Suomen sota (1808-1809) - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”category:Hämeen_historia” muotoon ”Luokka:Historia”

2023-04-04T06:24:36Z

Tekstin korvaus – ”category:Hämeen_historia” muotoon ”Luokka:Historia”

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2023 kello 09.24
Rivi 113:		Rivi 113:
	Vänrikki Stoolin tarinat. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat])		Vänrikki Stoolin tarinat. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat])

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_tapahtumat]] [[~~category~~:~~Hämeen_historia~~]][[Category:Häme-Wiki]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_tapahtumat]] [[Luokka:Historia]][[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.24)

2023-03-12T08:24:17Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.24
Rivi 113:		Rivi 113:
	Vänrikki Stoolin tarinat. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat])		Vänrikki Stoolin tarinat. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat])

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_tapahtumat]] [[category:Hämeen_historia]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_tapahtumat]] [[category:Hämeen_historia]][[Category:Häme-Wiki]]

Kaunislehto (3. toukokuuta 2022 kello 18.58)

2022-05-03T18:58:33Z

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2022 kello 21.58
Rivi 31:		Rivi 31:
	Kun ylipäällikkö [[Wilhelm Mauritz Klingspor]] saapui 1.3. Hämeenlinnaan, hän ja vt ylipäällikkö Klercker olivat varmasti välittömästi antaneet toisilleen tilannekatsauksen. Klingspor halusi tietää, olivatko venäläiset kolkutelleet kaupunginportteja ja Klercker halusi tietää, missä mallissa armeijan huoltoyhteydet olivat Hämeenlinnan ja Pohjanmaan välillä.		Kun ylipäällikkö [[Wilhelm Mauritz Klingspor]] saapui 1.3. Hämeenlinnaan, hän ja vt ylipäällikkö Klercker olivat varmasti välittömästi antaneet toisilleen tilannekatsauksen. Klingspor halusi tietää, olivatko venäläiset kolkutelleet kaupunginportteja ja Klercker halusi tietää, missä mallissa armeijan huoltoyhteydet olivat Hämeenlinnan ja Pohjanmaan välillä.

	Kuukauden kestäneellä matkallaan Tukholmasta Hämeenlinnaan Klingspor oli organisoinut armeijan huollon siten, että kruununmakasiinit reitin varrella olivat valmiina, kun Ruotsin armeija saapuisi kevään aikana eri paikkoihin. Maaherroja ja kuntien nimismiehiä pidettiin ajantasalla tilanteen kehittymisestä. Lähetit olivat ~~myös varmasti~~ kuljettaneet viestejä af Klerckerille siitä, millä tavoin huolto vetäytymisstrategiaa toteutettaessa oli tarkoitus toteuttaa. Ketjussa oli silti aukkoja, koska välimatkat paikasta toiseen olivat pitkiä. Talonpoikienkin apua tarvittiin.		Kuukauden kestäneellä matkallaan Tukholmasta Hämeenlinnaan Klingspor oli organisoinut armeijan huollon siten, että kruununmakasiinit reitin varrella olivat valmiina, kun Ruotsin armeija saapuisi kevään aikana eri paikkoihin. Maaherroja ja kuntien nimismiehiä pidettiin ajantasalla tilanteen kehittymisestä. Lähetit olivat kuljettaneet viestejä af Klerckerille siitä, millä tavoin huolto vetäytymisstrategiaa toteutettaessa oli tarkoitus toteuttaa. Ketjussa oli silti aukkoja, koska välimatkat paikasta toiseen olivat pitkiä. Talonpoikienkin apua tarvittiin.

	Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.		Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.
Rivi 37:		Rivi 37:
	Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. [[Johan Adam Cronstedtin]] jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari [[Gustaf Florin]] oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.		Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. [[Johan Adam Cronstedtin]] jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari [[Gustaf Florin]] oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.

	Keskusteluja käytiin ~~varmasti~~ myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.		Keskusteluja käytiin myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.

	Klingspor on joutunut varmasti selventämään, joillekin upseereille esim. esikuntapäällikkö Löwenhjelmille, Adlercreutzille sekä myös af Klerckerille, miksi ei ollut viisasta aloittaa taisteluita Hämeenlinnan ympäristössä. Toisaalta kenraalit olivat itsekin jo nähneet, mikä tilanne oli. Suurin ongelma kaikkien kannalta oli, ettei venäläisten tarkka määrä ollut tiedossa. Helmikuun alussa oli esitetty, että venäläisiä saattaisi olla valmiina lähtemään Suomeen jopa 60 000 miestä.		Klingspor on joutunut varmasti selventämään, joillekin upseereille esim. esikuntapäällikkö Löwenhjelmille, Adlercreutzille sekä myös af Klerckerille, miksi ei ollut viisasta aloittaa taisteluita Hämeenlinnan ympäristössä. Toisaalta kenraalit olivat itsekin jo nähneet, mikä tilanne oli. Suurin ongelma kaikkien kannalta oli, ettei venäläisten tarkka määrä ollut tiedossa. Helmikuun alussa oli esitetty, että venäläisiä saattaisi olla valmiina lähtemään Suomeen jopa 60 000 miestä.

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 17.50)

2022-04-13T17:50:02Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 20.50
Rivi 102:		Rivi 102:

	En usko, että Ouluun saavutaan liian aikaisin. Matka kestää joka tapauksessa pitkään, ja täytyyhän sitä levähtääkin vähän väliä.		En usko, että Ouluun saavutaan liian aikaisin. Matka kestää joka tapauksessa pitkään, ja täytyyhän sitä levähtääkin vähän väliä.

			Ja on varmaa, että ainakin kasakat tulevat olemaan toistuvasti kintereillämme, joten tarkkana pitää olla!

	-af		-af

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 17.47)

2022-04-13T17:47:03Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 20.47
Rivi 71:		Rivi 71:
	KLINGSPOR		KLINGSPOR

	Myönnän että mahdollista, että voisimme voittaa, mutta entä sen jälkeen? Luultavasti Venäjä toisi muutaman viikon kuluttua maahan lyötyjen joukkojen tilalle lisää joukkoja ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa. Kaiken lisäksi myös Savon kautta voidaan maahan tuoda lisää sotilaita.		Myönnän että on mahdollista, että voisimme voittaa, mutta entä sen jälkeen? Luultavasti Venäjä toisi muutaman viikon kuluttua maahan lyötyjen joukkojen tilalle lisää joukkoja ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa. Kaiken lisäksi myös Savon kautta voidaan maahan tuoda lisää sotilaita.

	Ei, ei edes voitto tässä tilanteessa takaa voittoa sodassa.		Ei, ei edes voitto tässä tilanteessa takaa voittoa sodassa.
Rivi 102:		Rivi 102:

	En usko, että Ouluun saavutaan liian aikaisin. Matka kestää joka tapauksessa pitkään, ja täytyyhän sitä levähtääkin vähän väliä.		En usko, että Ouluun saavutaan liian aikaisin. Matka kestää joka tapauksessa pitkään, ja täytyyhän sitä levähtääkin vähän väliä.

			-af

	== Lähteitä ==		== Lähteitä ==

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 17.44)

2022-04-13T17:44:41Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 20.44
Rivi 42:		Rivi 42:

	Vetäytymisstrategiassa oli monia selkeitä etuja. Venäläisten huoltoreitit olisivat koko ajan pidempiä ja heillä olisi vaikeuksia pitää joukkonsa koossa. Keväällä Ruotsi lupausten mukaan lähettäisi meren yli joukkoja täydennykseksi Suomessa oleville joukoilleen. Ajan myötä myös selviäisi, paljonko venäläisiä joukkoja Suomessa todella oli ja pystyttiinkö heidät haastamaan kevääksi suunnitellussa vastahyökkäyksessä.		Vetäytymisstrategiassa oli monia selkeitä etuja. Venäläisten huoltoreitit olisivat koko ajan pidempiä ja heillä olisi vaikeuksia pitää joukkonsa koossa. Keväällä Ruotsi lupausten mukaan lähettäisi meren yli joukkoja täydennykseksi Suomessa oleville joukoilleen. Ajan myötä myös selviäisi, paljonko venäläisiä joukkoja Suomessa todella oli ja pystyttiinkö heidät haastamaan kevääksi suunnitellussa vastahyökkäyksessä.

			== Sotaneuvoston kokous Hämeenlinnassa ==

			Ruotsin ylin sodanjohto Suomessa kokoontui 3.5.1808 Hämeen linnassa vahvistamaan strategiansa, jonka avulla se aikoi kamppailla Venäjän kolmea divisioonaa vastaan, jotka oli helmikuussa lähetetty Suomeen.

			KLINGEPOR

			Hyvät herrat! Sain päivällä tietää Savon prikaatin komentajalta Johan Adam Cronstedtilta, että venäläisten 5. divisioona on hyökännyt Savoon ja se marssii nyt Kuopiota kohti. Joukkomme ovat joutuneet vetäytymään Leppävirralle.

			Olemme nyt yhtä kaukana Oulusta ja se huolestuttaa minua. Ymmärrätte varmaan, että prikaatimme ovat vaarassa joutua saarroksiin, jos emme pääse venäläisten edelle.

			AF KLERCKER

			Tarkoittaako tämä sitä, että jätämme Hämeenlinnan jo nyt taakse?

			KLINGEPOR

			Sitähän se tarkoittaa. Meillä olisi ollut muonaa kahdeksi viikoksi täällä Hämeenlinnassa - ja olisimme mahdollisesti voineet ottaa mittaa Venäjän täällä olevista divisioonista.

			Venäjällä ei ole Suomessa ainakaan vielä tällä hetkellä kovin paljon joukkoja, hieman enemmän kuin suomalaisia ja ruotsalaisia, mutta emme voi olla millään tavoin varmoja siitä, että voittaisimme heidät. Joten tässä tilanteessa on parempi aloittaa heti vetäytyminen.

			Kuten ehkä ymmärrätte tämä strategia parantaa olennaisesti asemaamme, mitä pidemmälle pohjoiseen pääsemme ilman suuria tappioita.

			AF KLERCKER

			Olen vakuuttunut siitä, että voimme voittaa täältä Hämeenlinnasta käsin Etelä-Suomessa olevat venäläiset! Linnanpäällikkö Cedergren on linnoittanut ympäristön niin hyvin, että aluetta on helppo puolustaa - ja täältä on helppo tehdä hyökkäyksiä venäläisiä vastaan.

			KLINGSPOR

			Myönnän että mahdollista, että voisimme voittaa, mutta entä sen jälkeen? Luultavasti Venäjä toisi muutaman viikon kuluttua maahan lyötyjen joukkojen tilalle lisää joukkoja ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa. Kaiken lisäksi myös Savon kautta voidaan maahan tuoda lisää sotilaita.

			Ei, ei edes voitto tässä tilanteessa takaa voittoa sodassa.

			AF KLERCKER

			Entä kuninkaan valtuuskirje. Eikö se velvoita meitä joka hetki viivyttämään venäläisiä?

			KLINGSPOR

			Kuningas ei tiedä, missä tilanteessa olemme. Sitä paitsi kuningas olettaa, että voitto tässä ja nyt riittää. Mutta sehän ei riitä. Meidän on myös saavutettava kevääseen mennessä edullinen asema suhteessa Venäjän divisiooniin.

			AMINOFF

			Entä jos joka tapauksessa häviämme. Eikö meidän olisi yritettävä kunniakkaasti haudata tämä kaunis itäinen palanen isänmaatamme!

			KLINGSPOR

			Niin kuin sanoin kaikki on mahdollista, mutta häviämme varmasti, jos jäämme tänne. Keväällä tilanne on meidän kannaltamme huomattavasti parempi varsinkin, jos Ruotsista tulee riittävästi täydennysjoukkoja.

			Otaksun myös, että venäläiset ovat suurissa vaikeuksissa huoltonsa kanssa talven jälkeen. Meillä huolto sen sijaan on kutakuinkin kunnossa.

			Muistuttaisin myös, että venäläiset joutuvat jättämään matkan varrelle suuren osan joukoistaan miehitysjoukoiksi, mikä sekin helpottaa keväällä, kun aloitamme vihdoin vastahyökkäyksen.

			ADLERCREUTZ

			Eihän tämä hyvältä tunnu, mutta voimme kai sentään vetäytyessämme etsiä sopivia vastaiskun paikkoja. Niitä täytyy senkin takia olla, ettemme saavu Ouluun liian aikaisin!

			KLINGEPOR

			En usko, että Ouluun saavutaan liian aikaisin. Matka kestää joka tapauksessa pitkään, ja täytyyhän sitä levähtääkin vähän väliä.

	== Lähteitä ==		== Lähteitä ==

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 08.32)

2022-04-13T08:32:33Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 11.32
Rivi 35:		Rivi 35:
	Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.		Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.

	Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. Cronstedtin jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari [[Gustaf Florin]] oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.		Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. [[Johan Adam Cronstedtin]] jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari [[Gustaf Florin]] oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.

	Keskusteluja käytiin varmasti myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.		Keskusteluja käytiin varmasti myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 08.30)

2022-04-13T08:30:34Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 11.30
Rivi 15:		Rivi 15:
	==Armeija saapuu Hämeenlinnaan==		==Armeija saapuu Hämeenlinnaan==

	Ruotsin armeijan Suomessa olevien joukkojen vt ylipäällikkö af Klercker veti joukkonsa lähelle Hämeenlinnaa jo viikon sisällä siitä kun venäläiset olivat ylittäneet 21.2. rajan ensin Kymijoella ja sitten muualla kaikkiaan viidestä eri kohdasta. Laajamittaisia sotatoimia venäläisiä vastaan ei oltu aloitettu missään. Esim. Helsinkiä ei alettu puolustaa vaan venäläiset marssivat lähes vapaasti kaupunkiin.		Ruotsin armeijan Suomessa olevien joukkojen vt ylipäällikkö [[Carl Nathanael af Klercker]] veti joukkonsa lähelle Hämeenlinnaa jo viikon sisällä siitä kun venäläiset olivat ylittäneet 21.2. rajan ensin Kymijoella ja sitten muualla kaikkiaan viidestä eri kohdasta. Laajamittaisia sotatoimia venäläisiä vastaan ei oltu aloitettu missään. Esim. Helsinkiä ei alettu puolustaa vaan venäläiset marssivat lähes vapaasti kaupunkiin.

	Ennen vetäytymistä oli vain satunnaisia kahakoita ja taisteluita eri puolilla Etelä-Suomea; ja selvästi suunnitelman mukaisesti edettiin muutamassa päivässä Hämeenlinnan ympäristöön, jota oli linnoitettu monesta kohdin siten, etteivät venäläiset päässeet olemassaolevia teitä pitkin vapaasti etenemään kaupunkiin tekemättä laajoja kaarroksia.		Ennen vetäytymistä oli vain satunnaisia kahakoita ja taisteluita eri puolilla Etelä-Suomea; ja selvästi suunnitelman mukaisesti edettiin muutamassa päivässä Hämeenlinnan ympäristöön, jota oli linnoitettu monesta kohdin siten, etteivät venäläiset päässeet olemassaolevia teitä pitkin vapaasti etenemään kaupunkiin tekemättä laajoja kaarroksia.

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 08.29)

2022-04-13T08:29:53Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 11.29
Rivi 29:		Rivi 29:
	== Ylipäällikkö seuraa perästä ==		== Ylipäällikkö seuraa perästä ==

	Kun ylipäällikkö Klingspor saapui 1.3. Hämeenlinnaan, hän ja vt ylipäällikkö Klercker olivat varmasti välittömästi antaneet toisilleen tilannekatsauksen. Klingspor halusi tietää, olivatko venäläiset kolkutelleet kaupunginportteja ja Klercker halusi tietää, missä mallissa armeijan huoltoyhteydet olivat Hämeenlinnan ja Pohjanmaan välillä.		Kun ylipäällikkö [[Wilhelm Mauritz Klingspor]] saapui 1.3. Hämeenlinnaan, hän ja vt ylipäällikkö Klercker olivat varmasti välittömästi antaneet toisilleen tilannekatsauksen. Klingspor halusi tietää, olivatko venäläiset kolkutelleet kaupunginportteja ja Klercker halusi tietää, missä mallissa armeijan huoltoyhteydet olivat Hämeenlinnan ja Pohjanmaan välillä.

	Kuukauden kestäneellä matkallaan Tukholmasta Hämeenlinnaan Klingspor oli organisoinut armeijan huollon siten, että kruununmakasiinit reitin varrella olivat valmiina, kun Ruotsin armeija saapuisi kevään aikana eri paikkoihin. Maaherroja ja kuntien nimismiehiä pidettiin ajantasalla tilanteen kehittymisestä. Lähetit olivat myös varmasti kuljettaneet viestejä af Klerckerille siitä, millä tavoin huolto vetäytymisstrategiaa toteutettaessa oli tarkoitus toteuttaa. Ketjussa oli silti aukkoja, koska välimatkat paikasta toiseen olivat pitkiä. Talonpoikienkin apua tarvittiin.		Kuukauden kestäneellä matkallaan Tukholmasta Hämeenlinnaan Klingspor oli organisoinut armeijan huollon siten, että kruununmakasiinit reitin varrella olivat valmiina, kun Ruotsin armeija saapuisi kevään aikana eri paikkoihin. Maaherroja ja kuntien nimismiehiä pidettiin ajantasalla tilanteen kehittymisestä. Lähetit olivat myös varmasti kuljettaneet viestejä af Klerckerille siitä, millä tavoin huolto vetäytymisstrategiaa toteutettaessa oli tarkoitus toteuttaa. Ketjussa oli silti aukkoja, koska välimatkat paikasta toiseen olivat pitkiä. Talonpoikienkin apua tarvittiin.

Kaunislehto (13. huhtikuuta 2022 kello 08.28)

2022-04-13T08:28:03Z

← Vanhempi versio		Versio 13. huhtikuuta 2022 kello 11.28
Rivi 35:		Rivi 35:
	Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.		Parin päivän päästä 3.5. ylipäällikön saapumisen jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin kuuluisa sotaneuvoston kokous, jossa olivat koolla Ruotsin armeijan kaikki kynnelle kykenevät ylimmät upseerit Suomessa, minkä jälkeen viimeistään kaikki kuormastot lähtivät liikkeelle Tampereen suuntaan.

	Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. Cronstedtin jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari Florin oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.		Kokousta on pidetty eräänlaisena hätäkokouksena, koska armeijan kolmas Savossa ollut prikaati, oli joutunut 28.2. vetäytymään venäläisten painostuksen edessä. Cronstedtin jalkaväkirykmentin ym. joukkojen tarkoituksena oli estää venäläisten tunkeutuminen maahan Savosta käsin, missä ei oltu onnistuttu. Riskinä oli että Ruotsin armeija joutuisi saarretuksi, jos venäläiset ehtisivät ennen ruotsalaisia Pohjanmaalle. Sotakomissaari [[Gustaf Florin]] oli saanut osan kuormastosta jo ennen sotaneuvoston kokousta liikkeelle ja muiden lähtemistä nopeutettiin samoin kuin pääarmeijan lähtemistäkin.

	Keskusteluja käytiin varmasti myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.		Keskusteluja käytiin varmasti myös kuninkaan antamasta valtuutuksesta, sillä se oli siltä osin tulkinnanvarainen, mitä kuningas oli itse lisännyt ohjeisiin. Kuningas oli eri mieltä valitusta strategiasta, joka perustui vetäytymiseen. Kuningas halusi sotia piittaamatta, mitä siitä seurasi.