Ero sivun ”Jorma Likovuori” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Merja Taavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 37: Rivi 37:
[[Luokka:Kirjailijat|Likovuori, Jorma]]
[[Luokka:Kirjailijat|Likovuori, Jorma]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2023 kello 10.34

Jorma Likovuori


(s. 1937)

Tietoa kirjailijasta

Lahdessa syntynyt Jorma Likovuori on asunut Hollolan Pyhäniemessä melkein koko ikänsä. Hän on työskennellyt maatyömiehenä (n. 1954-60), sahalla (1960-65) ja lopun aikaa kotiherrana. Nykyään hän on eläkkeellä.

Harrastuksikseen Likovuori nimeää hetken mietittyään sienestyksen, marjastuksen, kasvimaan hoidon vaimon kanssa sekä lukemisen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja vähäisessä määrin myös vanhan kreikan kielellä ja latinaksi.

Tuotantoaan hän luonnehtii seuraavasti: "Ehkä suulla suuremmalla: Pentti Saarikoski arvostelussaan: 'Likovuori karttaa tarkasti kaikkea sentimentaalisuutta, närkästystä, kannanottoa, ivaa: hänen proosansa säilyttää koko ajan tiukan asiallisuutensa... Sellaisista asioista joita ei voi täsmällisin yksimerkityksisin lausein sanoa, hän ei puhu.' Saarikoski kirjoitti, että olin Antti Hyryn jäljittelijä, mutta myös lahjakas oppilas."
"Valokuvailin ensin, ostin sitten kirjoituskoneen ja aloin kirjoittaa. Hyryä en lukenut kuin vasta myöhemmin. Pidin enemmän Jotunista, Lehtosesta, Kafkasta", hän jatkaa.

Päijäthämäläinen luonto heijastuu hänen tuotannossaan. Murteista hän ei juurikaan välitä, yleiskieli on hänen mielestään paras.
Pyhäniemen kartanon läheisyydessä maatyöläisväestön keskuudessa asuminen on vaikuttanut jotenkin myös hänen kirjoittamiseensa.

Tuotanto

Romaanit

Enni ja mäyräperhe. Otava 1981. (lastenkirja)

Novellit

Seutu. Otava 1963.

Kuunnelmat

kaksi kuunnelmaa kuusikymmentäluvulla: Karviaismarjoja, Matka maalle. Yleisradio.

Osallistuminen antologioihin

muutamia tekstejä Hollolan kotiseutukirjaan 1994, -95, -98