Sysmä - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.35)

2023-03-12T08:35:52Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.35
Rivi 30:		Rivi 30:


	[[Luokka:Sysmä]]		[[Luokka:Sysmä]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Mtaavila (9. kesäkuuta 2014 kello 07.00)

2014-06-09T07:00:24Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.
+Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen pohjoisosassa, [[Päijänne|Päijänteen]] itärannalla,  naapurikuntinaan [[Asikkala]], [[Hartola]] , [[Heinola]] , Kuhmoinen, Luhanka ja [[Padasjoki]] lännessä.
-Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.
+== Kylät ==
-Sysmä sijaitsee [[Päijänne|Päijänteen]] itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja [[Lahti|Lahden]] puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten [[Sysmän Suvisoitto|Sysmän Suvisoiton]], [[Sysmän kirjakylä]]päivät.
+*[https://fi.wikipedia.org/wiki/Sysm%C3%A4 Sysmä-artikkeli Wikipediassa]
-==Historia ja kulttuuri==
 <br />
-==Liikenne==
+== Aiheesta muualla ==
-Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.
+* [http://www.sysma.fi/ Sysmän kunnan kotisivut]
 * [http://www.sysmanseurakunta.fi/ Sysmän seurakunnan kotisivut]

imported>Mtaavila: /* Kuuluisia sysmäläisiä */

2014-06-05T10:59:42Z

Kuuluisia sysmäläisiä

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 13.59
Rivi 52:		Rivi 52:
	* [[Olavi Virta]], iskelmälaulaja		* [[Olavi Virta]], iskelmälaulaja
	* [[Irmeli Ruponen o.s Nieminen]], Hiihtäjä		* [[Irmeli Ruponen o.s Nieminen]], Hiihtäjä
			<br />

	==Liikenne==		==Liikenne==

imported>Mtaavila (5. kesäkuuta 2014 kello 10.59)

2014-06-05T10:59:17Z

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 13.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 ~~[[Etelä-Suomen lääni\|~~Etelä-Suomen lääniin]].		'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

	Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.		Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.

imported>Mtaavila (5. kesäkuuta 2014 kello 10.58)

2014-06-05T10:58:57Z

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 13.58
Rivi 1:		Rivi 1:
			'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 [[Etelä-Suomen lääni\|Etelä-Suomen lääniin]].

			Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.
	~~'''Sysmä''' on Suomen kunta~~, ~~joka sijaitsee~~ [[~~Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa~~]]. Kunnassa asuu vakituisesti {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y \| {{Suomen kunta/väkiluku\|päiväys}} }}).<ref name="vakilukuviite" /> Sysmän pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala\|{{PAGENAME}}}} }} Neliökilometri, ~~josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi\|{{PAGENAME}}}} }} km² muodostuu vesistöistä.<ref name="pinta-ala" /> Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin~~ ja ~~vuoteen 2009~~ [[~~Etelä-Suomen lääni\|Etelä-Suomen lääniin~~]].

	~~Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, [[Kuhmoinen]] luoteessa, [[Luhanka]] pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.~~		Sysmä sijaitsee [[Päijänne\|Päijänteen]] itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja [[Lahti\|Lahden]] puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten [[Sysmän Suvisoitto\|Sysmän Suvisoiton]], [[Sysmän kirjakylä]]päivät.

	Sysmä sijaitsee [[Päijänne\|Päijänteen]] itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja [[Lahti\|Lahden]] puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna [[2002]] kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten [[Sysmän Suvisoitto\|Sysmän Suvisoiton]], [[Sysmän kirjakylä]]päivät.

	==Historia ja kulttuuri==		==Historia ja kulttuuri==
Rivi 15:		Rivi 13:
	Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä; hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä [[Sääksmäki\|Sääksmäen]] alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin kuten esimerkiksi [[Rapolan harju\|Rapola]]-[[Rapala (kylä)\| Rapala]] ja [[Voipaala]]-Voipala parit osoittavat.		Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä; hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä [[Sääksmäki\|Sääksmäen]] alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin kuten esimerkiksi [[Rapolan harju\|Rapola]]-[[Rapala (kylä)\| Rapala]] ja [[Voipaala]]-Voipala parit osoittavat.

	Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.~~<ref>~~Sysmän pitäjän historia. 3, s. 17-18~~</ref>~~		Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.'''Sysmän pitäjän historia. 3, s. 17-18'''

	Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.~~<ref>~~Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214~~</ref>~~		Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.'''Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214'''

	Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä. [Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34)		Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä. '''Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34'''

	Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita [[Jalmari Finne]]n 1600-luvusta kertova näytelmä ''Sysmäläinen'' (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 [[Sysmäläinen (elokuva)\|samannimiseksi elokuvaksi]]. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa [[Heinola]]ssa.[http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4871]		Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita [[Jalmari Finne]]n 1600-luvusta kertova näytelmä ''Sysmäläinen'' (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 [[Sysmäläinen (elokuva)\|samannimiseksi elokuvaksi]]. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa [[Heinola]]ssa.[http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4871]
Rivi 57:		Rivi 55:
	==Liikenne==		==Liikenne==

	Kunnan kirkonkylästä lähtee [[seututie 314]] Asikkalaan [[valtatie 24]]:lle, [[seututie 413]] Hartolaan [[valtatie 4]]:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.		Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.

	Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan [[Kalkkinen\|Kalkkisten]] tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.		Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan [[Kalkkinen\|Kalkkisten]] tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.

imported>Mtaavila: Mtaavila siirsi sivun Sysmän kunta ohjauksen Sysmä päälle

2014-05-09T07:23:34Z

Mtaavila siirsi sivun Sysmän kunta ohjauksen Sysmä päälle

← Vanhempi versio

Versio 9. toukokuuta 2014 kello 10.23

imported>Mtaavila: /* Nähtävyydet */

2014-04-09T07:14:00Z

Nähtävyydet

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2014 kello 10.14
Rivi 25:		Rivi 25:
	==Nähtävyydet==		==Nähtävyydet==

	'''Päijätsalo''' on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu [[Päijänteen kansallispuisto]]on. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala [[Päijänne\|Päijänteen]] suurimmalle selälle, [[Tehinselkä\|Tehinselälle]]. Tunnettu on myös [[~~siirtolohkare]],~~ ''Onkiniemen liikkuva kivi''. Myös [[Kammiovuori]] Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.		'''Päijätsalo''' on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu [[Päijänteen kansallispuisto]]on. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala [[Päijänne\|Päijänteen]] suurimmalle selälle, [[Tehinselkä\|Tehinselälle]]. Tunnettu on myös siirtolohkare, [[Onkiniemen liikkuva kivi\|''Onkiniemen liikkuva kivi'']]. Myös [[Kammiovuori]] Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.

	Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali [[Sysmän Suvisoitto]].		Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali [[Sysmän Suvisoitto]].

imported>Mtaavila (9. huhtikuuta 2014 kello 07.11)

2014-04-09T07:11:49Z

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2014 kello 10.11
Rivi 1:		Rivi 1:


	'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Kunnassa asuu vakituisesti {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y \| {{Suomen kunta/väkiluku\|päiväys}} }}).<ref name="vakilukuviite" /> Sysmän [[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala\|{{PAGENAME}}}} }} [[Neliökilometri~~\|km²]]~~, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi\|{{PAGENAME}}}} }} km² muodostuu ~~[[vesistö]]istä~~.<ref name="pinta-ala" /> Vuoteen [[1997]] saakka se kuului [[Mikkelin ~~lääni]]in~~ ja vuoteen [[2009]] [[Etelä-Suomen lääni\|Etelä-Suomen lääniin]].		'''Sysmä''' on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta\|Päijät-Hämeen maakunnassa]]. Kunnassa asuu vakituisesti {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y \| {{Suomen kunta/väkiluku\|päiväys}} }}).<ref name="vakilukuviite" /> Sysmän pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala\|{{PAGENAME}}}} }} Neliökilometri, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi\|{{PAGENAME}}}} }} km² muodostuu vesistöistä.<ref name="pinta-ala" /> Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 [[Etelä-Suomen lääni\|Etelä-Suomen lääniin]].

	Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, [[Kuhmoinen]] luoteessa, [[Luhanka]] pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.		Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, [[Kuhmoinen]] luoteessa, [[Luhanka]] pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.
Rivi 19:		Rivi 19:
	Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.<ref>Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214</ref>		Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.<ref>Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214</ref>

	Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.~~<ref>~~Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34~~</ref>~~		Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä. [Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34)

	Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita [[Jalmari Finne]]n 1600-luvusta kertova näytelmä ''Sysmäläinen'' (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 [[Sysmäläinen (elokuva)\|samannimiseksi elokuvaksi]]. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa [[Heinola]]ssa.~~<ref>~~http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4871~~</ref>~~		Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita [[Jalmari Finne]]n 1600-luvusta kertova näytelmä ''Sysmäläinen'' (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 [[Sysmäläinen (elokuva)\|samannimiseksi elokuvaksi]]. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa [[Heinola]]ssa.[http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4871]

	==Nähtävyydet==		==Nähtävyydet==
	~~[[Kuva:Päijänne_and_päijätsalo.jpg\|thumb\|right\|Auringonlasku Päijänteellä, Sysmässä. Kuvassa oikealla Päijätsalon saari.]]~~
	'''Päijätsalo''' on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu [[Päijänteen kansallispuisto]]on. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna [[1899]] näkötorni, josta avautuu hieno näköala [[Päijänne\|Päijänteen]] suurimmalle selälle, [[Tehinselkä\|Tehinselälle]]. Tunnettu on myös [[siirtolohkare]], ''Onkiniemen liikkuva kivi''. Myös [[Kammiovuori]] Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.

	~~Vuodesta~~ [[~~1986~~]] Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali [[Sysmän Suvisoitto]].		'''Päijätsalo''' on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu [[Päijänteen kansallispuisto]]on. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala [[Päijänne\|Päijänteen]] suurimmalle selälle, [[Tehinselkä\|Tehinselälle]]. Tunnettu on myös [[siirtolohkare]], ''Onkiniemen liikkuva kivi''. Myös [[Kammiovuori]] Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.

			Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali [[Sysmän Suvisoitto]].

	Sysmässä on myös vanha, kaunis [[Sysmän kirkko\|Pyhän Olavin kivikirkko]] ja [[Hovilan kartano (Sysmä)\|Hovilan]], [[Nordenlundin kartano\|Nordenlundin]], [[Suurkylän kartano\|Suurkylän]] kartanot sekä [[Virtaan Vanha-Kartano]].		Sysmässä on myös vanha, kaunis [[Sysmän kirkko\|Pyhän Olavin kivikirkko]] ja [[Hovilan kartano (Sysmä)\|Hovilan]], [[Nordenlundin kartano\|Nordenlundin]], [[Suurkylän kartano\|Suurkylän]] kartanot sekä [[Virtaan Vanha-Kartano]].

imported>Mtaavila (9. huhtikuuta 2014 kello 07.07)

2014-04-09T07:07:38Z

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2014 kello 10.07
Rivi 5:		Rivi 5:
	Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, [[Kuhmoinen]] luoteessa, [[Luhanka]] pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.		Sysmän naapurikuntia ovat [[Asikkala]] etelässä, [[Hartola]] idässä, [[Heinola]] kaakossa, [[Kuhmoinen]] luoteessa, [[Luhanka]] pohjoisessa ja [[Padasjoki]] lännessä.

	Sysmä sijaitsee [[Päijänne\|Päijänteen]] itärannalla suunnilleen ~~[[Jyväskylä]]n~~ ja [[Lahti\|Lahden]] puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna [[2002]] kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten [[Sysmän Suvisoitto\|Sysmän Suvisoiton]], [[Sysmän kirjakylä]]päivät.		Sysmä sijaitsee [[Päijänne\|Päijänteen]] itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja [[Lahti\|Lahden]] puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna [[2002]] kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten [[Sysmän Suvisoitto\|Sysmän Suvisoiton]], [[Sysmän kirjakylä]]päivät.

	==Historia ja kulttuuri==		==Historia ja kulttuuri==
Rivi 62:		Rivi 62:

	Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, [[Kelvenne\|Kelventeen]] ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.		Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, [[Kelvenne\|Kelventeen]] ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.
	===Satamat===
			===Satamat===

	Sysmässä on kaksi pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä [[Päijänne\|Päijänteeseen]] on sen kaukainen sijainti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä.		Sysmässä on kaksi pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä [[Päijänne\|Päijänteeseen]] on sen kaukainen sijainti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä.

imported>Mtaavila: Mtaavila siirsi sivun Sysmä uudelle nimelle Sysmän kunta

2014-04-09T06:56:03Z

Mtaavila siirsi sivun Sysmä uudelle nimelle Sysmän kunta

← Vanhempi versio

Versio 9. huhtikuuta 2014 kello 09.56