Pyhäniemi - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.34)

2023-03-12T08:34:15Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34
Rivi 22:		Rivi 22:
	[[Luokka: Hollola]]		[[Luokka: Hollola]]
	[[Luokka: Kulttuurimaisemat]]		[[Luokka: Kulttuurimaisemat]]
	[[Luokka: Paikannimet]]		[[Luokka: Paikannimet]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Merja Taavila: /* Lähteet */ korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi

2020-06-10T11:35:01Z

Lähteet: korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 14.35
Rivi 16:		Rivi 16:

	* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.		* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
	*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]		*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
	*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf ~~Linkki~~ pdf~~-versioon~~]		*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf ProAgria: Holloan kirkonseutu (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
	<br>		<br>
	[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]		[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]

imported>Mtaavila (3. kesäkuuta 2014 kello 09.24)

2014-06-03T09:24:02Z

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 12.24
Rivi 5:		Rivi 5:
	'''-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-'''		'''-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-'''

	''[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan kirkon]] suuntaan.''		''[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|Hollolan kirkon]] suuntaan.''

	Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

imported>Mtaavila: muokattu linkkejä

2014-06-03T09:23:26Z

muokattu linkkejä

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 12.23
Rivi 3:		Rivi 3:
	''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin [[Uskila]]a myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. [[Asikkala]]a myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''		''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin [[Uskila]]a myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. [[Asikkala]]a myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''

	-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-		'''-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-'''

	''[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan ~~kirko~~]]n suuntaan.''		''[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan kirkon]] suuntaan.''

	Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

	''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''		''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''

	-''' SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. PK 11. Uusitalo Aulis 1879. 1938.'''-		-''' SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. PK 11. Uusitalo Aulis 1879. 1938.'''-

imported>Tapio (27. toukokuuta 2014 kello 14.47)

2014-05-27T14:47:52Z

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2014 kello 17.47
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhäniemen kartanon''' alueen asutus on todennäköisesti rautakautista perua. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät [[Ammondt]] -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartano on ollut maanviljelyksen kehittämisen edelläkävijä. Lisäksi siellä on harjoitettu varhaista teollisuustoimintaa. Pyhäniemen saha ja sen yhteydessä toiminut Pyhäniemen pyörätehdas olikin yksi Hollolan huomattavimmista teollisuuslaitoksista Venäjän vallan aikana. Tehdas tuotti mm. tammisia tykinpyöriä, joita myytiin sekä Venäjän että Englannin armeijoille. Pyörätehtaan perusti kartanon omistaja C. [[Oscar Collin]] vuonna 1900. Saha ja pyörätehdas työllistivät paljon väkeä lähiseudulta ja kauempaakin.		'''Pyhäniemen kartanon''' alueen asutus on todennäköisesti rautakautista perua. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät [[Ammondt]] -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartano on ollut maanviljelyksen kehittämisen edelläkävijä. Lisäksi siellä on harjoitettu varhaista teollisuustoimintaa. Pyhäniemen saha ja sen yhteydessä toiminut Pyhäniemen pyörätehdas olikin yksi Hollolan huomattavimmista teollisuuslaitoksista Venäjän vallan aikana. Tehdas tuotti mm. tammisia tykinpyöriä, joita myytiin sekä Venäjän että Englannin armeijoille. Pyörätehtaan perusti kartanon omistaja C. [[Oscar Collin]] vuonna 1900. Saha ja pyörätehdas työllistivät paljon väkeä lähiseudulta ja kauempaakin.

	''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin [[Uskila]]a myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. [[Asikkala]]a myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen \|Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''		''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin [[Uskila]]a myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. [[Asikkala]]a myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''
	~~-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-~~

	[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti ~~'''~~A. W. Stenforsin~~'''~~ suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan kirko]]n suuntaan.		-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-

			''[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan kirko]]n suuntaan.''

	Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

imported>Tapio: wiki

2014-05-27T14:46:48Z

wiki

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2014 kello 17.46
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhäniemen kartanon''' alueen asutus on todennäköisesti rautakautista perua. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät ~~'''~~Ammondt~~'''~~ -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartano on ollut maanviljelyksen kehittämisen edelläkävijä. Lisäksi siellä on harjoitettu varhaista teollisuustoimintaa. Pyhäniemen saha ja sen yhteydessä toiminut Pyhäniemen pyörätehdas olikin yksi Hollolan huomattavimmista teollisuuslaitoksista Venäjän vallan aikana. Tehdas tuotti mm. tammisia tykinpyöriä, joita myytiin sekä Venäjän että Englannin armeijoille. Pyörätehtaan perusti kartanon omistaja ~~'''~~C.O. Collin~~'''~~ vuonna 1900. Saha ja pyörätehdas työllistivät paljon väkeä lähiseudulta ja kauempaakin.		'''Pyhäniemen kartanon''' alueen asutus on todennäköisesti rautakautista perua. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät [[Ammondt]] -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartano on ollut maanviljelyksen kehittämisen edelläkävijä. Lisäksi siellä on harjoitettu varhaista teollisuustoimintaa. Pyhäniemen saha ja sen yhteydessä toiminut Pyhäniemen pyörätehdas olikin yksi Hollolan huomattavimmista teollisuuslaitoksista Venäjän vallan aikana. Tehdas tuotti mm. tammisia tykinpyöriä, joita myytiin sekä Venäjän että Englannin armeijoille. Pyörätehtaan perusti kartanon omistaja C. [[Oscar Collin]] vuonna 1900. Saha ja pyörätehdas työllistivät paljon väkeä lähiseudulta ja kauempaakin.

	''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin ~~Uskilaa~~ myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. ~~Asikkalaa~~ myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''		''Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin [[Uskila]]a myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. [[Asikkala]]a myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen \|Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.''
	-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-		-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-

	[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan ~~kirkon~~ suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko\|\|Hollolan kirko]]n suuntaan.

			Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

	''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''		''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''

imported>Mtaavila (21. toukokuuta 2014 kello 12.44)

2014-05-21T12:44:58Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2014 kello 15.44
Rivi 4:		Rivi 4:
	-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-		-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-

	[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen ~~Kartanon~~]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

	''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''		''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''

imported>Mtaavila (21. toukokuuta 2014 kello 12.44)

2014-05-21T12:44:45Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2014 kello 15.44
Rivi 4:		Rivi 4:
	-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-		-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-

	[[Pyhäniemen kartano\|Kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		[[Pyhäniemen kartano\|Pyhäniemen Kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

	''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''		''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''

imported>Mtaavila: /* Lähteet */

2014-02-12T13:32:16Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2014 kello 16.32
Rivi 17:		Rivi 17:
	[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]		[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
	[[Luokka: Hollola]]		[[Luokka: Hollola]]
	[[Luokka: ~~Kulttuuriympäristöt~~]]		[[Luokka: Kulttuurimaisemat]]
	[[Luokka: Paikannimet]]		[[Luokka: Paikannimet]]

imported>Mtaavila (28. tammikuuta 2014 kello 08.58)

2014-01-28T08:58:50Z

← Vanhempi versio		Versio 28. tammikuuta 2014 kello 11.58
Rivi 4:		Rivi 4:
	-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-		-'''Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.'''-

	Kartanon rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.		[[Pyhäniemen kartano\|Kartanon]] rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nordbergin''' suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan. Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. ''Seitsemän veljestä'', ''Siltalan pehtoori'', ''Aatamin puvussa ja vähän Eevankin'', ''Kaivopuiston kaunis Regina'' sekä ''Munkkiniemen kreivi''. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

	''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''		''Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.''