Ero sivun ”Hahkialan kartanon lintutorni” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:


[[Tiedosto:Lintuosuo.jpg|pienoiskuva|''Lintusuon kosteikko Hauhontaustan tien suunnasta. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]
[[Tiedosto:Lintuosuo.jpg|pienoiskuva|''Lintusuon kosteikko Hauhontaustan tien suunnasta. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]
Hahkialan kartanon vieressä on Lintusuon koskeikko, jossa on pieni lintutori. Torni on yksityisellä alueella ja vierailusta täytyy sopia erikseen. Kosteikon elämää voi seurata Hauhontaustantieltä. Kosteikon kohdalla on linja-autopysäkki.  
Hahkialan kartanon vieressä on Lintusuon koskeikko, jossa on pieni lintutorni. Torni on yksityisellä alueella ja vierailusta täytyy sopia erikseen. Kosteikon elämää voi seurata Hauhontaustantieltä. Kosteikon kohdalla on linja-autopysäkki, josta on hyvä näkymä kosteikolle.


Hahkialan maille rakennettiin vuonna 2018 laaja Lintusuon kosteikko siivittämään luonnon monimuotoisuutta ja alentamaan maatalouden vesistökuormitusta. Lintusuon kosteikko on 13 hehtaaria, ollen mittasuhteiltaan Etelä-Suomen suurimpia kosteikkoja. Lintusuon tarinasta upeiden Reijo Onnelan ottamien lintukuvien kera kertoo kesällä 2022 julkaistu kirja '''''"Kosteikon elämää lintusuolla, Hahkialan kartano".'''''  
Hahkialan maille rakentaminen alkoi vuonna 2018 ja alue valmistui kevättalvella 20219. Laaja Lintusuon kosteikko siivittää luonnon monimuotoisuutta ja alentaa maatalouden vesistökuormitusta. Lintusuon kosteikko on 13 hehtaaria, ollen mittasuhteiltaan Etelä-Suomen suurimpia kosteikkoja. Lintusuon tarinasta upeiden Reijo Onnelan ottamien lintukuvien kera kertoo kesällä 2022 julkaistu kirja '''''"Kosteikon elämää lintusuolla, Hahkialan kartano".'''''  
 
Kosteikon palautuminen tapahtui nopeammin kuin oli ennakoitu. Lintusuon päätavoite on vähentää ravinteiden ja biomassan siirtymistä järveen ja vesistöihin sekä monimuotoisuuden lisääminen. Pesivien lintujen määrä on noussut huomattavasti. Paikallisen lintykerhon tekemän tutkimusken mukaan lajikirjon lisääntyminen on ollut odotettua nopeampaa. Lintusuo tarjoaa nyt selkeästi nyt entistä monipuolisemmat elinolosuhteet linnuille.
 
Kirjan mukaan Lintusuolla esiintyviä lajeja ovat fasaani, haapana, harmaahaikara, harmaasorsa, heinäsorsa, hernekerttu, jouhisorsa, kalalokki, kalatiira, keltävästäräkki, kiuru, kuovi, kurki, käki, lapasorsa, lapinsirri, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, metsähanhi, mustaviklo, naurulokki, nokikana, pajusirkku, pensaskerttu, pikkulokki, pikkutylli, punasotka, rantasipi, ruokokerttunen, ruisrääkkä, suokukko, taivaanvuohi, tavi, telkkä, tukkasotka, tundrahanhi, tylli, töytöhyyppä, valkoposkihanhi, valoviklo ja västäräkki.


Euroopan maanomistajajärjestö, ELO, myönsi Hahkialan Kartanolle Wildlife Estates -tunnuksen joulukuussa 2017 luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja kestävän riistanhoidon periaatteiden noudattamisesta sekä näiden jatkuvasta kehittämisestä.  
Euroopan maanomistajajärjestö, ELO, myönsi Hahkialan Kartanolle Wildlife Estates -tunnuksen joulukuussa 2017 luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja kestävän riistanhoidon periaatteiden noudattamisesta sekä näiden jatkuvasta kehittämisestä.  

Versio 24. kesäkuuta 2026 kello 20.34

Lintusuon kosteikko Hauhontaustan tien suunnasta. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala

Hahkialan kartanon vieressä on Lintusuon koskeikko, jossa on pieni lintutorni. Torni on yksityisellä alueella ja vierailusta täytyy sopia erikseen. Kosteikon elämää voi seurata Hauhontaustantieltä. Kosteikon kohdalla on linja-autopysäkki, josta on hyvä näkymä kosteikolle.

Hahkialan maille rakentaminen alkoi vuonna 2018 ja alue valmistui kevättalvella 20219. Laaja Lintusuon kosteikko siivittää luonnon monimuotoisuutta ja alentaa maatalouden vesistökuormitusta. Lintusuon kosteikko on 13 hehtaaria, ollen mittasuhteiltaan Etelä-Suomen suurimpia kosteikkoja. Lintusuon tarinasta upeiden Reijo Onnelan ottamien lintukuvien kera kertoo kesällä 2022 julkaistu kirja "Kosteikon elämää lintusuolla, Hahkialan kartano".

Kosteikon palautuminen tapahtui nopeammin kuin oli ennakoitu. Lintusuon päätavoite on vähentää ravinteiden ja biomassan siirtymistä järveen ja vesistöihin sekä monimuotoisuuden lisääminen. Pesivien lintujen määrä on noussut huomattavasti. Paikallisen lintykerhon tekemän tutkimusken mukaan lajikirjon lisääntyminen on ollut odotettua nopeampaa. Lintusuo tarjoaa nyt selkeästi nyt entistä monipuolisemmat elinolosuhteet linnuille.

Kirjan mukaan Lintusuolla esiintyviä lajeja ovat fasaani, haapana, harmaahaikara, harmaasorsa, heinäsorsa, hernekerttu, jouhisorsa, kalalokki, kalatiira, keltävästäräkki, kiuru, kuovi, kurki, käki, lapasorsa, lapinsirri, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, metsähanhi, mustaviklo, naurulokki, nokikana, pajusirkku, pensaskerttu, pikkulokki, pikkutylli, punasotka, rantasipi, ruokokerttunen, ruisrääkkä, suokukko, taivaanvuohi, tavi, telkkä, tukkasotka, tundrahanhi, tylli, töytöhyyppä, valkoposkihanhi, valoviklo ja västäräkki.

Euroopan maanomistajajärjestö, ELO, myönsi Hahkialan Kartanolle Wildlife Estates -tunnuksen joulukuussa 2017 luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja kestävän riistanhoidon periaatteiden noudattamisesta sekä näiden jatkuvasta kehittämisestä.

Lisätietoja:

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hahkialan_kartanon_lintutorni&oldid=44190”