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstä ja kirjallisesta maailmasta, kirjailijoiden suhteesta kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin.

15.-17.3.2013 järjestettiin Hämeenlinnassa kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan talvipäivät toista kertaa - edellinen kerta oli siis vuonna 1982. Nyt teemana oli "Muutos" ja sponsoreina Hämeenlinnan kaupunki, Karisto Oy, Hämeen taidetoimikunta, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Suomalainen kirjakauppa. Perjantaina 15.3. yhdistysten puheenjohtajien kokouksen jälkeen ohjelmassa oli runotilaisuus kirjastolla, esiintyjinä Kai Kyösti Kaukovalta, Tytti Heikkinen ja Arto Kivimäki, juontajana Sini Kiuas. Raatihuoneen kirjailijaillassa esiintyivät kirjailijat Riikka Ala-Harja ja Juha Itkonen sekä kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis. Haastattelijana toimi Taija Tuominen. Raatihuoneen suuren salin avoin tilaisuus jatkui kutsuvieraiden kanssa kellarin ravintolatiloissa kaupungin vastaanotolla, missä kaupunkia edustivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lulu Riikonen (myöh. Ranne) sekä kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen. Lauantaina edelleen Raatihuoneen suuressa salissa Muutos-teemaseminaarin avasi Vanan puheenjohtaja Kari Jalonen. Puhujina olivat kirjailijat Olli Jalonen ja Nelli Hietala, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho sekä kirjailijaliiton lakimies Annaliina Rintala. Tekstejä esittivät Hilja Mörsäri, Anne Hänninen ja Ville Hytönen. Karisto Oy tarjosi retken kustantamoon ja iltapäiväkahvit Vanajanlinnassa, isäntinä toimitusjohtaja Mika Kotilainen ja kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen. Iltajuhla pidettiin kerhoravintola Seiskassa, missä Antti Paranko musisoi. Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä neuvottelukunnan vuosikokous hotelli Cumuluksessa.

Vana-66 täytti 50 vuotta vuonna 2016 ja juhlaa vietettiin Nooran viinibaarissa, missä Eräs-teatterin näyttelijät esittivät vanalaisten tekstejä. Juhlajulkaisuna ilmestyi "Juuret. Hämäläinen antologia" (6), missä 11 kirjailijaa kertoi Hämeestä ja hämäläisistä proosan, lyriikan, faktan ja fiktion keinoin. Juhlajulkaisun toimittajana ja koko juhlavuoden primus motorina toimi yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Haanpää.

Kuten monessa muussakin yhdistyksessä, aktiiviset tekijät alkavat olla vähissä. Kirjoittaminen harrastuksena kuitenkin elää ehkä vahvempana kuin koskaan, joten Vana-66 on pärjännyt mukavasti jopa monia taidealoja verottaneen koronaepidemian jäljiltä. Keskiössä ei enää ole tapahtumien tuottaminen vaan tekstin: kurssit, ohjaus, vertaispalaute ja kannustavat verkostot. "Se ei ehkä ollut hyvä idea, mutta siitä saa hyvän tarinan." Tervetuloa mukaan!


Puheenjohtajat: Simo Ojanen (1966-1967), Pentti Fabritius (1968), Raimo S. Wallin (1968-1972), Veikko Isomäki (1973-1978), Aulikki Hakulinen (1979-1983), Pauli Laukkanen (1984-1985), Sinikka Puhakka, myöh. Sini Rautanen (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994-1995), Aulikki Hakulinen (1996-1999), Pia Houni (2000-2004), Ulla Lappalainen (2005-2009), Kari Jalonen (2009-2015), Päivi Haanpää (2015-2016), Pia Kaulio (2017-).

Sihteerit: Pekka Lampinen (1966-1980), Mervi Friman (1981-1982), Pertti Jaanu (1983), Sinikka Nousiainen (1984-1985), Riitta Edholm (1986-1989), Anneli Barck, myöh. Kaarna (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994), Mikko Sipinen (1995), Vilho Räsänen (1996-1998), Erja Anttonen (1999-2001), Hilja Mörsäri (2002), Maria Lassila-Merisalo (2003-2005), Sirkku Hokkanen (2006), Pekka Rautalahti (2006 -2009), Tarja Lappalainen (2009), Susanna Keckman (2010), Liisa Kojamo (2011 -), Marja Toivio-Kaasinen (2017-).

Julkaisut

(1) Sanan vanaa: novelleja (1977). Tekstit: Liisa Halonen, Veikko Isomäki, Olli Jalonen, Matti Pulkkinen, Ellen Pylkkänen, Martti Salmivaara, Pertti Tonteri, Pekka Verno, Pekka Lampinen ja Kaarina Sakala. Kansi: Veikko Isomäki. 107 s.

(2) Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja (1979). Julkaistu yhdessä Hämeenlinna-seuran kanssa. Toimittaja Pekka Lampinen. Tekstit: Heikki Eklöf, Aulikki Hakulinen, Raija Korhonen, Matti Kuusela, Pekka Lampinen, Eeva Lindholm, Pertti Lundahl, Tuula Lundahl, Martti Salmivaara, Juho Tenhiälä ja Kaija Topinoja. Kuvitus: Heikki Eklöf, Raija Korhonen ja Eeva Lindholm. Kansi: Eeva Lindholm. 92 s. ISBN 951-99234-7-0 (nid.).

(3) Ihminen ajassa (1983). Toimittajat: Aulikki Hakulinen, Lauri Uusi-Hakimo ja Martti Qvist. Teksti: Jyrki Maunula, Olli Jalonen, Sinikka Nousiainen, Aulikki Hakulinen, Rakel Jylhä, Eino Haukka, Tuomas Kurki, Pertti Jaanu, Pauli Laukkanen, Veikko Peikkola, Kaija Topinoja, Riitta Hakulinen, Markku Kuusinen, Martti Salmivaara, Veera Jussila, Siiri Hyytiä, Arto Pohjolainen, Pekka Lampinen, Toini Friman, Inka Uotinen, Impi Selkälä, Leena Harrinkari, Elvi Rajala, Juho Tenhiälä, Jukka Airio ja Matti Pulkkinen. Graafinen suunnittelu: Eino Alarto. Kansi: Ilkka Laukkanen. 94 s.; 21 cm, ISBN 951-99508-0-X (nid.).

(4) Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa (2004). Toimittajat: Maria Lassila-Merisalo, Hilja Mörsäri, Liisa Virtanen. Tekstit: Heidi Ali-Kippari, Veli Backman, Pia Houni, Juha Itkonen, Tuomas Juselius, Kai Kyösti Kaukovalta, Juha-Pekka Koskinen, Liisa Kyttälä, Tuula Leppänen, Arto Mutanen, Riina Paasonen, Marja-Leena Parkkinen, Maarit Piri-Lahti, Arto Pohjolainen, Reino Raitanen, Pekka Rautalahti ja Kaarina Svetloff. Kansi: Marjukka Vainio. 77 s.; 21 cm, ISBN 952-91-7877-8 (nid.).

(5) ...aina joku kirjoittaa. Kirjailijoita Hämeestä. (2007) Toimittajat: Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen. Tekstit: Riikka Ala-Harja, Kaarin Allenius, Tapani Bagge, Saara Finni, Kalervo Hämäläinen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Riitta Jalonen, Tuomas Juselius, Olli Karhi, Kai Kyösti Kaukovalta, Mervi Koski, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Helena Laine, Reko Lundán, Hilja Mörsäri, Eero Ojanen, Johannes Ojansuu, Regina Rask, Pepi Reinikainen, Maija Paavilainen, Marja-Leena Parkkinen, Asta Piiroinen, Juhani Salokannel, Anneli Salonen, Mikko Sipinen, Taija Tuominen, Tuomo Vainio, Katariina Vuorinen sekä Taru ja Tarmo Väyrynen. Graafinen suunnittelu ja kansi: Eero Vesa. 144 s.; ISBN 978-952-92-1701-4.

(6) Juuret. Hämäläinen antologia. Toimittaja: Päivi Haanpää. Tekstit: Terttu Autere, Tapani Bagge, Nelli Hietala, Ville Hytönen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Outi Oja, Hanna van der Steen ja Katariina Vuorinen. Kansi: Ulla Kauhanen. 140 s,; ISBN 978-952-93-7643-8.

Tämän historiikin kokosi Hilja Mörsäri vuonna 2004, minkä jälkeistä aikaa koskevia täydennyksiä ja muutoksia ovat tehneet Ulla Lappalainen, Aino Krohn ja Pia Kaulio.



Lähteet

  • Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135