Salmion kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:34Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Salmion kartano sijaitsee [[Loppi\|Lopella]]. Salmion tila erotettiin [[Salonkartano\|Salonkartanosta]] 1800-luvun keskivaiheilla. Jylhän metsän läpi johtaa tie Punelian rantaan, jossa tilan rakennukset sijaitsevat. Puinen päärakennus on vuodelta 1870. Sitä korjattiin vuonna 1936 klassisistiseen ulkoasuun. Pihapiirissä on toinen vanha asuinrakennus sekä ulkorakennuksia.		Salmion kartano sijaitsee [[Loppi\|Lopella]]. Salmion tila erotettiin [[Salonkartano\|Salonkartanosta]] 1800-luvun keskivaiheilla. Jylhän metsän läpi johtaa tie Punelian rantaan, jossa tilan rakennukset sijaitsevat. Puinen päärakennus on vuodelta 1870. Sitä korjattiin vuonna 1936 klassisistiseen ulkoasuun. Pihapiirissä on toinen vanha asuinrakennus sekä ulkorakennuksia.

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:60.69791,24.19728}}
	~~<marker lat="~~60.69791~~" lon="~~24.19728~~">Salmio</marker>~~
	~~</widget>~~

	==== Kartanon omistajia ====		==== Kartanon omistajia ====

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

2023-03-12T08:08:54Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
Rivi 21:		Rivi 21:


	[[Category:Loppi]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Loppi]] [[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:41Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (11. kesäkuuta 2012 kello 10.39)

2012-06-11T10:39:41Z

Uusi sivu

Salmion kartano sijaitsee [[Loppi|Lopella]]. Salmion tila erotettiin [[Salonkartano|Salonkartanosta]] 1800-luvun keskivaiheilla. Jylhän metsän läpi johtaa tie Punelian rantaan, jossa tilan rakennukset sijaitsevat. Puinen päärakennus on vuodelta 1870. Sitä korjattiin vuonna 1936 klassisistiseen ulkoasuun. Pihapiirissä on toinen vanha asuinrakennus sekä ulkorakennuksia.

 <widget type="googlemap">
<marker lat="60.69791" lon="24.19728">Salmio</marker>
</widget>

==== Kartanon omistajia ====

Johan August Lindberg osti kolmanneksen Salonkartanon säteritilasta ja rakensi oman perheensä käyttöön Salmion kartanon nykyiset rakennukset vuosina 1860 -1875, raivasi pellot sekä kasvatti yhdentoista lapsen suurperheen. Suuret nälkävuodet toivat runsaasti nälkäpakolaisia, joille Salmion kartanossa tarjottiin ruokaa. Johan Lindberg toimi myös Lopen kuntakokouksen puheenjohtajana koko nälkävuosien ajan. Kuten muuallakin Hämeessä, saamansa ruuan vastineeksi ihmiset tekivät vastapalveluna kiviaitoja, joten Salmionkin kartanoa ympäröivät kiviaidat saattavat olla näiltä ajoilta peräisin. Lasten tultua opiskeluikään Lindberg muutti perheineen Helsinkiin ja myi vuonna 1877 Salmion kartanon Ruotsissa syntyneelle, [[Launonen|Launosten]] Kerolan tilan omistajalle ja [[Pilpala|Pilpalan]] sahan pehtorille Carl Johan Olssonille.

Carl ja Antoinette Olssonilla oli yhdeksän lasta. Näistä vanhin poika Sixtus tunnettiin myöhemmin Räisälän rovastina, jonka tytär oli kirjailija Hagar Olsson. Heidän poikans Martti oli myöhemmin Risto Rytin asianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Olssonien tytär Bertha meni naimisiin Rautakosken ruukin silloisen patruunan Victor Schultzin kanssa, jonka kanssa hän sai 12 lasta. Olssonien tyttären, Marian, tyttäret menivät naimisiin 1900-luvun alkupuolella lähikartanoihin; Lyyli Saloon ja Saara [[Lopen Leppäniemen kartano|Leppäniemeen]]. Olssonit asuivat Salmiossa loppuelämänsä eli yli 30 vuotta. 1800-luvun lopussa Salmion kartanon talous oli vilkasta. Sillä oli noin 30 torppaa, ja sen maista sai elantonsa lähes viisisataa henkilöä.

Olssonien kuoltua vuoden 1910 paikkeilla Salmio kuului kymmenen vuotta Kytäjän kartanon Hjalmar Linderin omistukseen. Hänen aikanaan Salmion metsiin tehtiin merkittäviä istutuksia ja rakennettiin kiinalaisen työvoiman avulla Keritty-järven ja Myllylammen yhdistävä tukinuittokanava. Linderin jälkeen kansalaissodan aikana Salmion kartano siirtyi eri yhtiöille, ja päärakennus ympäristöineen päätyi 1980-luvulla lopulta Nokia-yhtiön omistukseen. 2000-luvun alkupuolella kartano palasi takaisin Olssonin suvun jälkeläisten omistukseen.

==== Lähteet ====

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://www.salmio.eu/16<br>

 

[[Category:Loppi]] [[Category:Kartanot]]

Salmion kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

Admin: yksi versio

Omv (11. kesäkuuta 2012 kello 10.39)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”