Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:31Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Pikkutori sijaitsee [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnassa]]. Se on lännestä johtavan sisääntuloväylän, [[Turuntie\|Turuntien]] päätepiste.		Pikkutori sijaitsee [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnassa]]. Se on lännestä johtavan sisääntuloväylän, [[Turuntie\|Turuntien]] päätepiste.

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:60.99538,24.45883}}
	~~<marker lat="~~60.99538~~" lon="~~24.45883~~">Pikkutori</marker>~~
	~~</widget>~~

	==== <br>Pikkutorin vaiheita ====		==== <br>Pikkutorin vaiheita ====

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.07)

2023-03-12T08:07:17Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.07
Rivi 31:		Rivi 31:
	http://www.hameenlinna.fi/pages/105242/09_rakennushistoria.pdf		http://www.hameenlinna.fi/pages/105242/09_rakennushistoria.pdf

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:30Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (30. toukokuuta 2012 kello 11.15)

2012-05-30T11:15:39Z

Uusi sivu

Pikkutori sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Se on lännestä johtavan sisääntuloväylän, [[Turuntie|Turuntien]] päätepiste.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.99538" lon="24.45883">Pikkutori</marker>
</widget>

==== Pikkutorin vaiheita ====

Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava perustui [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]]in vuonna 1777 laatimaan ja Kustaa III:n vuonna 1778 vahvistamaan suunnitelmaan ja oli kustavilaisen ajan merkittävimpiä kaupunkisuunnitelmia.

Vuonna 1759 annetun määräyksen mukaan piti kaikki kaupunkeihin tuotava tavara tullata erityisissä tullihuoneissa. Hämeenlinnan kaupungin palon ja siirron tapahduttua läntinen tullitupa rakennettiin Pikkutorin paikkeille. Vuonna 1808 pikkutullin kannosta luovuttiin, ja sittemmin Suomen valloittaneet venäläiset ottivat tullihuoneet haltuunsa ja käyttivät niitä vahtihuoneina. Vanhan Hämeenlinnan tullitupa oli pohjoisessa, [[Ojoisten_kartano|Ojoisten latokartano]]n läheisyydessä. [[Punaportti|Punaportin]] kohdalla oli myös vahtitupa, Vanajan ja Hämeenlinnan kaupungin rajalla.

Pikkutori, eli alunperin Hevostori syntyi vuoden 1826 kaupungin laajennuksessa [[Saaristen virkatalo|Saaristen virkatalon]] paikalle. Hämeenlinnan kaupungin asemakaavaa jatkettiin länteen päin kaupungin toisen, vuonna 1831 tapahtuneen palon jälkeen, mutta alueen keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamatta. Pikkutori-nimitys oli käytössä vuoden 1831 asemakaavasta alkaen. Aluksi tori oli todennäköisesti luonnontilainen kenttä, jolle hevoset jätettiin kaupunkiin tultaessa ja jossa pidettiin hevos- ja eläinmarkkinoita. Kaupungin pormestarin kehotuksesta hevosmarkkinat siirrettiin vuonna 1835 [[Poltinaho|Poltinaholle]]. Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin vihreällä aidalla.

Kaupungin laajennusta varten tehtiin useita ehdotuksia. A.W. Zitting luopui Arbinin vuotaa muistuttavan kaavan muodosta ja antoi kaupungille suorakaiteen muotoisen ruutuasemakaavan. Senaatti lähetti kaavan intendentinkonttoriin, jonka johtaja Carl Ludvig Engel laati vuonna 1831 täysin uuden ehdotuksen. Engel sovelsi siinä Turun vuoden 1828 kaavan kokemuksia ja korosti paloturvallisuus- ja kauneusnäkökohtia. Pikkutori ja Turuntien kaupunginpuoleinen osa saivat reunoilleen puuistutukset. Engelin ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty. C.J.E. Gustafssonin vuonna 1845 laaditussa uudessa kaavassa kuvernööri [[Otto Carl Rehbinder|Otto Rehbinderin]] toivoma kävelypuisto toteutui, ja Pikkutorille istutettiin 80 vaahteraa. Pikkutorin neliömäinen muoto on viistettiin kulmistaan. 1840-luvulla rakennettu puisto ja sen keskellä sijaitseva myöhemmin [[Venäläinen sotilaskirkko|venäläinen kirkko]] eivät kuuluneet torin alkuperäiseen empiresuunnitelmaan. Torin vanhimmat talot on rakennettu heti vuoden 1831 palon jälkeen.

Hämeenlinnan lääninarkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|C.A. Edelfelt]] laati vuonna 1858 uuden asemakaavan, joka ei kuitenkaan toteutunut, ja Georg Wilenius teki uuden suunnitelman vuonna 1868. Senaatti hyväksyi sen vuonna 1872. Suunnitelmassa esikaupunkiasutus painottuu keskustan länsipuolelle Turuntien molemmin puolin. Pikkutorin keskelle oli merkitty paikka venäläiselle kirkolle, jota ympäröi puisto. Vuonna 1879 Hämeenlinnan rakennusjärjestystä uudistettaessa havaittiin kuitenkin Wileniuksen kaava vaikeasti toteutettavaksi ja uuden kaavan laatiminen annettiin lääninarkkitehti [[Alfred Cavén|Alfred Cawénille]]. Hän teki suunnitelmat vuosina 1881 ja 1887, ja hän jätti niistä pois venäläisen sotilaskirkon. Senaatti vahvisti kaavan, mutta huomautti, että kirkko on merkittävä tontilleen. [[Image:CopyrightVaruskuntakirkko.jpg|thumb|right|300px|Vanha yhteiskoulu ja varuskuntakirkko]]

Ortodoksinen sotilaskirkko rakennettiin vasta vuosina 1898 - 1900 insinöörieversti Karaulszikovin laatimien piirustusten mukaan. Kirkko korkeine torneineen edusti ajan ortodoksiselle kirkkoarkkitehtuurille tyypillistä bysanttilaisvaikutteista rakennustapaa. Kirkko valmistui kenraalikuvernööri Bobrikovin myötävaikutuksella. Venäjän sotalaitos vastasi koko hankkeesta. Vaikka valmis kirkko oli kaunis ja arvokas, se nähtiin kaupungissa vieraan sortovallan symbolina. Ortodoksikirkko myös peitti Turuntieltä ennen näkyvän vanhan [[Hämeenlinnan kirkko|kaupunginkirkon.]]

Kansalaissodan päätyttyä sotilaskirkko jäi vaille käyttöä, ja vuonna 1922 se tuli kaupungin omistukseen. Arkkitehti Bertel Strömmer sai tehtäväkseen laatia suunnitelma kirkon muuttamiseksi kirjastotaloksi. Kirkon[[Image:Hallk32 B335.jpg|thumb|left|324px|Puntilan talo]] tornit kaadettiin vuonna 1923 ja rakennuksesta pyrittiin poistamaan kaikki kirkkoon viittaava. Rakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]] vuosina 1924-1983, ja lisäksi Hämeen maakunta-arkisto vuodet 1927-1978. Myöhemmin rakennus on ollut Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen käytössä.

Pikkutorin ympärillä olevia rakennuksia:

Entinen Suomalainen tyttökoulu, Turuntie 2

[[Hämeenlinnan Yhteiskoulu 1950-luvulla|Vanha Yhteiskoulu]], Turuntie 2 [[Hallituskatu|Hallituskatu]] 2 [[Hallituskatu 19 - Saaristenkatu 10|Hallituskatu 19 - Saaristenkatu 10]] [[Saaristenkatu|Puntilan talo]], Hallituskatu 32 [[Saaristenkatu|Saaristenkatu]] 9 Turuntie 1:n korttelissa sijaitseva puutalo vuodelta 1883. Näiden rakennusten edustalla on säilynyt vanhaa katukiveystä. Pikkutorin puistoa kiertää vanha ketjuaita. 

==== Lähteet ====

http://www.hameenlinna.fi/pages/105242/09_rakennushistoria.pdf

[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]]

Pikkutori - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.07)

Admin: yksi versio

Omv (30. toukokuuta 2012 kello 11.15)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”