Ojoinen - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:30Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ojoinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnassa]] keskustan luoteispuolella. Se sijaitsee keskustasta pohjoiseen kolmostien molemmilla puolilla. Kaupunginosan pohjoinen raja kulkee Pikku-Parolantietä pitkin ja eteläinen raja Käyräkadun pohjoispuolella, se sijaitsee [[Pullerinmäki\|Pullerinmäen]] ja [[Puistomäki\|Puistomäen]] välissä.		Ojoinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnassa]] keskustan luoteispuolella. Se sijaitsee keskustasta pohjoiseen kolmostien molemmilla puolilla. Kaupunginosan pohjoinen raja kulkee Pikku-Parolantietä pitkin ja eteläinen raja Käyräkadun pohjoispuolella, se sijaitsee [[Pullerinmäki\|Pullerinmäen]] ja [[Puistomäki\|Puistomäen]] välissä.

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:61.00757,24.44275}}
	~~<marker lat="~~61.00757~~" lon="~~24.44275~~">Ojoinen</marker>~~
	~~</widget>~~

	Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.		Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.04)

2023-03-12T08:04:57Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
Rivi 35:		Rivi 35:
	Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7		Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.03)

2023-03-12T08:03:58Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.03
Rivi 35:		Rivi 35:
	Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7		Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]

Jaana (7. syyskuuta 2016 kello 06.13)

2016-09-07T06:13:45Z

← Vanhempi versio		Versio 7. syyskuuta 2016 kello 09.13
Rivi 24:		Rivi 24:

	Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.		Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.



	== Lähde ==		== Lähde ==

Jaana (7. syyskuuta 2016 kello 06.13)

2016-09-07T06:13:24Z

← Vanhempi versio		Versio 7. syyskuuta 2016 kello 09.13
Rivi 25:		Rivi 25:
	Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.		Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.

	~~== Ojoisten historiasta ==~~
	~~Ojoisilla vuodesta 1947 saakka asunut Wete Myllymaa on kirjoittanut elämänmakuisen kaupunginosakirjan, jossa muistellaan Ojoisten kehittymistä savipellosta nykyajan kaupunginosaksi.~~
	~~Wete Myllymaa: Ojoinen Story, omakustanne, 2014.<br>~~
	~~Linkki kirjaan (PDF): [http://www.hameenlinna.fi/pages/390124/Ojoinen%20Story%20REV7.pdf Ojoinen Story]] (Tiedosto on päivitetty lokakuussa 2015).~~

Aleksi (7. lokakuuta 2015 kello 11.31)

2015-10-07T11:31:20Z

← Vanhempi versio		Versio 7. lokakuuta 2015 kello 14.31
Rivi 28:		Rivi 28:
	Ojoisilla vuodesta 1947 saakka asunut Wete Myllymaa on kirjoittanut elämänmakuisen kaupunginosakirjan, jossa muistellaan Ojoisten kehittymistä savipellosta nykyajan kaupunginosaksi.		Ojoisilla vuodesta 1947 saakka asunut Wete Myllymaa on kirjoittanut elämänmakuisen kaupunginosakirjan, jossa muistellaan Ojoisten kehittymistä savipellosta nykyajan kaupunginosaksi.
	Wete Myllymaa: Ojoinen Story, omakustanne, 2014.<br>		Wete Myllymaa: Ojoinen Story, omakustanne, 2014.<br>
	Linkki kirjaan (PDF): [http://www.hameenlinna.fi/~~Asiointi~~/~~Avustukset/375-erityisavustukset2/touko-elokuu~~/ Ojoinen Story]		Linkki kirjaan (PDF): [http://www.hameenlinna.fi/pages/390124/Ojoinen%20Story%20REV7.pdf Ojoinen Story]] (Tiedosto on päivitetty lokakuussa 2015).

Aleksi (27. marraskuuta 2014 kello 07.05)

2014-11-27T07:05:03Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2014 kello 10.05
Rivi 24:		Rivi 24:

	Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.		Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.

			== Ojoisten historiasta ==
			Ojoisilla vuodesta 1947 saakka asunut Wete Myllymaa on kirjoittanut elämänmakuisen kaupunginosakirjan, jossa muistellaan Ojoisten kehittymistä savipellosta nykyajan kaupunginosaksi.
			Wete Myllymaa: Ojoinen Story, omakustanne, 2014.<br>
			Linkki kirjaan (PDF): [http://www.hameenlinna.fi/Asiointi/Avustukset/375-erityisavustukset2/touko-elokuu/ Ojoinen Story]


	== Lähde ==		== Lähde ==

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.39)

2014-10-17T08:39:45Z

← Vanhempi versio		Versio 17. lokakuuta 2014 kello 11.39
Rivi 20:		Rivi 20:

	Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.		Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.

			== Pro Ojoinen ==

			Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.

	== Lähde ==		== Lähde ==
Rivi 30:		Rivi 34:

	Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7		Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

	~~<br>~~

	~~<br> ~~

	[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]		[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.31)

2014-10-17T08:31:35Z

← Vanhempi versio		Versio 17. lokakuuta 2014 kello 11.31
Rivi 7:		Rivi 7:
	Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.		Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.

	=== Ojoisten latokartano ===		== Ojoisten latokartano ==

	Myöhemmin [[Ojoisten kartano\|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano\|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano\|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot. 1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki on muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder\|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki\|Puistonmäen]] kaupunginosaa.		Myöhemmin [[Ojoisten kartano\|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano\|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano\|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot. 1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki on muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder\|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki\|Puistonmäen]] kaupunginosaa.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931.		Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931.

	=== Ojoinen nykyään ===		== Ojoinen nykyään ==

	Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä\|Hätilä]], [[Kirstula\|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola\|Parola]]n kylä maineen ja metsineen annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1946.		Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä\|Hätilä]], [[Kirstula\|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola\|Parola]]n kylä maineen ja metsineen annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1946.
Rivi 21:		Rivi 21:
	Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.		Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.

	=== Lähde ===		== Lähde ==

	Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta		Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.31)

2014-10-17T08:31:05Z

← Vanhempi versio		Versio 17. lokakuuta 2014 kello 11.31
Rivi 7:		Rivi 7:
	Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.		Ojoisten alueella on [[Kauriala\|Kaurialan]] 140 kuppia käsittävä uhrikivi, Suomen suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta. Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna\|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko\|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti.

	==== Ojoisten latokartano ====		=== Ojoisten latokartano ===

	Myöhemmin [[Ojoisten kartano\|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano\|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano\|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot. 1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki on muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder\|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki\|Puistonmäen]] kaupunginosaa.		Myöhemmin [[Ojoisten kartano\|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano\|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano\|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot. 1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki on muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder\|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki\|Puistonmäen]] kaupunginosaa.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931.		Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931.

	==== Ojoinen nykyään ====		=== Ojoinen nykyään ===

	Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä\|Hätilä]], [[Kirstula\|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola\|Parola]]n kylä maineen ja metsineen annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1946.		Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä\|Hätilä]], [[Kirstula\|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola\|Parola]]n kylä maineen ja metsineen annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1946.
Rivi 21:		Rivi 21:
	Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.		Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu\|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi.

	==== Lähde ====		=== Lähde ===

	Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta		Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta

Ojoinen - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.04)

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.03)

Jaana (7. syyskuuta 2016 kello 06.13)

Jaana (7. syyskuuta 2016 kello 06.13)

Aleksi (7. lokakuuta 2015 kello 11.31)

Aleksi (27. marraskuuta 2014 kello 07.05)

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.39)

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.31)

Kaunislehto (17. lokakuuta 2014 kello 08.31)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”