https://www.hamewiki.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Myllym%C3%A4ki Myllymäki - Muutoshistoria 2026-04-29T19:08:57Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=40308&oldid=prev Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.36) 2023-03-12T08:36:07Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l12">Rivi 12:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Virmaila]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Virmaila]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Padasjoki]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Padasjoki]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Häme-Wiki]]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Häme-Wiki<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]][[Category:Päijät-Häme-wiki</ins>]]</div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-37641:rev-40308 --> </table> Samuhuovinen https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=37641&oldid=prev Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.55) 2023-03-12T07:55:37Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.55</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l12">Rivi 12:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Virmaila]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Virmaila]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Padasjoki]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Padasjoki]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]][[Category:Häme-Wiki</ins>]]</div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-32439:rev-37641 --> </table> Samuhuovinen https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=32439&oldid=prev imported>Merja Taavila: /* Lähteet */ 2020-06-10T11:24:20Z <p><span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 14.24</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l6">Rivi 6:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 6:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ISBN 978-952-7050-02-6</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uuteen välilehteen)]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uuteen välilehteen)]</div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-32438:rev-32439 --> </table> imported>Merja Taavila https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=32438&oldid=prev imported>Merja Taavila: /* Lähteet */ korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi 2020-06-10T11:24:02Z <p><span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet: </span> korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi</span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 14.24</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Myllymäki<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp;on&amp;nbsp;</del>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinna</del>|<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinnan</del>]] <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kaupungin VII&amp;nbsp;kaupunginosa</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">joka sijaitsee kaupungin länsipuolella</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Se rajautuu pohjoisessa Turuntiehen</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">lännessä Hattelmalantiehen, etelässä Jaakonkatuun </del>ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">idässä Lahdensivuntiehen</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Alkuaan </del>Myllymäki <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">oli </del>osa <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Saaristen virkatalon maita</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">jotka kuningas Kustaa III lahjoitti Hämeenlinnalle vuonna 1777, kun kaupunki sijoitettiin nykyiselle paikalleen</del>.  </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039;</ins>Myllymäki<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039; sijaitsee [[Virmaila|Virmailan]] kylän itäreunassa Vuorelan tilan talouskeskuksen pohjoispuolella ja muodostaa kylän maisemaa rajaavan elementin. Entisaikaan Myllymäellä harrastettiin piirileikkejä. Silloin mäeltä oli hieno näköala pohjoiseen </ins>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Tehinselkä</ins>|<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Tehinselälle</ins>]] <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja etelään peltojen yli Virmailanselälle ja Käkisalmeen päin. Eräinä kesinä 1920-luvulla sinne kokoonnuttiin iltatulille miltei joka sunnuntai, ei ainoastaan vappuna</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">helluntaina tai juhannuksena. Myllymäessä on myös suojeltu lehmusmetsikkö. Osa alueesta on vanhaa laidunaluetta. Rinteessä on yli 50 puumaista lehmusta ja 100 pensasmaista lehmuksen tainta. Suuret lehmukset pellonreunassa ovat maisemallisesti hieno yksityiskohta kylämaisemassa. Lehtomaisella alueella kasvavat mm</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">taikinamarja</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">lehtokuusama </ins>ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">tuomi</ins>. Myllymäki <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">itsessään on arvokas kumpumoreeni. Se on 40 metriä korkea laaja-alainen moreenimuodostuma ja eteläisin </ins>osa <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmailan saaren moreenimuodostumajonoa. Myllymäki on syntynyt jääkauden lopulla jäätikön sulaessa. Sillä on selkeä kilpimäinen muoto. Sen rinteet ovat selkeät ja paikoin hyvinkin jyrkät. Moreenipeitteen paksuus on noin 15-30 metriä. Maisemallisesti Myllymäki hahmottuu ympäristöstään hyvin</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">koska se on suhteellisen korkea. Alueen koillisosasta avautuu hieno näkymä Päijänteelle.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Ylimmän rannan taso on 145 mpy. Kokonaisuudessaan Myllymäen luonnonarvot ja historialliset arvot ovat merkittävät. Nimensä mäki on saanut sillä aikoinaan sijainneen tuulimyllyn takia</ins>.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;widget type="googlemap"></del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;marker lat="60.99208" lon="24.44784">Myllymäki&lt;/marker></del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;/widget> </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Historia ==</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi tutustua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lähteet ==</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Alueen arkkitehtuuri  ===</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Seitniemi </ins>ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila – kylät Päijänteen sylissä</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Loppuraportti 3/5</ins>; <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">2013</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Auli Hirvonen</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Riitta Kinnari</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Katriina Koski</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Janne Ruokolainen</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ProAgria Etelä</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Suomi ry</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Padasjoen kirjapaino 2013</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ISBN 978</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">952</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">7050</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">02</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">6</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</ins>[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">http://etela-suomi</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">proagria</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1525 ProAgria</ins>: <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin </ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Turuntien varren puurakennukset olivat tyylikkäitä ja usein arkkitehtitoimisto [[Arkkitehtitoimisto Helin &amp; Nyström|Helin &amp;amp; Nyströmin]] huolella suunnittelemia. Ikkunarivistöt muodostivat pystylinjat</del>, ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ikkunat oli koristeltu runsain puuleikkauksin</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp</del>;<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Vuokratonttien talot olivat yksinkertaisempia</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp;1900-luvun alussa Myllymäen arkkitehtuuri kehittyi yhtenäisemmäksi</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">mutta sai seuraavina vuosikymmeninä uusia tyylipiirteitä, mm. jugendpiirteet 1910-luvulla. Ikkunoiden kehykset</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">rakennusten julkisivua korostavat frontonit ja katuovet&amp;nbsp;saivat tällöin koristuksekseen pyöreitä</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kaarevia muotoja</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1920</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvulla rakennukset pelkistyivät klassismin mukaisesti, mutta koristeellisuus näkyi vielä esim</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ikkunakehyksissä</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Taloista tuli aumakattoisia, ja vuosisadan alun pitkänomaisten, suorakaiteen muotoisten talojen sijaan rakennukset lyhenivät usein jopa neliön muotoisiksi. Puoliympyrän muotoiset kattoikkunat korvasivat kolmionmuotoiset frontonit, perinteisten T</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ruutuisten ikkunoiden tilalle laitettiin uuden standardin mukaisia 4 </del>- <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">6</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ruutuisia ikkunoita. 1930</del>- <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja 1940-luvuilla Myllymäen alueen talot rakennettiin useimmin yhden perheen asunnoiksi, ja tyyppitalot valtasivat tontit. Mansardikatot ja aumakatot saivat väistyä satulakattojen tieltä, ja vain vähäiset muutokset sallittiin. Puutteenpolku alueen länsilaidalla oli poikkeus Myllymäen yleiskuvasta. Talot oli vedetty tonttien sisälle ja saivat etupihan. </del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</ins>[http://<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">etela-suomi</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">proagria</ins>.fi/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">sites/default</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">files</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">attachment</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">padasjoki_2_painos_tulostusversio</ins>.pdf <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kellosalmi</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Seitniemi </ins>ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uuteen välilehteen)</ins>]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;br <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">/</ins>&gt;</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Huomattavia rakennuksia  ===</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila</ins>]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Padasjoki</ins>]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Nimensä mukaisesti Myllymäen kalliolla&amp;nbsp;oli muinoin </del>[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[Myllymäen mylly|myllyjä]], joissa jauhettiin kaupungin viljaa</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Akseli Salokannel kertoo, kuinka hänen isänsä puratti paikalla sijainneen vanhan ns</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">varvasmyllyn ja rakensi tilalle uuden, hollantilaistyylisen myllyn&amp;nbsp;vuonna 1883. Tämä mylly hallitsi mäellä maisemaa vuoteen 1891, jolloin se purettiin.&lt;br&gt;</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke</ins>]]</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Vuonna 1884 valmistuneet [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmit]] kuuluvat olennaisesti Myllymäen maisemaan. Niitä alettiin rakentaa vuonna 1878 perustettua Suomen 7. Tarkk&#039;ampujapataljoonaa varten. Kaupunginarkkitehti [[Alfred Cavén|Alfred Cavén]]&amp;nbsp;suunnitteli puiset kasarmirakennukset. Kun venäläiset ottivat kasarmit haltuunsa, rakennettiin alueelle tiilirakennuksia. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1890</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvulta on peräisin Myllymäessä sijaitseva [[Hämeenlinnan Sisälähetysseura|Hämeenlinnan Sisälähetysseuran]] toimitalo, jonka seura osti 1909. Talo oli alkuaan yksikerroksinen seitsemän asuinhuoneen talo, mutta vuosina 1931 ja 1952 siihen lisättiin toinen kerros. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Myllymäen sauna|Myllymäen sauna]], &quot;Ranttilan sauna&quot;,&amp;nbsp;rakennettiin&amp;nbsp;vuonna 1903 entiselle Itäiselle&amp;nbsp;Torikadulle nro 9</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ään, nykyiselle Louhimokadulle. Sen piirsi E.K. Wiklund. Sauna oli tehty tiilestä ja se oli valkoiseksi rapattu. Sauna paloi tihutyön seurauksena 1990</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvun lopulla.&amp;nbsp; </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Myllymäen kansakoulu|Myllymäen kansakoulu]]&amp;nbsp;valmistui vuonna 1912. Myllymäen asukkaat toivoivat alueelleen alempaa kansakoulua. Koulua varten järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1907, ja sen voitti Valter Jung, Hänen suunnitelmansa oli komea ja massiivinen torneineen, mutta sen kalleuden ja ajan epävakaisuuden takia sitä ei toteutettu. Suunnitelma on digitoitu ja siihen voi tutustua </del>[http://<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kirjasto</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">hameenlinna</del>.fi/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kirjasto</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">lydia</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">pdf</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">256_42</del>.pdf <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinnan&amp;nbsp;Lydiassa]. Rakennusmestari V.Fr. Alasen piirros kansakouluksi sen sijaan rakennettiin Myllymäenkadun ja Ahokadun kulmaukseen. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Turuntien ja Hattelmalantien kulmaukseen rakennettu, K.B.Koskisen suunnitteleman rakennuksen ikkunat&amp;nbsp;heijastavat vielä jugendin aikaista henkeä. Rakennuksen jakaa kaksi frontonia pilastereineen ja päätykolmioineen. Talon kulmassa oli kauppapuotiin johtava ovi</del>, ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">pihan puolella kaksikerroksisilta kuisteilta pääsi&amp;nbsp; neljään huoneen ja keittiön muodostamiin asuinhuoneistoihin. Hannu Lindberg piirsi vuonna 1942 kauppahuoneistolle isot näyteikkunat. Rakennuksessa toimi sittemmin Kansallispankki, ja nykyään se tunnetaan [[Sininen talo|Sinisenä talona]</del>]<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Sodan jälkeinen aika  ===</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Elämää Myllymäessä  ===</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Myllymäki oli pitkään työväestön asuttama kaupunginosa, jolla oli levottoman alueen maine. Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän viinapullon, tanssilava Keinukalliolla veti ihmisiä ylös mäelle lauantai-iltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä asui savenvalajia, leipureita, suutareita, muurareita, kirvesmiehiä&amp;nbsp;ja ajureita. Siellä asui myös&amp;nbsp;entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia puutarhureita.&amp;nbsp;Mökkien pihoilla&amp;nbsp;ja eläinsuojissa&amp;nbsp;pidettiin kotieläimiä; mm. kanoja, hanhia ja porsaita, Kauppapuotejakin oli. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Nykyään Myllymäki on arvostettua asuinaluetta, jonka tontit ovat kalliita. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti, ja uusia rakennetaan uusvanhasti. Vanhoja hökkeleitä ei enää ole. Alue on edelleen ruutukaavan mukainen. Kun ennen rakennettiin&amp;nbsp;pääkatuja reunustamaan edustavia&amp;nbsp;pitkiä&amp;nbsp;puurakennuksia, niiden tilalla on nyt kerrostalot rajaamassa pientalokortteleita. &quot;Edustavat&quot; rakennukset yhdistävät alueen keskustaan, ja pientalojen alue elää omaa elämäänsä niiden suojissa kertoen yhä vanhoista ajoista ja asumisesta. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lähteet  ==</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Inka-Maria Laitila: Hämeenlinnan Myllymäen vanha rakennuskanta. Myllymäen kaupunginosan historia ja vuosina 1870 - 1940 rakennetut asuintalot. Helsinki 1986. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Akseli Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa. Hämeenlinna 1964. </del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Anna-Maria Vilkuna: Kaupunki kuvissa:&amp;nbsp;II; Valokuvia Hämeenlinnan 1800-luvun lopun ja 1930-luvun alun Hämeenlinnassa. Hämeenlinna 2007. ISBN 978-951-95280-9-0</del>&lt;br&gt;</div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp; </del>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Coordinates</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">:60.99208, 24.44784| </del>]]</div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Category</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kylät_ja_asuinalueet</del>]] [[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Category</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinna</del>]]</div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> </table> imported>Merja Taavila https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=15990&oldid=prev Kaunislehto (22. syyskuuta 2014 kello 11.14) 2014-09-22T11:14:11Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2014 kello 14.14</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l19">Rivi 19:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 19:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Vuonna 1884 valmistuneet [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmit]] kuuluvat olennaisesti Myllymäen maisemaan. Niitä alettiin rakentaa vuonna 1878 perustettua Suomen 7. Tarkk&#039;ampujapataljoonaa varten. Kaupunginarkkitehti [[Alfred Cavén|Alfred Cavén]]&amp;nbsp;suunnitteli puiset kasarmirakennukset. Kun venäläiset ottivat kasarmit haltuunsa, rakennettiin alueelle tiilirakennuksia.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Vuonna 1884 valmistuneet [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmit]] kuuluvat olennaisesti Myllymäen maisemaan. Niitä alettiin rakentaa vuonna 1878 perustettua Suomen 7. Tarkk&#039;ampujapataljoonaa varten. Kaupunginarkkitehti [[Alfred Cavén|Alfred Cavén]]&amp;nbsp;suunnitteli puiset kasarmirakennukset. Kun venäläiset ottivat kasarmit haltuunsa, rakennettiin alueelle tiilirakennuksia.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>1890-luvulta on peräisin Myllymäessä sijaitseva [[Hämeenlinnan Sisälähetysseura|Hämeenlinnan Sisälähetysseuran]] toimitalo, jonka seura osti 1909. Talo oli alkuaan yksikerroksinen <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">seits[[Image:Louhimokatu 18 Myllymaen sauna 1984.jpg|thumb|right|274x181px]]emän </del>asuinhuoneen talo, mutta vuosina 1931 ja 1952 siihen lisättiin toinen kerros.  </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>1890-luvulta on peräisin Myllymäessä sijaitseva [[Hämeenlinnan Sisälähetysseura|Hämeenlinnan Sisälähetysseuran]] toimitalo, jonka seura osti 1909. Talo oli alkuaan yksikerroksinen <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">seitsemän </ins>asuinhuoneen talo, mutta vuosina 1931 ja 1952 siihen lisättiin toinen kerros.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Myllymäen sauna|Myllymäen sauna]], &quot;Ranttilan sauna&quot;,&amp;nbsp;rakennettiin&amp;nbsp;vuonna 1903 entiselle Itäiselle&amp;nbsp;Torikadulle nro 9:ään, nykyiselle Louhimokadulle. Sen piirsi E.K. Wiklund. Sauna oli tehty tiilestä ja se oli valkoiseksi rapattu. Sauna paloi tihutyön seurauksena 1990-luvun lopulla.&amp;nbsp;  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Myllymäen sauna|Myllymäen sauna]], &quot;Ranttilan sauna&quot;,&amp;nbsp;rakennettiin&amp;nbsp;vuonna 1903 entiselle Itäiselle&amp;nbsp;Torikadulle nro 9:ään, nykyiselle Louhimokadulle. Sen piirsi E.K. Wiklund. Sauna oli tehty tiilestä ja se oli valkoiseksi rapattu. Sauna paloi tihutyön seurauksena 1990-luvun lopulla.&amp;nbsp;  </div></td></tr> </table> Kaunislehto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=15989&oldid=prev Kaunislehto (22. syyskuuta 2014 kello 11.08) 2014-09-22T11:08:10Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2014 kello 14.08</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l7">Rivi 7:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Historia ==</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Historia ==</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">tututua </del>[http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">tutustua </ins>[http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Alueen arkkitehtuuri  ===</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Alueen arkkitehtuuri  ===</div></td></tr> </table> Kaunislehto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=15988&oldid=prev Kaunislehto (22. syyskuuta 2014 kello 11.06) 2014-09-22T11:06:26Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2014 kello 14.06</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l31">Rivi 31:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 31:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>=== Elämää Myllymäessä  <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>===</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Elämää Myllymäessä  ===</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Myllymäki oli pitkään työväestön asuttama kaupunginosa, jolla oli levottoman alueen maine. Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän viinapullon, tanssilava Keinukalliolla veti ihmisiä ylös mäelle lauantai-iltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä asui savenvalajia, leipureita, suutareita, muurareita, kirvesmiehiä&amp;nbsp;ja ajureita. Siellä asui myös&amp;nbsp;entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia puutarhureita.&amp;nbsp;Mökkien pihoilla&amp;nbsp;ja eläinsuojissa&amp;nbsp;pidettiin kotieläimiä; mm. kanoja, hanhia ja porsaita, Kauppapuotejakin oli.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Myllymäki oli pitkään työväestön asuttama kaupunginosa, jolla oli levottoman alueen maine. Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän viinapullon, tanssilava Keinukalliolla veti ihmisiä ylös mäelle lauantai-iltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä asui savenvalajia, leipureita, suutareita, muurareita, kirvesmiehiä&amp;nbsp;ja ajureita. Siellä asui myös&amp;nbsp;entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia puutarhureita.&amp;nbsp;Mökkien pihoilla&amp;nbsp;ja eläinsuojissa&amp;nbsp;pidettiin kotieläimiä; mm. kanoja, hanhia ja porsaita, Kauppapuotejakin oli.  </div></td></tr> </table> Kaunislehto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=15987&oldid=prev Kaunislehto (22. syyskuuta 2014 kello 11.05) 2014-09-22T11:05:51Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2014 kello 14.05</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l5">Rivi 5:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;/widget&gt;  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;/widget&gt;  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Coordinates::60.99208, 24.44784| ]]</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Historia ==</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi tututua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi tututua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>=== Alueen arkkitehtuuri  <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>===</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Alueen arkkitehtuuri  ===</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Turuntien varren puurakennukset olivat tyylikkäitä ja usein arkkitehtitoimisto [[Arkkitehtitoimisto Helin &amp; Nyström|Helin &amp;amp; Nyströmin]] huolella suunnittelemia. Ikkunarivistöt muodostivat pystylinjat, ja ikkunat oli koristeltu runsain puuleikkauksin.&amp;nbsp;Vuokratonttien talot olivat yksinkertaisempia.&amp;nbsp;1900-luvun alussa Myllymäen arkkitehtuuri kehittyi yhtenäisemmäksi, mutta sai seuraavina vuosikymmeninä uusia tyylipiirteitä, mm. jugendpiirteet 1910-luvulla. Ikkunoiden kehykset, rakennusten julkisivua korostavat frontonit ja katuovet&amp;nbsp;saivat tällöin koristuksekseen pyöreitä, kaarevia muotoja. 1920-luvulla rakennukset pelkistyivät klassismin mukaisesti, mutta koristeellisuus näkyi vielä esim. ikkunakehyksissä. Taloista tuli aumakattoisia, ja vuosisadan alun pitkänomaisten, suorakaiteen muotoisten talojen sijaan rakennukset lyhenivät usein jopa neliön muotoisiksi. Puoliympyrän muotoiset kattoikkunat korvasivat kolmionmuotoiset frontonit, perinteisten T-ruutuisten ikkunoiden tilalle laitettiin uuden standardin mukaisia 4 - 6-ruutuisia ikkunoita. 1930- ja 1940-luvuilla Myllymäen alueen talot rakennettiin useimmin yhden perheen asunnoiksi, ja tyyppitalot valtasivat tontit. Mansardikatot ja aumakatot saivat väistyä satulakattojen tieltä, ja vain vähäiset muutokset sallittiin. Puutteenpolku alueen länsilaidalla oli poikkeus Myllymäen yleiskuvasta. Talot oli vedetty tonttien sisälle ja saivat etupihan.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Turuntien varren puurakennukset olivat tyylikkäitä ja usein arkkitehtitoimisto [[Arkkitehtitoimisto Helin &amp; Nyström|Helin &amp;amp; Nyströmin]] huolella suunnittelemia. Ikkunarivistöt muodostivat pystylinjat, ja ikkunat oli koristeltu runsain puuleikkauksin.&amp;nbsp;Vuokratonttien talot olivat yksinkertaisempia.&amp;nbsp;1900-luvun alussa Myllymäen arkkitehtuuri kehittyi yhtenäisemmäksi, mutta sai seuraavina vuosikymmeninä uusia tyylipiirteitä, mm. jugendpiirteet 1910-luvulla. Ikkunoiden kehykset, rakennusten julkisivua korostavat frontonit ja katuovet&amp;nbsp;saivat tällöin koristuksekseen pyöreitä, kaarevia muotoja. 1920-luvulla rakennukset pelkistyivät klassismin mukaisesti, mutta koristeellisuus näkyi vielä esim. ikkunakehyksissä. Taloista tuli aumakattoisia, ja vuosisadan alun pitkänomaisten, suorakaiteen muotoisten talojen sijaan rakennukset lyhenivät usein jopa neliön muotoisiksi. Puoliympyrän muotoiset kattoikkunat korvasivat kolmionmuotoiset frontonit, perinteisten T-ruutuisten ikkunoiden tilalle laitettiin uuden standardin mukaisia 4 - 6-ruutuisia ikkunoita. 1930- ja 1940-luvuilla Myllymäen alueen talot rakennettiin useimmin yhden perheen asunnoiksi, ja tyyppitalot valtasivat tontit. Mansardikatot ja aumakatot saivat väistyä satulakattojen tieltä, ja vain vähäiset muutokset sallittiin. Puutteenpolku alueen länsilaidalla oli poikkeus Myllymäen yleiskuvasta. Talot oli vedetty tonttien sisälle ja saivat etupihan.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>=== Huomattavia rakennuksia  <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>===</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Huomattavia rakennuksia  ===</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Nimensä mukaisesti Myllymäen kalliolla&amp;nbsp;oli muinoin [[Myllymäen mylly|myllyjä]], joissa jauhettiin kaupungin viljaa. Akseli Salokannel kertoo, kuinka hänen isänsä puratti paikalla sijainneen vanhan ns. varvasmyllyn ja rakensi tilalle uuden, hollantilaistyylisen myllyn&amp;nbsp;vuonna 1883. Tämä mylly hallitsi mäellä maisemaa vuoteen 1891, jolloin se purettiin.&lt;br&gt;</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Nimensä mukaisesti Myllymäen kalliolla&amp;nbsp;oli muinoin [[Myllymäen mylly|myllyjä]], joissa jauhettiin kaupungin viljaa. Akseli Salokannel kertoo, kuinka hänen isänsä puratti paikalla sijainneen vanhan ns. varvasmyllyn ja rakensi tilalle uuden, hollantilaistyylisen myllyn&amp;nbsp;vuonna 1883. Tämä mylly hallitsi mäellä maisemaa vuoteen 1891, jolloin se purettiin.&lt;br&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l27">Rivi 27:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 27:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Turuntien ja Hattelmalantien kulmaukseen rakennettu, K.B.Koskisen suunnitteleman rakennuksen ikkunat&amp;nbsp;heijastavat vielä jugendin aikaista henkeä. Rakennuksen jakaa kaksi frontonia pilastereineen ja päätykolmioineen. Talon kulmassa oli kauppapuotiin johtava ovi, ja pihan puolella kaksikerroksisilta kuisteilta pääsi&amp;nbsp; neljään huoneen ja keittiön muodostamiin asuinhuoneistoihin. Hannu Lindberg piirsi vuonna 1942 kauppahuoneistolle isot näyteikkunat. Rakennuksessa toimi sittemmin Kansallispankki, ja nykyään se tunnetaan [[Sininen talo|Sinisenä talona]].  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Turuntien ja Hattelmalantien kulmaukseen rakennettu, K.B.Koskisen suunnitteleman rakennuksen ikkunat&amp;nbsp;heijastavat vielä jugendin aikaista henkeä. Rakennuksen jakaa kaksi frontonia pilastereineen ja päätykolmioineen. Talon kulmassa oli kauppapuotiin johtava ovi, ja pihan puolella kaksikerroksisilta kuisteilta pääsi&amp;nbsp; neljään huoneen ja keittiön muodostamiin asuinhuoneistoihin. Hannu Lindberg piirsi vuonna 1942 kauppahuoneistolle isot näyteikkunat. Rakennuksessa toimi sittemmin Kansallispankki, ja nykyään se tunnetaan [[Sininen talo|Sinisenä talona]].  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>=== Sodan jälkeinen aika  <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=</del>===</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Sodan jälkeinen aika  ===</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön.  </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l37">Rivi 37:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 37:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Nykyään Myllymäki on arvostettua asuinaluetta, jonka tontit ovat kalliita. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti, ja uusia rakennetaan uusvanhasti. Vanhoja hökkeleitä ei enää ole. Alue on edelleen ruutukaavan mukainen. Kun ennen rakennettiin&amp;nbsp;pääkatuja reunustamaan edustavia&amp;nbsp;pitkiä&amp;nbsp;puurakennuksia, niiden tilalla on nyt kerrostalot rajaamassa pientalokortteleita. &quot;Edustavat&quot; rakennukset yhdistävät alueen keskustaan, ja pientalojen alue elää omaa elämäänsä niiden suojissa kertoen yhä vanhoista ajoista ja asumisesta.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Nykyään Myllymäki on arvostettua asuinaluetta, jonka tontit ovat kalliita. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti, ja uusia rakennetaan uusvanhasti. Vanhoja hökkeleitä ei enää ole. Alue on edelleen ruutukaavan mukainen. Kun ennen rakennettiin&amp;nbsp;pääkatuja reunustamaan edustavia&amp;nbsp;pitkiä&amp;nbsp;puurakennuksia, niiden tilalla on nyt kerrostalot rajaamassa pientalokortteleita. &quot;Edustavat&quot; rakennukset yhdistävät alueen keskustaan, ja pientalojen alue elää omaa elämäänsä niiden suojissa kertoen yhä vanhoista ajoista ja asumisesta.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==</del>== Lähteet  <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==</del>==</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Lähteet  ==</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Inka-Maria Laitila: Hämeenlinnan Myllymäen vanha rakennuskanta. Myllymäen kaupunginosan historia ja vuosina 1870 - 1940 rakennetut asuintalot. Helsinki 1986.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Inka-Maria Laitila: Hämeenlinnan Myllymäen vanha rakennuskanta. Myllymäen kaupunginosan historia ja vuosina 1870 - 1940 rakennetut asuintalot. Helsinki 1986.  </div></td></tr> </table> Kaunislehto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=15986&oldid=prev Kaunislehto (22. syyskuuta 2014 kello 11.04) 2014-09-22T11:04:50Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 22. syyskuuta 2014 kello 14.04</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039;</del>Myllymäki<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039; sijaitsee </del>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila</del>|<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmailan</del>]] <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kylän itäreunassa Vuorelan tilan talouskeskuksen pohjoispuolella ja muodostaa kylän maisemaa rajaavan elementin</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Entisaikaan Myllymäellä harrastettiin piirileikkejä. Silloin mäeltä oli hieno näköala pohjoiseen [[Tehinselkä|Tehinselälle]] ja etelään peltojen yli Virmailanselälle ja Käkisalmeen päin. Eräinä kesinä 1920-luvulla sinne kokoonnuttiin iltatulille miltei joka sunnuntai</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ei ainoastaan vappuna</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">helluntaina tai juhannuksena. Myllymäessä on myös suojeltu lehmusmetsikkö. Osa alueesta on vanhaa laidunaluetta. Rinteessä on yli 50 puumaista lehmusta </del>ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">100 pensasmaista lehmuksen tainta. Suuret lehmukset pellonreunassa ovat maisemallisesti hieno yksityiskohta kylämaisemassa. Lehtomaisella alueella kasvavat mm. taikinamarja, lehtokuusama ja tuomi</del>. Myllymäki <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">itsessään on arvokas kumpumoreeni. Se on 40 metriä korkea laaja-alainen moreenimuodostuma ja eteläisin </del>osa <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmailan saaren moreenimuodostumajonoa. Myllymäki on syntynyt jääkauden lopulla jäätikön sulaessa. Sillä on selkeä kilpimäinen muoto. Sen rinteet ovat selkeät ja paikoin hyvinkin jyrkät. Moreenipeitteen paksuus on noin 15-30 metriä. Maisemallisesti Myllymäki hahmottuu ympäristöstään hyvin</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">koska se on suhteellisen korkea. Alueen koillisosasta avautuu hieno näkymä Päijänteelle.</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Myllymäki<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp;on&amp;nbsp;</ins>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinna</ins>|<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinnan</ins>]] <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kaupungin VII&amp;nbsp;kaupunginosa, joka sijaitsee kaupungin länsipuolella</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Se rajautuu pohjoisessa Turuntiehen</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">lännessä Hattelmalantiehen</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">etelässä Jaakonkatuun </ins>ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">idässä Lahdensivuntiehen</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Alkuaan </ins>Myllymäki <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">oli </ins>osa <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Saaristen virkatalon maita, jotka kuningas Kustaa III lahjoitti Hämeenlinnalle vuonna 1777</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kun kaupunki sijoitettiin nykyiselle paikalleen</ins>.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Ylimmän rannan taso on 145 mpy. Kokonaisuudessaan Myllymäen luonnonarvot ja historialliset arvot ovat merkittävät. Nimensä mäki on saanut sillä aikoinaan sijainneen tuulimyllyn takia</del>.  </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;widget type="googlemap"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;marker lat="60.99208" lon="24.44784">Myllymäki&lt;/marker></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;/widget> </ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Coordinates::60.99208, 24.44784| ]]</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lähteet ==</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Asuinalueeksi Myllymäki alkoi muodostua 1820-luvulla, kun kaupunki alkoi vuokrata sieltä tontteja vähävaraisille.&amp;nbsp;Kaupungin kasvaessa oli jo vuonna 1826 jouduttu merkitsemään uusia tontteja varsinaisen kaupunkikaavan ulkopuolelta.&amp;nbsp;Komissionimaanmittari [http://www.hamewiki.fi/extensions/FCKeditor/fckeditor/editor/A.W.Zitting A.W. Zitting] joutui laatimaan asemakaavan lisäsuunnitelmaksi varattoman väestön asuinalueen, joka perustui jo vuonna 1823 vahvistettuun Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen, jonka mukaan ulompiin kaupunginosiin oli muodostettava pienempiä köyhiä ja vähemmän varallisia asukkaita varten. Tämä&amp;nbsp;merkitsi eriytyneiden&amp;nbsp;esikaupunkialueiden syntyä.&amp;nbsp;Kaupungin palo 1831 pahensi&amp;nbsp;tonttipulaa ennestään.&amp;nbsp;Palon jälkeen Myllymäen alueelta alettiin vuokrata tontteja,&amp;nbsp;mutta vain&amp;nbsp;kaavoittamattomalta alueelta. Kaupunkiin syntyi 1845-luvulta lähtien paljon pienteollisuutta, mm. kirjapaino ja oluttehdas. Myllymäen alueella oli vuosina 1898 Samsonin tupakkatehdas, mutta&amp;nbsp;se lopetti toimintansa vuonna 1908 tapahtuneen tulipalon jälkeen.&amp;nbsp;Maaseudulta alkoi muuttaa työväestöä Hämeenlinnaan. He rakensivat tonteilleen vaatimattomia rakennuksia talousrakennuksineen. 1800-luvun Hämeenlinna oli vielä hyvin agraarinen, joten tonteille rakennettiin aittoja, leipomorakennuksia, talleja ja ulkohuoneita. Koska mitkään kaavamääräykset eivät sitoneet asukkaita, alkoi Myllymäen alue kasvaa villisti. Kaupunki ei myöskään huolehtinut katujen rakentamisesta tai kunnossapidosta.1900-luvulla valmistui kaava, jonka mukaan Myllymäen tontit kartoitettiin ja numeroitiin. Uudet rakennusmääräykset koskivat vain kaavoitettuja alueita, mutta vuokratonteille annettiin&amp;nbsp;määräys, jonka mukaan&amp;nbsp;rakennettavien talojen tuli sijaita katua vastaan ja ulkohuoneet tontin takaosaan.1800-luvun lopulta on säilynyt asemakava&amp;nbsp; Myllymäen alueelta. Sen tekijää ja tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Kaava on digitoitu ja siihen voi tututua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/135 Hämeenlinnan Lydiassa].&lt;br&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Seitniemi </del>ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila – kylät Päijänteen sylissä</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Loppuraportti 3/5</del>; <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">2013</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Auli Hirvonen</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Riitta Kinnari</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Katriina Koski</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Janne Ruokolainen</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ProAgria Etelä</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Suomi ry</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Padasjoen kirjapaino 2013</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ISBN 978</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">952</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">7050</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">02</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">6</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Alueen arkkitehtuuri  ====</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</del>[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">http</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">//etela-suomi</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">proagria</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria</del>: <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Löytöretkiä Päijät</del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeen kyliin -hanke verkossa</del>]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</del>[http://<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">etela-suomi</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">proagria</del>.fi/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">sites</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">default</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">files</del>/<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio</del>.pdf <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kellosalmi</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Seitniemi </del>ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila </del>- <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kylät Päijänteen sylissä </del>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">pdf]</del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Turuntien varren puurakennukset olivat tyylikkäitä ja usein arkkitehtitoimisto [[Arkkitehtitoimisto Helin &amp; Nyström|Helin &amp;amp; Nyströmin]] huolella suunnittelemia. Ikkunarivistöt muodostivat pystylinjat</ins>, ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ikkunat oli koristeltu runsain puuleikkauksin</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp</ins>;<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Vuokratonttien talot olivat yksinkertaisempia</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp;1900-luvun alussa Myllymäen arkkitehtuuri kehittyi yhtenäisemmäksi</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">mutta sai seuraavina vuosikymmeninä uusia tyylipiirteitä</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">mm. jugendpiirteet 1910-luvulla. Ikkunoiden kehykset</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">rakennusten julkisivua korostavat frontonit ja katuovet&amp;nbsp;saivat tällöin koristuksekseen pyöreitä, kaarevia muotoja</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1920</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvulla rakennukset pelkistyivät klassismin mukaisesti, mutta koristeellisuus näkyi vielä esim</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ikkunakehyksissä</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Taloista tuli aumakattoisia, ja vuosisadan alun pitkänomaisten, suorakaiteen muotoisten talojen sijaan rakennukset lyhenivät usein jopa neliön muotoisiksi. Puoliympyrän muotoiset kattoikkunat korvasivat kolmionmuotoiset frontonit, perinteisten T-ruutuisten ikkunoiden tilalle laitettiin uuden standardin mukaisia 4 </ins>- <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">6</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ruutuisia ikkunoita. 1930</ins>- <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja 1940</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvuilla Myllymäen alueen talot rakennettiin useimmin yhden perheen asunnoiksi, ja tyyppitalot valtasivat tontit. Mansardikatot ja aumakatot saivat väistyä satulakattojen tieltä, ja vain vähäiset muutokset sallittiin. Puutteenpolku alueen länsilaidalla oli poikkeus Myllymäen yleiskuvasta. Talot oli vedetty tonttien sisälle ja saivat etupihan. </ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;br <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">/</del>&gt;</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Virmaila</del>]]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Huomattavia rakennuksia  ====</ins></div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Padasjoki</del>]]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Luokka</del>:<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke</del>]]</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Nimensä mukaisesti Myllymäen kalliolla&amp;nbsp;oli muinoin [[Myllymäen mylly|myllyjä]], joissa jauhettiin kaupungin viljaa. Akseli Salokannel kertoo, kuinka hänen isänsä puratti paikalla sijainneen vanhan ns. varvasmyllyn ja rakensi tilalle uuden, hollantilaistyylisen myllyn&amp;nbsp;vuonna 1883. Tämä mylly hallitsi mäellä maisemaa vuoteen 1891, jolloin se purettiin.&lt;br&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Vuonna 1884 valmistuneet [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmit]] kuuluvat olennaisesti Myllymäen maisemaan. Niitä alettiin rakentaa vuonna 1878 perustettua Suomen 7. Tarkk&#039;ampujapataljoonaa varten. Kaupunginarkkitehti [[Alfred Cavén|Alfred Cavén]]&amp;nbsp;suunnitteli puiset kasarmirakennukset. Kun venäläiset ottivat kasarmit haltuunsa, rakennettiin alueelle tiilirakennuksia. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1890-luvulta on peräisin Myllymäessä sijaitseva [[Hämeenlinnan Sisälähetysseura|Hämeenlinnan Sisälähetysseuran]] toimitalo, jonka seura osti 1909. Talo oli alkuaan yksikerroksinen seits[</ins>[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Image</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Louhimokatu 18 Myllymaen sauna 1984</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">jpg|thumb|right|274x181px]]emän asuinhuoneen talo, mutta vuosina 1931 ja 1952 siihen lisättiin toinen kerros</ins>.  </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Myllymäen sauna|Myllymäen sauna]], &quot;Ranttilan sauna&quot;,&amp;nbsp;rakennettiin&amp;nbsp;vuonna 1903 entiselle Itäiselle&amp;nbsp;Torikadulle nro 9</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ään, nykyiselle Louhimokadulle. Sen piirsi E.K. Wiklund. Sauna oli tehty tiilestä ja se oli valkoiseksi rapattu. Sauna paloi tihutyön seurauksena 1990</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvun lopulla.&amp;nbsp; </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Myllymäen kansakoulu|Myllymäen kansakoulu]</ins>]<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp;valmistui vuonna 1912. Myllymäen asukkaat toivoivat alueelleen alempaa kansakoulua. Koulua varten järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1907, ja sen voitti Valter Jung, Hänen suunnitelmansa oli komea ja massiivinen torneineen, mutta sen kalleuden ja ajan epävakaisuuden takia sitä ei toteutettu. Suunnitelma on digitoitu ja siihen voi tutustua </ins>[http://<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kirjasto</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">hameenlinna</ins>.fi/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kirjasto</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">lydia</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">pdf</ins>/<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">256_42</ins>.pdf <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinnan&amp;nbsp;Lydiassa]. Rakennusmestari V.Fr. Alasen piirros kansakouluksi sen sijaan rakennettiin Myllymäenkadun ja Ahokadun kulmaukseen. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Turuntien ja Hattelmalantien kulmaukseen rakennettu, K.B.Koskisen suunnitteleman rakennuksen ikkunat&amp;nbsp;heijastavat vielä jugendin aikaista henkeä. Rakennuksen jakaa kaksi frontonia pilastereineen ja päätykolmioineen. Talon kulmassa oli kauppapuotiin johtava ovi</ins>, ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">pihan puolella kaksikerroksisilta kuisteilta pääsi&amp;nbsp; neljään huoneen ja keittiön muodostamiin asuinhuoneistoihin. Hannu Lindberg piirsi vuonna 1942 kauppahuoneistolle isot näyteikkunat. Rakennuksessa toimi sittemmin Kansallispankki, ja nykyään se tunnetaan [[Sininen talo|Sinisenä talona]]. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Sodan jälkeinen aika  ====</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Toisen maailmansodan jälkeen Myllymäelle rakennettiin kunnallisia asuintaloja, ja vuonna 1945 valmistui Toivontielle ja Kuninkaanlähteentielle kymmenen kahden perheen lautarakennusta sekä kaksi hirsistä parakkimaista rakennusta. Tyyppitaloja valmistui Puistokaarteen ja Tanhukadun varteen. Kerrostaloja alettiin rakentaa Myllymäelle 1960</ins>- <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 tehdyn uuden asemakaavan mukaan lähes koko Myllymäki Puistokaarretta ympäröiviä kortteleita lukuunottamatta oli suunniteltu kerrostaloalueeksi. Suunnitelman mukaan rakennettiin 1980-luvulle asti, mutta vuonna 1986 tuli voimaan vanhaa rakennuskantaa suojeleva osakaava, jossa 23 vanhaa rakennusta pyritään säilyttämään ja kerrostalot tulee sopeuttaa ympäristöön. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Elämää Myllymäessä  ====</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Myllymäki oli pitkään työväestön asuttama kaupunginosa, jolla oli levottoman alueen maine. Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän viinapullon, tanssilava Keinukalliolla veti ihmisiä ylös mäelle lauantai</ins>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">iltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä asui savenvalajia, leipureita, suutareita, muurareita, kirvesmiehiä&amp;nbsp;ja ajureita. Siellä asui myös&amp;nbsp;entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia puutarhureita.&amp;nbsp;Mökkien pihoilla&amp;nbsp;ja eläinsuojissa&amp;nbsp;pidettiin kotieläimiä; mm. kanoja, hanhia ja porsaita, Kauppapuotejakin oli. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Nykyään Myllymäki on arvostettua asuinaluetta, jonka tontit ovat kalliita. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti, ja uusia rakennetaan uusvanhasti. Vanhoja hökkeleitä ei enää ole. Alue on edelleen ruutukaavan mukainen. Kun ennen rakennettiin&amp;nbsp;pääkatuja reunustamaan edustavia&amp;nbsp;pitkiä&amp;nbsp;puurakennuksia, niiden tilalla on nyt kerrostalot rajaamassa pientalokortteleita. &quot;Edustavat&quot; rakennukset yhdistävät alueen keskustaan, ja pientalojen alue elää omaa elämäänsä niiden suojissa kertoen yhä vanhoista ajoista ja asumisesta. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Lähteet  ====</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Inka-Maria Laitila: Hämeenlinnan Myllymäen vanha rakennuskanta. Myllymäen kaupunginosan historia ja vuosina 1870 - 1940 rakennetut asuintalot. Helsinki 1986. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Akseli Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa. Hämeenlinna 1964. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Anna-Maria Vilkuna: Kaupunki kuvissa:&amp;nbsp;II; Valokuvia Hämeenlinnan 1800-luvun lopun ja 1930-luvun alun Hämeenlinnassa. Hämeenlinna 2007. ISBN 978-951-95280-9-0</ins>&lt;br&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&amp;nbsp; </ins>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Coordinates</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">:60.99208, 24.44784| </ins>]]</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Category</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kylät_ja_asuinalueet</ins>]] [[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Category</ins>:<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Hämeenlinna</ins>]]</div></td></tr> </table> Kaunislehto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Myllym%C3%A4ki&diff=32437&oldid=prev imported>Mtaavila (10. kesäkuuta 2014 kello 06.43) 2014-06-10T06:43:27Z <p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 09.43</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Myllymäki sijaitsee Virmailan kylän itäreunassa Vuorelan tilan talouskeskuksen pohjoispuolella ja muodostaa kylän maisemaa rajaavan elementin. Entisaikaan Myllymäellä harrastettiin piirileikkejä. Silloin mäeltä oli hieno näköala pohjoiseen Tehinselälle ja etelään peltojen yli Virmailanselälle ja Käkisalmeen päin. Eräinä kesinä 1920-luvulla sinne kokoonnuttiin iltatulille miltei joka sunnuntai, ei ainoastaan vappuna,</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039;</ins>Myllymäki<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&#039;&#039;&#039; </ins>sijaitsee <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Virmaila|</ins>Virmailan<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]] </ins>kylän itäreunassa Vuorelan tilan talouskeskuksen pohjoispuolella ja muodostaa kylän maisemaa rajaavan elementin. Entisaikaan Myllymäellä harrastettiin piirileikkejä. Silloin mäeltä oli hieno näköala pohjoiseen <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Tehinselkä|</ins>Tehinselälle<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]] </ins>ja etelään peltojen yli Virmailanselälle ja Käkisalmeen päin. Eräinä kesinä 1920-luvulla sinne kokoonnuttiin iltatulille miltei joka sunnuntai, ei ainoastaan vappuna, helluntaina tai juhannuksena. Myllymäessä on myös suojeltu lehmusmetsikkö. Osa alueesta on vanhaa laidunaluetta. Rinteessä on yli 50 puumaista lehmusta ja 100 pensasmaista lehmuksen tainta. Suuret lehmukset pellonreunassa ovat maisemallisesti hieno yksityiskohta kylämaisemassa. Lehtomaisella alueella kasvavat mm. taikinamarja, lehtokuusama ja tuomi. Myllymäki itsessään on arvokas kumpumoreeni. Se on 40 metriä korkea laaja-alainen moreenimuodostuma ja eteläisin osa Virmailan saaren moreenimuodostumajonoa. Myllymäki on syntynyt jääkauden lopulla jäätikön sulaessa. Sillä on selkeä kilpimäinen muoto. Sen rinteet ovat selkeät ja paikoin hyvinkin jyrkät. Moreenipeitteen paksuus on noin 15-30 metriä. Maisemallisesti Myllymäki hahmottuu ympäristöstään hyvin, koska se on suhteellisen korkea. Alueen koillisosasta avautuu hieno näkymä Päijänteelle.</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>helluntaina tai juhannuksena. Myllymäessä on myös suojeltu lehmusmetsikkö. Osa alueesta on vanhaa laidunaluetta.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Ylimmän rannan taso on 145 mpy. Kokonaisuudessaan Myllymäen luonnonarvot ja historialliset arvot ovat merkittävät. Nimensä mäki on saanut sillä aikoinaan sijainneen tuulimyllyn takia.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rinteessä on yli 50 puumaista lehmusta ja 100 pensasmaista lehmuksen tainta. Suuret lehmukset pellonreunassa ovat maisemallisesti hieno yksityiskohta kylämaisemassa. Lehtomaisella alueella kasvavat mm. taikinamarja, lehtokuusama ja tuomi. Myllymäki itsessään on arvokas kumpumoreeni. Se on 40 metriä korkea laaja-alainen moreenimuodostuma ja eteläisin osa Virmailan saaren moreenimuodostumajonoa. Myllymäki on syntynyt jääkauden lopulla jäätikön sulaessa. Sillä on selkeä kilpimäinen muoto. Sen rinteet ovat selkeät ja paikoin hyvinkin jyrkät. Moreenipeitteen paksuus on noin 15-30 metriä. Maisemallisesti Myllymäki hahmottuu ympäristöstään hyvin, koska se on suhteellisen korkea. Alueen koillisosasta avautuu hieno näkymä Päijänteelle.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Ylimmän rannan taso on 145 mpy. Kokonaisuudessaan Myllymäen luonnonarvot ja historialliset arvot ovat merkittävät. Nimensä mäki on saanut sillä aikoinaan sijainneen tuulimyllyn takia. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kohteiden sijoittuminen kulttuurimaisemaan nostaa myös maiseman arvoa.</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kehittämisehdotuksia: Kohde säilyy erilaisten suojelualueiden takia. Ne tulisi tuoda esiin maisemassa. Mäelle olisi mukava päästä ihailemaan näköaloja ja kasvillisuutta maanomistajan luvalla.</del></div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> </table> imported>Mtaavila