Muisto Hyömäestä: lammastaloutta - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.18)

2023-03-12T08:18:06Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.18
Rivi 12:		Rivi 12:
	Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.		Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.

	[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]		[[Category:Muistot jakoon, Hauho]][[Category:Häme-Wiki]]

HMLkirjasto (29. joulukuuta 2016 kello 08.14)

2016-12-29T08:14:45Z

← Vanhempi versio		Versio 29. joulukuuta 2016 kello 11.14
Rivi 5:		Rivi 5:
	Ennen vietiin kotona teurastetun lampaan nahka nahkurille, jos tarvittiin vällynainetta tai myytiin nahkan ostajille. En tiedä onko täälläpäin enään kenelläkään keritsimiä tallella edes muistoesineenä. Sodan jälkeen näin Lotilan kartanossa sellaisen käsikäyttöisen keritsemiskoneen, joka oli samannäköinen kuin hiuslippauskonekin, mutta puolta leveämpi ja vankempi.		Ennen vietiin kotona teurastetun lampaan nahka nahkurille, jos tarvittiin vällynainetta tai myytiin nahkan ostajille. En tiedä onko täälläpäin enään kenelläkään keritsimiä tallella edes muistoesineenä. Sodan jälkeen näin Lotilan kartanossa sellaisen käsikäyttöisen keritsemiskoneen, joka oli samannäköinen kuin hiuslippauskonekin, mutta puolta leveämpi ja vankempi.

	Lampaat saivat ennen vanhaan hoitaa niin jalostuksensa kuin astutuksensakin laumassa olevan isoimman pässin johdolla ja avustuksella. Lampaat hoitivat poikimisensa itse, imettivät karitsansa, joita oli useimmiten vähintään kaksi ja vieroittivat ne myös aikanaan. Lampaitten häntiä ei minun kotikylässäni tietääkseni lyhennetty. Pässien leikkaamisen eli kuohitsemisen hoitivat kiertävät kuoharit, jotka olivat usein vienankarjalaisia, kuten reppuryssätkin. Ainakin Hauhon Miehoilan kylän lampaitten ja vasikoiden korvamerkkien kuvat löytyvät kirjasta Vanhaa Hauhoa sivulta 56, ja edellisellä sivulla on muita tietoja sen aikaisesta lammashoidosta.		Lampaat saivat ennen vanhaan hoitaa niin jalostuksensa kuin astutuksensakin laumassa olevan isoimman pässin johdolla ja avustuksella. Lampaat hoitivat poikimisensa itse, imettivät karitsansa, joita oli useimmiten vähintään kaksi, ja vieroittivat ne myös aikanaan. Lampaitten häntiä ei minun kotikylässäni tietääkseni lyhennetty. Pässien leikkaamisen eli kuohitsemisen hoitivat kiertävät kuoharit, jotka olivat usein vienankarjalaisia, kuten reppuryssätkin. Ainakin Hauhon Miehoilan kylän lampaitten ja vasikoiden korvamerkkien kuvat löytyvät kirjasta Vanhaa Hauhoa sivulta 56, ja edellisellä sivulla on muita tietoja sen aikaisesta lammashoidosta.

	Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.		Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.

HMLkirjasto (20. joulukuuta 2016 kello 13.07)

2016-12-20T13:07:04Z

← Vanhempi versio		Versio 20. joulukuuta 2016 kello 16.07
Rivi 1:		Rivi 1:
			== Lammastaloutta ==

	Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehräämöstä. Minulla on monta sukulaista maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, mutta kenelläkään heistä en tiedä olevan enää ainoatakaan lammasta, ei villan, ei lihan eikä vuodankaan takia.		Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehräämöstä. Minulla on monta sukulaista maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, mutta kenelläkään heistä en tiedä olevan enää ainoatakaan lammasta, ei villan, ei lihan eikä vuodankaan takia.

Rivi 7:		Rivi 9:
	Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.		Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.

	Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) vuonna 1973<br />		Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) vuonna 1973.<br />
	Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016		Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.

	[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]		[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]

HMLkirjasto: Suojasi sivun Muisto Hyömäestä: lammastaloutta ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

2016-12-20T12:51:53Z

Suojasi sivun Muisto Hyömäestä: lammastaloutta ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

← Vanhempi versio

Versio 20. joulukuuta 2016 kello 15.51

HMLkirjasto: Ak: Uusi sivu: Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehrä...

2016-12-20T12:51:44Z

Ak: Uusi sivu: Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehrä...

Uusi sivu

Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehräämöstä. Minulla on monta sukulaista maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, mutta kenelläkään heistä en tiedä olevan enää ainoatakaan lammasta, ei villan, ei lihan eikä vuodankaan takia.

Ennen vietiin kotona teurastetun lampaan nahka nahkurille, jos tarvittiin vällynainetta tai myytiin nahkan ostajille. En tiedä onko täälläpäin enään kenelläkään keritsimiä tallella edes muistoesineenä. Sodan jälkeen näin Lotilan kartanossa sellaisen käsikäyttöisen keritsemiskoneen, joka oli samannäköinen kuin hiuslippauskonekin, mutta puolta leveämpi ja vankempi.

Lampaat saivat ennen vanhaan hoitaa niin jalostuksensa kuin astutuksensakin laumassa olevan isoimman pässin johdolla ja avustuksella. Lampaat hoitivat poikimisensa itse, imettivät karitsansa, joita oli useimmiten vähintään kaksi ja vieroittivat ne myös aikanaan. Lampaitten häntiä ei minun kotikylässäni tietääkseni lyhennetty. Pässien leikkaamisen eli kuohitsemisen hoitivat kiertävät kuoharit, jotka olivat usein vienankarjalaisia, kuten reppuryssätkin. Ainakin Hauhon Miehoilan kylän lampaitten ja vasikoiden korvamerkkien kuvat löytyvät kirjasta Vanhaa Hauhoa sivulta 56, ja edellisellä sivulla on muita tietoja sen aikaisesta lammashoidosta.

Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.

Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) vuonna 1973<br />
Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016

[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]