Prättäkitti - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.10)

2023-03-12T08:10:06Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.10
Rivi 13:		Rivi 13:

	[[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]]		[[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]]
	[[Luokka:Ypäjäläisiä]]		[[Luokka:Ypäjäläisiä]][[Category:Häme-Wiki]]

Urjanhai: luokka

2013-05-20T18:44:33Z

luokka

← Vanhempi versio		Versio 20. toukokuuta 2013 kello 21.44
Rivi 13:		Rivi 13:

	[[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]]		[[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]]
	[[Luokka:~~Ypäjä~~]]		[[Luokka:Ypäjäläisiä]]

Urjanhai: fix

2013-04-01T15:22:46Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 18.22
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä.		'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''' oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä.

	Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.		Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.

Urjanhai: muot.

2013-04-01T15:10:15Z

muot.

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 18.10
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä.		'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä.

	Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja ~~[[Loimijoki\|~~Loimijoen]] yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.		Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.

	Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman ''Prättäkitti, noita Nousiaisista'' (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon.		Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman ''Prättäkitti, noita Nousiaisista'' (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon.

Urjanhai: kopioitu wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Pr%C3%A4tt%C3%A4kitti (lisenssin pitäisi sallia)

2013-04-01T15:09:32Z

kopioitu wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Pr%C3%A4tt%C3%A4kitti (lisenssin pitäisi sallia)

Uusi sivu

'''Prättäkitti''' tai '''Rättäkitti''', oli muinoin elänyt noita ja ennustaja ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä [[Ypäjä]]llä.

Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888, ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja [[Loimijoki|Loimijoen]] yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.

Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa tutkielmia ja loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman ''Prättäkitti, noita Nousiaisista'' (1980), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Rättäkittiä tutkinut kansatieteilijä Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon.

==Kirjallisuutta==

*Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. ''Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia'' II, s. 90-96. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_II.pdf Julkaisun verkkoversio] (viitattu 1.4.2013).
* Kestinen, Kristiina (1990). Rättäkitti. Satakuntalainen noitanainen kansanperinteen valossa. Folkloristiikan syventävien opintojen tutkielma, Turun yliopiston folkloristiikan laitos. 116 s.
*Laakso, Veikko: Prättäkitti ja hänen ennustuksensa – tarua vai totta? ''Saviseudun joulu'' 1991.
* Välimäki, Anja (1999). Prättäkitti - Mannisten Tepon outo emäntä. Loimaa, Ooli, 1999. ISBN 952-5278-02-6

[[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]]
[[Luokka:Ypäjä]]