Ypäjä - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.10)

2023-03-12T08:10:05Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.10
Rivi 33:		Rivi 33:
	{{Tynkä}}<br>		{{Tynkä}}<br>
	[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]		[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]
	[[Category:Ypäjä\|*]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]		[[Category:Ypäjä\|*]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.04)

2023-03-12T08:04:04Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
Rivi 33:		Rivi 33:
	{{Tynkä}}<br>		{{Tynkä}}<br>
	[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]		[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]
	[[Category:Ypäjä\|*]][[Category:Häme-Wiki]]		[[Category:Ypäjä\|*]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.58)

2023-03-12T07:58:56Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.58
Rivi 33:		Rivi 33:
	{{Tynkä}}<br>		{{Tynkä}}<br>
	[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]		[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]
	[[Category:Ypäjä\|*]]		[[Category:Ypäjä\|*]][[Category:Häme-Wiki]]

Urjanhai: /* Historia */korjaus: ei mitään tekemistä varsinais-suomen kanssa vaikka eräissä lähteissä näin lukeekin, niin kyseessä on selkeä virhe

2013-05-20T18:48:11Z

Historia: korjaus: ei mitään tekemistä varsinais-suomen kanssa vaikka eräissä lähteissä näin lukeekin, niin kyseessä on selkeä virhe

← Vanhempi versio		Versio 20. toukokuuta 2013 kello 21.48
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Historia ==		== Historia ==

	Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin ~~varsinaissuomalaisten~~ ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat ~~varsinaissuomalaiseen~~ etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>		Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>

	Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.		Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

Urjanhai: /* Lähteet / luettelomerkit symbolilla

2013-04-01T15:25:34Z

Lähteet: luettelomerkit symbolilla *

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 18.25
Rivi 25:		Rivi 25:
	== Lähteet ==		== Lähteet ==

	[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]		*[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]

	Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2		*Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2

	Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5		*Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5

	{{Tynkä}}<br>		{{Tynkä}}<br>
	[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]		[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]
	[[Category:Ypäjä\|*]]		[[Category:Ypäjä\|*]]

Urjanhai: aakkostus (tai mitä tälle nt tehdäänkin)

2013-04-01T15:25:01Z

aakkostus (tai mitä tälle nt tehdäänkin)

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 18.25
Rivi 33:		Rivi 33:
	{{Tynkä}}<br>		{{Tynkä}}<br>
	[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]		[[Coordinates::60.804325, 23.28259\| ]]
	[[Category:Ypäjä]]		[[Category:Ypäjä\|*]]

Urjanhai: luokkasivulle lisäämäni täydennys myös tähän

2013-04-01T10:01:58Z

luokkasivulle lisäämäni täydennys myös tähän

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 13.01
Rivi 5:		Rivi 5:
	Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin varsinaissuomalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat varsinaissuomalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>		Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin varsinaissuomalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat varsinaissuomalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>

	~~Kerrotaan, että~~ Ypäjän ~~nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa~~. ~~Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Koska Ypäj~~ oli koko pitäjän suurin kylä, sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko ~~pitäjä~~ nimetä Ypäjäksi.		Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

			Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]]. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.

			Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja [[Hyrsynkulma]] Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.

	== Maisema ==		== Maisema ==

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:08Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Maija (13. joulukuuta 2011 kello 15.33)

2011-12-13T15:33:06Z

Uusi sivu

[[Image:240px-Ypaja.vaakuna.svg.png|thumb|right|200px|Ypäjän vaakuna, jonka on piirtänyt Aukusti Tuhka 1949.]] Hevospitäjänä tunnettu [http://www.ypaja.fi/ Ypäjä] on kunta [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeessä]]. Ypäjä kuuluu [[Forssa|Forssan]] seutukuntaan, [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin. Ypäjän naapurikunnat ovat [[Humppila|Humppila]], [[Jokioinen|Jokioinen]], Koski Tl, Loimaa ja Somero. Ypäjän väkiluku on noin 2500 asukasta.<br>

== Historia ==

Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin varsinaissuomalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylät kuuluivat varsinaissuomalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>

Kerrotaan, että Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Koska Ypäj oli koko pitäjän suurin kylä, sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko pitäjä nimetä Ypäjäksi.

== Maisema ==

Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

== Nähtävää ==

Ypäjällä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu [[Ypäjän kirkko|kirkko]].

[[Hevosopisto Oy|Hevosopisto]] on johtava hevosalan oppilaitos. Ypäjällä järjestetään myös vuosittain esteratsastuksen suurtapahtuma Finnderby. Alan historiaan voi tutustua [[Suomen Hevosurheilumuseo|Suomen Hevosurheilumuseossa]].

Ypäjällä toimii myös [[Ypäjän musiikkiteatteri|musiikkiteatteri]] ja [[Ypäjän kunnankirjasto|kirjasto]].

== Lähteet ==

[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]

Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2

Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5

{{Tynkä}}<br>
[[Coordinates::60.804325, 23.28259| ]]
[[Category:Ypäjä]]