Parola - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:31Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja kantatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.		Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja kantatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:61.04588,24.35382}}
	~~<marker lat="~~61.04588~~" lon="~~24.35382~~">Parola</marker>~~
	~~</widget>~~

	== Parolan rautatieasema ja ympäristö ==		== Parolan rautatieasema ja ympäristö ==

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.01)

2023-03-12T08:01:31Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.01
Rivi 27:		Rivi 27:
	[http://www.junat.net/parola Parolan aseman aikataulunäyttö]		[http://www.junat.net/parola Parolan aseman aikataulunäyttö]

	[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]		[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]

Sepäse: Tie 57 ei ole valtatie.

2020-07-19T12:48:43Z

Tie 57 ei ole valtatie.

← Vanhempi versio		Versio 19. heinäkuuta 2020 kello 15.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja ~~valtatie~~ 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.		Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja kantatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

	<widget type="googlemap">		<widget type="googlemap">

Rjoonas: Aikataululinkki, karttamarkkerille nimi, otsikkojen korjaus (h3->h2), ylimääräiset sitovat välilyönnit ja rivinvaihdot pois, aikavälit ndashilla, yhdysviivojen fiksailua.

2015-10-09T16:55:41Z

Aikataululinkki, karttamarkkerille nimi, otsikkojen korjaus (h3->h2), ylimääräiset sitovat välilyönnit ja rivinvaihdot pois, aikavälit ndashilla, yhdysviivojen fiksailua.

← Vanhempi versio		Versio 9. lokakuuta 2015 kello 19.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja valtatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.		Parola on [[Hattula\|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja valtatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

	~~<br>~~<widget type="googlemap">		<widget type="googlemap">
	<marker lat="61.04588" lon="24.35382">~~Kohteen nimi~~</marker>		<marker lat="61.04588" lon="24.35382">Parola</marker>
			</widget>

	~~</widget> ~~		== Parolan rautatieasema ja ympäristö ==

	~~====~~ Parolan rautatieasema ja ~~ympäristö ====~~		Rautatie [[Hämeenlinna\|Hämeenlinna]]sta Tampereelle rakennettiin vuosina 1874–1876. Vanha asema tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Nykyään paikalla oleva Parolan rautatieasema on rakennettu palon jälkeen. Klassisistiseen asemarakennukseen liittyy asemapuisto, tavaramakasiini sekä kauempana vanhan aseman henkilökunnan asuinrakennus. Aseman lähistöllä on myös vanhoja 1900-luvun alun liikerakennuksia. Hattulan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Se muutettiin nuorisotaloksi 1980–1990-luvulla. Pihapiirin hirsinen talousrakennus on myös 1900-luvun alusta. Radan varrella pohjoisempana on Tehdasvillan vanha teollisuusrakennus. Tehdasvilla perustettiin vuonna 1942. Tiilinen tehdasrakennus on ilmeisesti 1930-luvulta. Puutarhuri, valtionpomologi B.W. Heikel perusti 1912 Kasselaan puutarha- ja metsämarjojen jalostuslaitoksen. Myöhemmin laitos toimi Parolassa Oy Marja -nimellä.

	~~Rautatie [[Hämeenlinna\|Hämeenlinna]]sta Tampereelle rakennettiin vuosina 1874 - 1876. Vanha asema tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Nykyään paikalla oleva~~ Parolan rautatieasema on rakennettu palon jälkeen. Klassisistiseen asemarakennukseen liittyy asemapuisto, tavaramakasiini sekä kauempana vanhan aseman henkilökunnan asuinrakennus. Aseman lähistöllä on myös vanhoja 1900-luvun alun liikerakennuksia. Hattulan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Se muutettiin nuorisotaloksi 1980–90-luvulla. Pihapiirin hirsinen talousrakennus on myös 1900-luvun alusta. Radan varrella pohjoisempana on Tehdasvillan vanha teollisuusrakennus. Tehdasvilla perustettiin vuonna 1942. Tiilinen tehdasrakennus on ilmeisesti 1930-luvulta. Puutarhuri, valtionpomologi B.W. Heikel perusti 1912 Kasselaan puutarha- ja ~~metsämarjojen jalostuslaitoksen. Myöhemmin laitos toimi Parolassa Oy Marja - nimellä.~~		== Parolan koulut ja työväentalo ==

	~~====~~ Parolan ~~koulut~~ ja työväentalo ~~====~~		Parolan kansakoulu oli valmistuessaan vuonna 1951 Suomen suurin maalaiskansakoulu. Sen suunnitteli vuosina 1948–1950 arkkitehti Georg Jägerroos. Kolmikerroksista tiilirakennusta verhoaa vaalea roiskerappaus. Myös vieressä sijaitseva entinen opettajien asuinrakennus on samalta ajalta. Yhteiskoulun ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1962, seuraavat vuosina 1963 ja 1967. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Olavi Sahlberg. Kampamaisesti mäntymaastoon sijoitettujen luokkasiipien julkisivut ovat punatiiltä ja mineriittiä. Koulua on laajennettu myöhemminkin. Parolan vuonna 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä.

	Parolan kansakoulu oli valmistuessaan vuonna 1951 Suomen suurin maalaiskansakoulu. Sen suunnitteli vuosina 1948 - 1950 arkkitehti Georg Jägerroos. Kolmikerroksista tiilirakennusta verhoaa vaalea roiskerappaus. Myös vieressä sijaitseva entinen opettajien asuinrakennus on samalta ajalta. Yhteiskoulun ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1962, seuraavat vuosina 1963 ja 1967. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Olavi Sahlberg. Kampamaisesti mäntymaastoon sijoitettujen luokkasiipien julkisivut ovat punatiiltä ja mineriittiä. Koulua on laajennettu myöhemminkin. Parolan vuonna 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä.		== Juteinitalo ja sivistyksen kehto ==

	~~==== Juteinitalo~~ ja~~ ~~sivistyksen ~~kehto ====~~		Hattulan pääkirjasto sijaitsee Parolassa Kauppakatu 3:ssa, Juteinitaloksi nimetyssä rakennuksessa, jonka suunnitteli Saara Juola, ja joka valmistui vuonna 1990. Talon eteen siirrettiin 8.10.2010 [[Jaakko Juteini\|Jaakko Juteinin]] patsas. Vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen Juteini-seura vaalii vuonna 1781 Hattulan [[Rahkoila\|Rahkoilassa]] Juutilan tilalla syntyneen ja 1855 Viipurissa kuolleen kirjailijan perintöä. Jaakko Juteini korosti kielen ja kulttuurin merkitystä suomalaisten itsetunnon ja sivistyksen nousemisessa. Hän oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti oppikirjoja, proosaa, runoja, aforismeja, tietokirjoja, lastenkirjallisuutta, filosofisia tekstejä ja oli suomalaisen kirjallisuuden alkuunpanija.

	Hattulan~~ pääkirjasto sijaitsee Parolassa Kauppakatu 3:ssa, Juteinitaloksi nimetyssä rakennuksessa, jonka suunnitteli Saara Juola, ja joka valmistui vuonna 1990. Talon eteen siirrettiin 8.10.2010~~ [[~~Jaakko Juteini~~\|~~Jaakko Juteinin~~]] ~~patsas. Vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen Juteini-seura vaalii~~ vuonna ~~1781 Hattulan [[Rahkoila\|Rahkoilassa]] Juutilan tilalla syntyneen~~ ja ~~1855 Viipurissa kuolleen kirjailijan perintöä~~.~~ Jaakko Juteini korosti kielen ja kulttuurin merkitystä suomalaisten itsetunnon ja sivistyksen nousemisessa~~. ~~Hän oli tuottelias kirjailija~~, joka ~~kirjoitti oppikirjoja, proosaa, runoja, aforismeja, tietokirjoja, lastenkirjallisuutta, filosofisia tekstejä ja oli suomalaisen kirjallisuuden alkuunpanija~~.		Onko sattumaa, että Hattulan [[Parolannummi\|Parolannummella]] tapasi toisensa vuonna 1863 keisari Aleksanteri II ja J.V.Snellman? Kohtaamisen seurauksena keisari allekirjoitti kieliasetuksen, joka takasi suomen kielelle yhdenvertaisen aseman ruotsin rinnalla.

	Onko sattumaa, että Hattulan [[Parolannummi\|Parolannummella]] tapasi toisensa vuonna 1863 keisari Aleksanteri II ja J.V.Snellman? Kohtaamisen seurauksena keisari allekirjoitti kieliasetuksen, joka takasi suomen kielelle yhdenvertaisen aseman ruotsin rinnalla. <br>		== Lähteet ==

	==== Lähteet ====

	Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9		Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

			== Aiheesta muualla ==

			[http://www.junat.net/parola Parolan aseman aikataulunäyttö]

	[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]		[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:58:50Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Omv (20. kesäkuuta 2012 kello 14.42)

2012-06-20T14:42:46Z

Uusi sivu

Parola on [[Hattula|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja valtatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

<br><widget type="googlemap">
<marker lat="61.04588" lon="24.35382">Kohteen nimi</marker>

</widget> 

==== Parolan rautatieasema ja ympäristö ====

Rautatie [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]]sta Tampereelle rakennettiin vuosina 1874 - 1876. Vanha asema tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Nykyään paikalla oleva Parolan rautatieasema on rakennettu palon jälkeen. Klassisistiseen asemarakennukseen liittyy asemapuisto, tavaramakasiini sekä kauempana vanhan aseman henkilökunnan asuinrakennus. Aseman lähistöllä on myös vanhoja 1900-luvun alun liikerakennuksia. Hattulan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Se muutettiin nuorisotaloksi 1980–90-luvulla. Pihapiirin hirsinen talousrakennus on myös 1900-luvun alusta. Radan varrella pohjoisempana on Tehdasvillan vanha teollisuusrakennus. Tehdasvilla perustettiin vuonna 1942. Tiilinen tehdasrakennus on ilmeisesti 1930-luvulta. Puutarhuri, valtionpomologi B.W. Heikel perusti 1912 Kasselaan puutarha- ja metsämarjojen jalostuslaitoksen. Myöhemmin laitos toimi Parolassa Oy Marja - nimellä.

==== Parolan koulut ja työväentalo ====

Parolan kansakoulu oli valmistuessaan vuonna 1951 Suomen suurin maalaiskansakoulu. Sen suunnitteli vuosina 1948 - 1950 arkkitehti Georg Jägerroos. Kolmikerroksista tiilirakennusta verhoaa vaalea roiskerappaus. Myös vieressä sijaitseva entinen opettajien asuinrakennus on samalta ajalta. Yhteiskoulun ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1962, seuraavat vuosina 1963 ja 1967. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Olavi Sahlberg. Kampamaisesti mäntymaastoon sijoitettujen luokkasiipien julkisivut ovat punatiiltä ja mineriittiä. Koulua on laajennettu myöhemminkin. Parolan vuonna 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä.

==== Juteinitalo ja sivistyksen kehto ====

Hattulan pääkirjasto sijaitsee Parolassa Kauppakatu 3:ssa, Juteinitaloksi nimetyssä rakennuksessa, jonka suunnitteli Saara Juola, ja joka valmistui vuonna 1990. Talon eteen siirrettiin 8.10.2010 [[Jaakko Juteini|Jaakko Juteinin]] patsas. Vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen Juteini-seura vaalii vuonna 1781 Hattulan [[Rahkoila|Rahkoilassa]] Juutilan tilalla syntyneen ja 1855 Viipurissa kuolleen kirjailijan perintöä. Jaakko Juteini korosti kielen ja kulttuurin merkitystä suomalaisten itsetunnon ja sivistyksen nousemisessa. Hän oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti oppikirjoja, proosaa, runoja, aforismeja, tietokirjoja, lastenkirjallisuutta, filosofisia tekstejä ja oli suomalaisen kirjallisuuden alkuunpanija.

Onko sattumaa, että Hattulan [[Parolannummi|Parolannummella]] tapasi toisensa vuonna 1863 keisari Aleksanteri II ja J.V.Snellman? Kohtaamisen seurauksena keisari allekirjoitti kieliasetuksen, joka takasi suomen kielelle yhdenvertaisen aseman ruotsin rinnalla. <br>

==== Lähteet ====

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]