Nihattula - Muutoshistoria

Ylläpito (1. lokakuuta 2024 kello 06.09)

2024-10-01T06:09:17Z

← Vanhempi versio		Versio 1. lokakuuta 2024 kello 09.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	Nihattulan kyläkeskus sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]] kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta [[Hiidentie\|Hiidentietä]], joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan. Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla.		Nihattulan kyläkeskus sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]] kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta [[Hiidentie\|Hiidentietä]], joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan.

			Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla.

	{{#display_map:61.019106,24.354186}} <br>		{{#display_map:61.019106,24.354186}} <br>

Ylläpito (1. lokakuuta 2024 kello 06.08)

2024-10-01T06:08:50Z

← Vanhempi versio		Versio 1. lokakuuta 2024 kello 09.08
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Nihattula~~ sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]]~~ vanhan kolmostien eli~~ 130-tien ~~varrella~~. ~~Tie tehtiin vuonna 1962. Ennen sitä Armijärventietä kuljettiin Kalvolaan~~ ja ~~Tampereelle. Tien historiallinen nimi oli~~ [[Hiidentie\|~~Hiidentie~~]]. ~~Alue~~ on ~~osa~~ valtakunnallisesti ~~arvokasta Lehijärven kulttuurimaisemaa~~.~~<br>~~		Nihattulan kyläkeskus sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]] kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta [[Hiidentie\|Hiidentietä]], joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan. Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla.

	{{#display_map:61.019106,24.354186}} <br>		{{#display_map:61.019106,24.354186}} <br>

	=== Kylähistoriaa~~ ~~ ===		=== Kylähistoriaa===

	~~Ikivanhan Hiidentien varrella sijaitseva Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473, kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua~~. ~~Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen ~~jo ~~500–700~~-~~luvuilla. Kylän kantatalot sijaitsevat historiallisella kylätontillaan nauhamaisesti kauniin Armijärven rannalla~~.~~ ~~Järven kaakkoispohjukassa on ~~tiheään rakennettua mäkitupalaisasutusta~~, ~~joka sai alkunsa Hakolan tilan mailla 1800~~-~~luvun alussa~~.		Kylän kantatalot sijaitsevat Armijärventien varressa alkuperäiseltä kylätontiltaan hajautettuina. Ne olivat olemassa jo ensimmäistä 1530-luvulla tehtyä maakirjaa koottaessa. Järven kaakkoispohjukassa on tiivis mäkitupa-asutus. Se on saanut alkunsa kylän yhteislaitumelle 1700-luvulla pystytetyistä neljästä sotilastorpasta, jotka kylän kantatilat rakensivat ratsu- ja sotapalveluksessa oleville miehilleen.

	~~[[Parolannummi\|Parolan]] leirin läheisyys vaikutti 1800~~-~~luvulla voimakkaasti Nihattulan kylän elämään~~. ~~Venäläisten upseerien perheet viettivät kylän taloissa kesälomiaan~~. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi. Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista.		Läheinen historiallinen Vähä-Luolajan nummen leirialue on toiminut valtakunnan sotajoukkojen harjoituskenttänä jo ruotsinvallan vuosina. Myös venäjänvallan aikana monituhatpäiset venäläisjoukot pitivät kesäleirejään tällä nummella. Joukkojen upseerit majoittuivat lähialueen kylien maataloihin leirien ajaksi ja tämä tarjosi paikallisille lisäansiomahdollisuuksia. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi.

	[[Torkkolan_kartano\|Torkkola]]n vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia.~~<br>~~Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta.		Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista.

			[[Torkkolan_kartano\|Torkkola]]n vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia. Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta.

	Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin.		Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin.
Rivi 27:		Rivi 29:
	Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.<br>		Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.<br>

	=== Lähteet~~ ~~ ===		=== Lähteet ===

	*[http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-03-19/index.htm Viikkouutisten näköislehti ]		*[http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-03-19/index.htm Viikkouutisten näköislehti ]

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:29Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Nihattula sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]] vanhan kolmostien eli 130-tien varrella. Tie tehtiin vuonna 1962. Ennen sitä Armijärventietä kuljettiin Kalvolaan ja Tampereelle. Tien historiallinen nimi oli [[Hiidentie\|Hiidentie]]. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Lehijärven kulttuurimaisemaa.<br>		Nihattula sijaitsee [[Hattula\|Hattulassa]] vanhan kolmostien eli 130-tien varrella. Tie tehtiin vuonna 1962. Ennen sitä Armijärventietä kuljettiin Kalvolaan ja Tampereelle. Tien historiallinen nimi oli [[Hiidentie\|Hiidentie]]. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Lehijärven kulttuurimaisemaa.<br>

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:61.019106,24.354186}} <br>
	~~<marker lat="~~61.019106~~" lon="~~24.354186~~">Nihattula</marker>~~
	~~</widget>~~ <br>

	=== Kylähistoriaa  ===		=== Kylähistoriaa  ===

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.02)

2023-03-12T08:02:57Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.02
Rivi 34:		Rivi 34:
	*Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9		*Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

	[[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]		[[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:58:59Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Omv (9. maaliskuuta 2012 kello 11.45)

2012-03-09T11:45:18Z

Uusi sivu

Nihattula sijaitsee [[Hattula|Hattulassa]] vanhan kolmostien eli 130-tien varrella. Tie tehtiin vuonna 1962. Ennen sitä Armijärventietä kuljettiin Kalvolaan ja Tampereelle. Tien historiallinen nimi oli [[Hiidentie|Hiidentie]]. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Lehijärven kulttuurimaisemaa.<br>

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.019106" lon="24.354186">Nihattula</marker>
</widget> <br>

=== Kylähistoriaa  ===

Ikivanhan Hiidentien varrella sijaitseva Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473, kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla. Kylän kantatalot sijaitsevat historiallisella kylätontillaan nauhamaisesti kauniin Armijärven rannalla. Järven kaakkoispohjukassa on tiheään rakennettua mäkitupalaisasutusta, joka sai alkunsa Hakolan tilan mailla 1800-luvun alussa.

[[Parolannummi|Parolan]] leirin läheisyys vaikutti 1800-luvulla voimakkaasti Nihattulan kylän elämään. Venäläisten upseerien perheet viettivät kylän taloissa kesälomiaan. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi. Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista.

[[Torkkolan_kartano|Torkkola]]n vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia.<br>Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta.

Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin.

Sotilasleirin vuoksi kylässä sai 1900-luvun alussa alkunsa Emil Aaltosen kenkätehdas, joka tuhoutui kuitenkin pian tulipalossa ja siirrettiin sen jälkeen Tampereelle. Nihattulan entinen työväentalo sijaitsee lähellä kenkätehtaan paikkaa. Talo on muuttanut muotoaan myöhemmissä korjauksissa. Juuri kenkätehtaan suutarit toivat työväenaatteen Hattulaan; Nihattulan 1905 perustettu yhdistys oli täällä laatuaan ensimmäinen.

=== Palvelut ===

Kirjastoauto, kaksiopettajainen koulu, jossa 24 oppilasta, Tiiriön palvelut alle 5 km päässä. Golfkenttä, tanssipaikka.

=== Ylpeyden aiheet ===

Suojeltu, puhdasvetinen Armijärvi, josta saa rapuja, jopa kaksikiloisia ahvenia, haukia, lahnoja ja karppeja. Yhteistyö vieressä sijaitsevan Panssariprikaatin kanssa. Entinen mäkitupalaisalue, Pispalamainen kylämiljöö, joka on rakentunut järven ympärille, kylän lapset.

=== Tapahtumia ===

Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.<br>

=== Lähteet  ===

*[http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-03-19/index.htm Viikkouutisten näköislehti ]
*Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

[[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]