Ero sivun ”Ilmari Heikkilä” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: Ilmari Heikkilä syntyi Hollolan Sairakkalassa vuonna 1900 vanhempiensa ainoana lapsena. Hän kävi nuorena Lahden kansanopiston, missä innostavan opettajan vaikutuksesta musiikki...)
 
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: Ilmari Heikkilä syntyi Hollolan Sairakkalassa vuonna 1900 vanhempiensa ainoana lapsena. Hän kävi nuorena Lahden kansanopiston, missä innostavan opettajan vaikutuksesta musiikki...)
Rivi 6: Rivi 6:


Heikkilän sävellyksistä kaikki eivät ole säilyneet tallessa. Hän kirjoitti mm. häämarssin, juhlamarssin, Suomen nuorisoseuralaisten laulun (Juhani Katteluksen sanoihin), suviyön laulun, Päijänteen laulun sekä jenkkoja ja valsseja. Sävellyksiä ovat sovittaneet Jorma Panula, Juhani Pohjanmies ja muutamat muutkin. Ilmari Heikkilä kuoli 88 vuoden ikäisenä Hollolassa vuonna 1989.
Heikkilän sävellyksistä kaikki eivät ole säilyneet tallessa. Hän kirjoitti mm. häämarssin, juhlamarssin, Suomen nuorisoseuralaisten laulun (Juhani Katteluksen sanoihin), suviyön laulun, Päijänteen laulun sekä jenkkoja ja valsseja. Sävellyksiä ovat sovittaneet Jorma Panula, Juhani Pohjanmies ja muutamat muutkin. Ilmari Heikkilä kuoli 88 vuoden ikäisenä Hollolassa vuonna 1989.


<br/> Lähde:
<br/> Lähde:
Rivi 14: Rivi 13:
teoksessa Länsi-Hollolan kyläkirja 2002.
teoksessa Länsi-Hollolan kyläkirja 2002.


[saveltajatHeikkila.htm#yla [[Image:nuoli.gif]]]


[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Säveltäjät]]
[[Luokka:Säveltäjät]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]

Versio 13. joulukuuta 2013 kello 21.32

Ilmari Heikkilä syntyi Hollolan Sairakkalassa vuonna 1900 vanhempiensa ainoana lapsena. Hän kävi nuorena Lahden kansanopiston, missä innostavan opettajan vaikutuksesta musiikki tuli hänelle tärkeäksi. Värikkään elämänsä aikana hän osoitti musikaalista lahjakkuutta soittamalla viulua, laulamalla ja säveltämällä. Hänet muistetaan persoonallisuudestaan ja rohkeasta esiintymisestään julkkistenkin kuten Tabe Slioorin ja ihailemiensa filmitähtien seurassa.

Suojeluskunnassa palvellut ja sotaväessä alikersantiksi ylennetty Heikkilä oli sukunsa vanhaa 50 hehtaarin tilaa hoitava isäntämies. Etu-Heikkilän tila Sairakkalan kylässä on edelleen suvun hallussa. Hänellä oli monia kiinnostuksen kohteita metsänistutuksesta ja puutarhanhoidosta nuorisoseuratoimintaan, sukututkimukseen, moottoripyöriin ja sahdin valmistukseen. Heikkilältä sahtia saanut presidentti Kekkonen kutsui hänet itsenäisyyspäivän juhliin vuonna 1962.

Äidiltään Hilma Matilda Heikkilältä Ilmari peri hyvän lauluäänen. Hän esiintyi usein radiossa 1920-luvulla ja ainakin kerran televisiossakin Sauvo Puhtilan haastateltavana. Hän julkaisi kolme omakustannelevyä. Omaa orkesteria hänellä ei ollut, eikä häntä juuri osattu kutsua paikkakunnan juhliin esiintymään, mutta hän säesti viulullaan mm. Toivolan nuorisoseuran tanhuajia sekä Lappilan maakuntajuhlilla 1939 kaikkien muidenkin kuin länsihollolalaisten tanhuesitykset. Myös pianonsoiton hän hallitsi.

Heikkilän sävellyksistä kaikki eivät ole säilyneet tallessa. Hän kirjoitti mm. häämarssin, juhlamarssin, Suomen nuorisoseuralaisten laulun (Juhani Katteluksen sanoihin), suviyön laulun, Päijänteen laulun sekä jenkkoja ja valsseja. Sävellyksiä ovat sovittaneet Jorma Panula, Juhani Pohjanmies ja muutamat muutkin. Ilmari Heikkilä kuoli 88 vuoden ikäisenä Hollolassa vuonna 1989.


Lähde:

Pauli Helén ja Lii Hannukkala-Pohjanmies: Ilmari Heikkilä – musiikkimies ja sukutilan isäntä

teoksessa Länsi-Hollolan kyläkirja 2002.