Ultralyhyet aallot - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.38)

2023-03-12T08:38:03Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.38
Rivi 13:		Rivi 13:
	Yleisesti kaikkein lyhimmät radioaallot, joita ei taajuusmoduloida (FM), vaan laajuusmoduloidaan (AM) ovat ilmailuradion kanavat 108 MHz - 137 MHz:n aaltoalueella. Tätä korkeammilla taajuusalueilla taajuusmodulaatio erityiseti kapealla kaistaleveydellä (NFM) on yleinen.		Yleisesti kaikkein lyhimmät radioaallot, joita ei taajuusmoduloida (FM), vaan laajuusmoduloidaan (AM) ovat ilmailuradion kanavat 108 MHz - 137 MHz:n aaltoalueella. Tätä korkeammilla taajuusalueilla taajuusmodulaatio erityiseti kapealla kaistaleveydellä (NFM) on yleinen.
	<br>		<br>
	[[Luokka:Radioverkot]]		[[Luokka:Radioverkot]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Mtaavila: poistettu linkkejä yleisluonteisiin asiasanoihin, lisätty luokka

2014-06-03T11:26:31Z

poistettu linkkejä yleisluonteisiin asiasanoihin, lisätty luokka

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 14.26
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa [[Kööpenhaminan ~~taajuusjakosuunnitelma]]n~~ tultua toimeenpantavaksi vuoden 1948 toisen maailmansodan jälkeisen Kööpenhaminassa järjestetyn kokouksen tuloksena. Keskeistä Kööpenhaminan kokouksessa oli se, että Yhdysvallat ei Euroopassa käyttämiensä ~~[[amplitudimodulaatio\|~~laajuusmoduloitujen]] radioaaltojensa osalta allekirjoittanut taajuusjakosuunnitelmaa, jolloin se saattoi suunnata Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevaan itäiseen Keski-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan radiolähetyksiä taajuusjakosuunnitelmaan sitoutuneiden maiden yleisradiolähetystaajuuksien väliin.		'''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelman tultua toimeenpantavaksi vuoden 1948 toisen maailmansodan jälkeisen Kööpenhaminassa järjestetyn kokouksen tuloksena. Keskeistä Kööpenhaminan kokouksessa oli se, että Yhdysvallat ei Euroopassa käyttämiensä laajuusmoduloitujen radioaaltojensa osalta allekirjoittanut taajuusjakosuunnitelmaa, jolloin se saattoi suunnata Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevaan itäiseen Keski-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan radiolähetyksiä taajuusjakosuunnitelmaan sitoutuneiden maiden yleisradiolähetystaajuuksien väliin.

	Keskeisin Kööpenhaminen taajuusjakosuunnitelman tulos oli se, että toisen maailmansodan Suur-Saksan valtakunnan poliittisina liittolaisina tai käytännöllisinä tilapäisinä kanssasotijoina toimineet maat Saksan tapaan menettivät taajuuksia, jolloin Saksalle ja niille muodostui tarve perustaa [[Edwin ~~Armstrong]]in~~ jo 1930-luvulla kannattamia ~~[[taajuusmodulaatio\|~~taajuusmoduloivia]] radiolähettimiä korvaamaan pitkille, keskipitkille ja lyhyille aalloille lähettävien ~~[[amplitudimodulaatio\|~~laajuusmoduloivien]] lähettimien taajuusvajetta.		Keskeisin Kööpenhaminen taajuusjakosuunnitelman tulos oli se, että toisen maailmansodan Suur-Saksan valtakunnan poliittisina liittolaisina tai käytännöllisinä tilapäisinä kanssasotijoina toimineet maat Saksan tapaan menettivät taajuuksia, jolloin Saksalle ja niille muodostui tarve perustaa Edwin Armstrongin jo 1930-luvulla kannattamia taajuusmoduloivia radiolähettimiä korvaamaan pitkille, keskipitkille ja lyhyille aalloille lähettävien laajuusmoduloivien lähettimien taajuusvajetta.

	Saksassa ULA-lähetykset alkoivat yleistyä jo 1950-luvun alussa ja Suomessa 1950-luvun loppuun mennessä saatiin laajoille alueille ULA-verkko perustetuksi.		Saksassa ULA-lähetykset alkoivat yleistyä jo 1950-luvun alussa ja Suomessa 1950-luvun loppuun mennessä saatiin laajoille alueille ULA-verkko perustetuksi.
Rivi 7:		Rivi 7:
	[[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeessä]] toteutui Suomen ula-radiokehitys yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Yleisradion ula-lähetin perustettiin [[Lahden kaupunki\|Lahden]] [[Radiomäki\|Radiomäelle]]		[[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeessä]] toteutui Suomen ula-radiokehitys yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Yleisradion ula-lähetin perustettiin [[Lahden kaupunki\|Lahden]] [[Radiomäki\|Radiomäelle]]

	Radiolaitteissa ja markkinointiviestinnässä ultralyhyisiin aaltoihin, ULA-aaltoihin, on alettu viittaamaan 1990-luvulta alkaen pelkästään ''FM'':nä, koska pitkät (LW) ja keskipitkät (MW) ja lyhyet radioaallot (SW) on merkitty radiovastaanottimissa ''AM'':ksi, ~~[[amplitudimodulaatio\|laajuus~~-]] eli amplitudimoduloiduiksi kanava-alueiksi.		Radiolaitteissa ja markkinointiviestinnässä ultralyhyisiin aaltoihin, ULA-aaltoihin, on alettu viittaamaan 1990-luvulta alkaen pelkästään ''FM'':nä, koska pitkät (LW) ja keskipitkät (MW) ja lyhyet radioaallot (SW) on merkitty radiovastaanottimissa ''AM'':ksi, laajuus- eli amplitudimoduloiduiksi kanava-alueiksi.

	Yleisesti ottaen kaikkein pisimmät yleisesti taajuusmoduloidut radioaallot ovat taajuusalueella 27 MHz:llä [[citizen's band\|CB]]-radiopuhelinten taajuusalueella. CB-radiopuhelinten edeltäjät olivat kokonaan samoilla taajuuksilla toimivat PR-27 -radiopuhelimet ja osaksi samoilla taajuuksilla toimivat LA-radiopuhelimet.		Yleisesti ottaen kaikkein pisimmät yleisesti taajuusmoduloidut radioaallot ovat taajuusalueella 27 MHz:llä [[citizen's band\|CB]]-radiopuhelinten taajuusalueella. CB-radiopuhelinten edeltäjät olivat kokonaan samoilla taajuuksilla toimivat PR-27 -radiopuhelimet ja osaksi samoilla taajuuksilla toimivat LA-radiopuhelimet.

	Yleisesti kaikkein lyhimmät radioaallot, joita ei taajuusmoduloida (FM), vaan laajuusmoduloidaan (AM) ovat ilmailuradion kanavat 108 MHz - 137 MHz:n aaltoalueella. Tätä korkeammilla taajuusalueilla taajuusmodulaatio erityiseti kapealla kaistaleveydellä (NFM) on yleinen.		Yleisesti kaikkein lyhimmät radioaallot, joita ei taajuusmoduloida (FM), vaan laajuusmoduloidaan (AM) ovat ilmailuradion kanavat 108 MHz - 137 MHz:n aaltoalueella. Tätä korkeammilla taajuusalueilla taajuusmodulaatio erityiseti kapealla kaistaleveydellä (NFM) on yleinen.
			<br>
			[[Luokka:Radioverkot]]

imported>Tapio (28. toukokuuta 2014 kello 21.43)

2014-05-28T21:43:25Z

← Vanhempi versio		Versio 29. toukokuuta 2014 kello 00.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa [[Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelma]]n tultua toimeenpantavaksi vuoden 1948 toisen maailmansodan jälkeisen Kööpenhaminassa järjestetyn kokouksen tuloksena. Keskeistä Kööpenhaminan kokouksessa oli se, että Yhdysvallat ei Euroopassa käyttämiensä [[amplitudimodulaatio\|laajuusmoduloitujen]] radioaaltojensa osalta allekirjoittanut taajuusjakosuunnitelmaa, jolloin se saattoi suunnata Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevaan itäiseen Keski-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan radiolähetyksiä taajuusjakosuunnitelmaan sitoutuneiden maiden yleisradiolähetystaajuuksien väliin.		'''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa [[Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelma]]n tultua toimeenpantavaksi vuoden 1948 toisen maailmansodan jälkeisen Kööpenhaminassa järjestetyn kokouksen tuloksena. Keskeistä Kööpenhaminan kokouksessa oli se, että Yhdysvallat ei Euroopassa käyttämiensä [[amplitudimodulaatio\|laajuusmoduloitujen]] radioaaltojensa osalta allekirjoittanut taajuusjakosuunnitelmaa, jolloin se saattoi suunnata Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevaan itäiseen Keski-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan radiolähetyksiä taajuusjakosuunnitelmaan sitoutuneiden maiden yleisradiolähetystaajuuksien väliin.

	Keskeisin Kööpenhaminen taajuusjakosuunnitelman tulos oli se, että toisen maailmansodan Suur-Saksan valtakunnan poliittisina liittolaisina tai käytännöllisinä tilapäisinä kanssasotijoina toimineet maat Saksan tapaan menettivät taajuuksia, jolloin Saksalle ja niille muodostui tarve perustaa [[Edwin Armstrong]]n jo 1930-luvulla kannattamia [[taajuusmodulaatio\|taajuusmoduloivia]] radiolähettimiä korvaamaan pitkille, keskipitkille ja lyhyille aalloille lähettävien [[amplitudimodulaatio\|laajuusmoduloivien]] lähettimien taajuusvajetta.		Keskeisin Kööpenhaminen taajuusjakosuunnitelman tulos oli se, että toisen maailmansodan Suur-Saksan valtakunnan poliittisina liittolaisina tai käytännöllisinä tilapäisinä kanssasotijoina toimineet maat Saksan tapaan menettivät taajuuksia, jolloin Saksalle ja niille muodostui tarve perustaa [[Edwin Armstrong]]in jo 1930-luvulla kannattamia [[taajuusmodulaatio\|taajuusmoduloivia]] radiolähettimiä korvaamaan pitkille, keskipitkille ja lyhyille aalloille lähettävien [[amplitudimodulaatio\|laajuusmoduloivien]] lähettimien taajuusvajetta.

	Saksassa ULA-lähetykset alkoivat yleistyä jo 1950-luvun alussa ja Suomessa 1950-luvun loppuun mennessä saatiin laajoille alueille ULA-verkko perustetuksi.		Saksassa ULA-lähetykset alkoivat yleistyä jo 1950-luvun alussa ja Suomessa 1950-luvun loppuun mennessä saatiin laajoille alueille ULA-verkko perustetuksi.
Rivi 8:		Rivi 8:

	Radiolaitteissa ja markkinointiviestinnässä ultralyhyisiin aaltoihin, ULA-aaltoihin, on alettu viittaamaan 1990-luvulta alkaen pelkästään ''FM'':nä, koska pitkät (LW) ja keskipitkät (MW) ja lyhyet radioaallot (SW) on merkitty radiovastaanottimissa ''AM'':ksi, [[amplitudimodulaatio\|laajuus-]] eli amplitudimoduloiduiksi kanava-alueiksi.		Radiolaitteissa ja markkinointiviestinnässä ultralyhyisiin aaltoihin, ULA-aaltoihin, on alettu viittaamaan 1990-luvulta alkaen pelkästään ''FM'':nä, koska pitkät (LW) ja keskipitkät (MW) ja lyhyet radioaallot (SW) on merkitty radiovastaanottimissa ''AM'':ksi, [[amplitudimodulaatio\|laajuus-]] eli amplitudimoduloiduiksi kanava-alueiksi.

			Yleisesti ottaen kaikkein pisimmät yleisesti taajuusmoduloidut radioaallot ovat taajuusalueella 27 MHz:llä [[citizen's band\|CB]]-radiopuhelinten taajuusalueella. CB-radiopuhelinten edeltäjät olivat kokonaan samoilla taajuuksilla toimivat PR-27 -radiopuhelimet ja osaksi samoilla taajuuksilla toimivat LA-radiopuhelimet.

			Yleisesti kaikkein lyhimmät radioaallot, joita ei taajuusmoduloida (FM), vaan laajuusmoduloidaan (AM) ovat ilmailuradion kanavat 108 MHz - 137 MHz:n aaltoalueella. Tätä korkeammilla taajuusalueilla taajuusmodulaatio erityiseti kapealla kaistaleveydellä (NFM) on yleinen.

imported>Tapio (28. toukokuuta 2014 kello 21.39)

2014-05-28T21:39:23Z

← Vanhempi versio		Versio 29. toukokuuta 2014 kello 00.39
Rivi 6:		Rivi 6:

	[[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeessä]] toteutui Suomen ula-radiokehitys yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Yleisradion ula-lähetin perustettiin [[Lahden kaupunki\|Lahden]] [[Radiomäki\|Radiomäelle]]		[[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeessä]] toteutui Suomen ula-radiokehitys yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Yleisradion ula-lähetin perustettiin [[Lahden kaupunki\|Lahden]] [[Radiomäki\|Radiomäelle]]

			Radiolaitteissa ja markkinointiviestinnässä ultralyhyisiin aaltoihin, ULA-aaltoihin, on alettu viittaamaan 1990-luvulta alkaen pelkästään ''FM'':nä, koska pitkät (LW) ja keskipitkät (MW) ja lyhyet radioaallot (SW) on merkitty radiovastaanottimissa ''AM'':ksi, [[amplitudimodulaatio\|laajuus-]] eli amplitudimoduloiduiksi kanava-alueiksi.

imported>Tapio: Ak: Uusi sivu: '''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelman tultua toimeenpantavaksi vuod...

2014-05-28T21:36:26Z

Ak: Uusi sivu: '''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelman tultua toimeenpantavaksi vuod...

Uusi sivu

'''Ultralyhyet aallot''' ovat yleisradiolähetyksissä käytettyjä aaltoja, jotka yleistyivät Euroopassa [[Kööpenhaminan taajuusjakosuunnitelma]]n tultua toimeenpantavaksi vuoden 1948 toisen maailmansodan jälkeisen Kööpenhaminassa järjestetyn kokouksen tuloksena. Keskeistä Kööpenhaminan kokouksessa oli se, että Yhdysvallat ei Euroopassa käyttämiensä [[amplitudimodulaatio|laajuusmoduloitujen]] radioaaltojensa osalta allekirjoittanut taajuusjakosuunnitelmaa, jolloin se saattoi suunnata Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevaan itäiseen Keski-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan radiolähetyksiä taajuusjakosuunnitelmaan sitoutuneiden maiden yleisradiolähetystaajuuksien väliin.

Keskeisin Kööpenhaminen taajuusjakosuunnitelman tulos oli se, että toisen maailmansodan Suur-Saksan valtakunnan poliittisina liittolaisina tai käytännöllisinä tilapäisinä kanssasotijoina toimineet maat Saksan tapaan menettivät taajuuksia, jolloin Saksalle ja niille muodostui tarve perustaa [[Edwin Armstrong]]n jo 1930-luvulla kannattamia [[taajuusmodulaatio|taajuusmoduloivia]] radiolähettimiä korvaamaan pitkille, keskipitkille ja lyhyille aalloille lähettävien [[amplitudimodulaatio|laajuusmoduloivien]] lähettimien taajuusvajetta.

Saksassa ULA-lähetykset alkoivat yleistyä jo 1950-luvun alussa ja Suomessa 1950-luvun loppuun mennessä saatiin laajoille alueille ULA-verkko perustetuksi.

[[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]] toteutui Suomen ula-radiokehitys yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Yleisradion ula-lähetin perustettiin [[Lahden kaupunki|Lahden]] [[Radiomäki|Radiomäelle]]