Muistelua Simolan sauhupirtistä - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.16)

2023-03-12T08:16:25Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.16
Rivi 23:		Rivi 23:
	Mies, s. 1926		Mies, s. 1926

	[[Category:Muistot jakoon, Hattula]]		[[Category:Muistot jakoon, Hattula]][[Category:Häme-Wiki]]

HMLkirjasto (30. marraskuuta 2016 kello 17.33)

2016-11-30T17:33:24Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2016 kello 20.33
Rivi 1:		Rivi 1:
	"Olin ollut rakentamassa Simolan savupirttiä alusta alkaen. Myös vaimoni ja monet muut hattulalaiset olivat siinä mukana. Kun olimme saaneet pirtin valmiiksi, järjestimme uutispuurojuhlan. Osanotto oli innokasta. Naiset toivat juureksia ja tekivät rosollia. Siellä oli myös sahtia sekä pientä ohjelmaa, kuten kansantanhuja. Talon isäntä oli hyvin innokas Hattula-seuralainen, joka itse jauhoi ensimmäisistä rukiista uutispuuron. Minut valittiin tapahtuman isännäksi. Kolmelta aamuyöllä menimme keittämään puuron. Käsikivillä jauhettu ruis oli oleellista, jotta puurosta tuli varmasti kystä. Isäntänä minulla oli ylläni hämäläistorppareiden tyylinen pitkä valkoinen pellavapaita. Emännällä oli yllään vanhan hämäläistyylin mukainen pitkähelmainen puku. Juhlaväki ehdotti, että minä juhlan isäntänä toivotan juhlaväen tervetulleeksi. Minä ajattelin lausua Hattula-aiheisen runon. Halusin esittää sen runomuodossa, mutta en löytänyt sellaista mistään, joten ajattelin tehdä runon itse. Se kuului näin:<br />		"Olin ollut rakentamassa Simolan savupirttiä alusta alkaen. Myös vaimoni ja monet muut hattulalaiset olivat siinä mukana. Kun olimme saaneet pirtin valmiiksi, järjestimme uutispuurojuhlan. Osanotto oli innokasta. Naiset toivat juureksia ja tekivät rosollia. Siellä oli myös sahtia sekä pientä ohjelmaa, kuten kansantanhuja. Talon isäntä oli hyvin innokas Hattula-seuralainen, joka itse jauhoi ensimmäisistä rukiista uutispuuron. Minut valittiin tapahtuman isännäksi. Kolmelta aamuyöllä menimme keittämään puuron. Käsikivillä jauhettu ruis oli oleellista, jotta puurosta tuli varmasti kystä. Isäntänä minulla oli ylläni hämäläistorppareiden tyylinen pitkä valkoinen pellavapaita. Emännällä oli yllään vanhan hämäläistyylin mukainen pitkähelmainen puku. Juhlaväki ehdotti, että minä juhlan isäntänä toivotan juhlaväen tervetulleeksi. Minä ajattelin lausua Hattula-aiheisen runon. Halusin esittää sen runomuodossa, mutta en löytänyt sellaista mistään, joten ajattelin tehdä runon itse. Se kuului näin:<br />

	”Hattula, Hattula, kuin ihanainen helmi Hämeen koruvyössä<br />		”Hattula, Hattula, kuin ihanainen helmi Hämeen koruvyössä,<br />
	Vanhus ~~vapaa~~ ain nuori sittenkin<br />		Vanhus vakaa, ain nuori sittenkin.<br />
	Sun jylhät kivikirkkos, vehreet peltois sarat, <br />		Sun jylhät kivikirkkos, vehreet peltois sarat, <br />
	ne kertoo ~~teistä~~ aikain menneitten<br />		ne kertoo töistä aikain menneitten.<br />
	~~Tääl~~ ennen taatot kaskeansa kaatoi keralla karhin kylväin siemenen<br />		Tääll' ennen taatot kaskeansa kaatoi,<br />
	Suot hallaiset he pelloks raatoi, sadon korjasi he siunaten,<br />		keralla karhin kylväin siemenen.<br />
	Myös tyynnä jättivät he auran kurjen, kun kutsu ~~synnyinmaalta~~ soi,<br />		Suot hallaiset he pelloks' raatoi,<br />
	Pois ~~kauas karkoittain~~ vainolaisen<br />		sadon korjasi he siunaten.<br />
	~~Näin~~ kodin, uskonnon he vapaaks loi<br />		Myös tyynnä jättivät he auran kurjen,<br />
	Taas, ystäväin, sä tartu auran kurkeen,~~<br />~~		kun kutsu synnyinmaalt soi.<br />
	näin jatkat töitä isäin menneitten<br />		Pois kauaks' karkoittaen vainolaisen,<br />
	He sulle kaukaa kumpujenkin yöstä ~~kättä lyövät~~,<br />		näin kodin, uskonnon he vapaaks' loi.<br />
	elos onnelliseks ~~siunaten”~~<br />		Taas ystäväin sä tartu auran kurkeen, näin jatkat töitä isäin menneitten.<br />
			He sulle kaukaa kumpujenkin yöstä,<br />
			kättä lyövät, elos onnelliseks' siunaten.”<br />

	Olimme kattamassa pärekattoa. Hanslankareina meillä olivat professori Solitander ja kirkkoherra Sahi. Päreen terän mittaa sanottiin riiaksi. Päreiden lyömistä kiinni kutsuttiin riiaamiseksi. Rovasti oli saanut kasvohalvauksen, minkä vuoksi hänen puheensa oli hieman vaikeata. Hän sanoi: ”Sieltä ylhäältä kuuluu niin ihana ääni, että riiataanko siellä? Minä olen tämän aiheen teemoilta niin monta paria yhdistänyt, mutta tämä ei varmaan tarkoittane sitä.” Maatalousnaiset keittivät meille töiden lomassa kahvit. Merven kartanonherra kuvasi paljon. Tikapuut seisoivat talon seinää vasten, ja yhtäkkiä pastori otti nipun päreitä kainaloonsa, kiipesi tikkaita puoleen väliin, kääntyi ja sanoi kartanonherralle: ”Otapas nyt minusta kuva, jotta jää jälkipolvillekin todiste että Hattulan kirkkoherra kulkee todellakin päreet kainalossa.”<br />		Olimme kattamassa pärekattoa. Hanslankareina meillä olivat professori Solitander ja kirkkoherra Sahi. Päreen terän mittaa sanottiin riiaksi. Päreiden lyömistä kiinni kutsuttiin riiaamiseksi. Rovasti oli saanut kasvohalvauksen, minkä vuoksi hänen puheensa oli hieman vaikeata. Hän sanoi: ”Sieltä ylhäältä kuuluu niin ihana ääni, että riiataanko siellä? Minä olen tämän aiheen teemoilta niin monta paria yhdistänyt, mutta tämä ei varmaan tarkoittane sitä.” Maatalousnaiset keittivät meille töiden lomassa kahvit. Merven kartanonherra kuvasi paljon. Tikapuut seisoivat talon seinää vasten, ja yhtäkkiä pastori otti nipun päreitä kainaloonsa, kiipesi tikkaita puoleen väliin, kääntyi ja sanoi kartanonherralle: ”Otapas nyt minusta kuva, jotta jää jälkipolvillekin todiste että Hattulan kirkkoherra kulkee todellakin päreet kainalossa.”<br />

HMLkirjasto (30. marraskuuta 2016 kello 17.26)

2016-11-30T17:26:32Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2016 kello 20.26
Rivi 7:		Rivi 7:
	Tääl ennen taatot kaskeansa kaatoi keralla karhin kylväin siemenen<br />		Tääl ennen taatot kaskeansa kaatoi keralla karhin kylväin siemenen<br />
	Suot hallaiset he pelloks raatoi, sadon korjasi he siunaten,<br />		Suot hallaiset he pelloks raatoi, sadon korjasi he siunaten,<br />
	Myös ~~tyynni~~ jättivät he auran kurjen, kun kutsu synnyinmaalta soi,<br />		Myös tyynnä jättivät he auran kurjen, kun kutsu synnyinmaalta soi,<br />
	Pois kauas karkoittain vainolaisen<br />		Pois kauas karkoittain vainolaisen<br />
	Näin kodin, uskonnon he vapaaks loi<br />		Näin kodin, uskonnon he vapaaks loi<br />

HMLkirjasto (30. marraskuuta 2016 kello 12.07)

2016-11-30T12:07:34Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2016 kello 15.07
Rivi 15:		Rivi 15:
	elos onnelliseks siunaten”<br />		elos onnelliseks siunaten”<br />

	Olimme kattamassa pärekattoa. Hanslankareina meillä olivat professori ~~Tanner~~ ja ~~pastori~~ Sahi. Päreen terän mittaa sanottiin riiaksi. Päreiden lyömistä kiinni kutsuttiin riiaamiseksi. Rovasti oli saanut kasvohalvauksen, minkä vuoksi hänen puheensa oli hieman vaikeata. Hän sanoi: ”Sieltä ylhäältä kuuluu niin ihana ääni, että riiataanko siellä? Minä olen tämän aiheen teemoilta niin monta paria yhdistänyt, mutta tämä ei varmaan tarkoittane sitä.” Maatalousnaiset keittivät meille töiden lomassa kahvit. ~~Suontaan~~ kartanonherra kuvasi paljon. Tikapuut seisoivat talon seinää vasten, ja yhtäkkiä pastori otti nipun päreitä kainaloonsa, kiipesi tikkaita puoleen väliin, kääntyi ja sanoi kartanonherralle: ”Otapas nyt minusta kuva, jotta jää jälkipolvillekin todiste että Hattulan kirkkoherra kulkee todellakin päreet kainalossa.”<br />		Olimme kattamassa pärekattoa. Hanslankareina meillä olivat professori Solitander ja kirkkoherra Sahi. Päreen terän mittaa sanottiin riiaksi. Päreiden lyömistä kiinni kutsuttiin riiaamiseksi. Rovasti oli saanut kasvohalvauksen, minkä vuoksi hänen puheensa oli hieman vaikeata. Hän sanoi: ”Sieltä ylhäältä kuuluu niin ihana ääni, että riiataanko siellä? Minä olen tämän aiheen teemoilta niin monta paria yhdistänyt, mutta tämä ei varmaan tarkoittane sitä.” Maatalousnaiset keittivät meille töiden lomassa kahvit. Merven kartanonherra kuvasi paljon. Tikapuut seisoivat talon seinää vasten, ja yhtäkkiä pastori otti nipun päreitä kainaloonsa, kiipesi tikkaita puoleen väliin, kääntyi ja sanoi kartanonherralle: ”Otapas nyt minusta kuva, jotta jää jälkipolvillekin todiste että Hattulan kirkkoherra kulkee todellakin päreet kainalossa.”<br />

	Oli elojuhla. Päivä oli kaunis ja kesäinen. Väkeä oli paljon. Kaikki olivat ulkona. Esitimme juhlaväelle kansantanhuja. Kirkkoaidan takana oli neljä miestä ja kaksi naista. He olivat havaijilaisia, jotka olivat tulleet Onni Gideonin mukana katsomaan Hattulan vanhaa kirkkoa. He näkivät meidät tanhuamassa kansallispuvuissa. Menimme toivottamaan heidät tervetulleiksi uutispuurolle. He kertoivat, että heidän pitäisi olla Helsingissä tunnin päästä. Minä sanoin että tulkaa nyt ja nappasin toista havaijilaisnaista käsivarresta, jolloin muu seurue tuli perässä. He viipyivät juhlan loppuun asti. He halusivat esittää meille oman tanssinsa. Miehet soittivat kitaraa ja naiset tanssivat ihmeellistä käärmetanssia. Voi herran tähden, miten siroja ja kauniita naisia he olivat! Tanssiessaan heidän pitkät punaiset kyntensä näyttivät leijuvan ilmassa."<br />		Oli elojuhla. Päivä oli kaunis ja kesäinen. Väkeä oli paljon. Kaikki olivat ulkona. Esitimme juhlaväelle kansantanhuja. Kirkkoaidan takana oli neljä miestä ja kaksi naista. He olivat havaijilaisia, jotka olivat tulleet Onni Gideonin mukana katsomaan Hattulan vanhaa kirkkoa. He näkivät meidät tanhuamassa kansallispuvuissa. Menimme toivottamaan heidät tervetulleiksi uutispuurolle. He kertoivat, että heidän pitäisi olla Helsingissä tunnin päästä. Minä sanoin että tulkaa nyt ja nappasin toista havaijilaisnaista käsivarresta, jolloin muu seurue tuli perässä. He viipyivät juhlan loppuun asti. He halusivat esittää meille oman tanssinsa. Miehet soittivat kitaraa ja naiset tanssivat ihmeellistä käärmetanssia. Voi herran tähden, miten siroja ja kauniita naisia he olivat! Tanssiessaan heidän pitkät punaiset kyntensä näyttivät leijuvan ilmassa."<br />

HMLkirjasto: Suojasi sivun Muistelua Simolan sauhupirtistä ([Muokkaus=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen) [Siirto=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen))

2016-11-29T13:43:38Z

Suojasi sivun Muistelua Simolan sauhupirtistä ([Muokkaus=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen) [Siirto=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen))

← Vanhempi versio	Versio 29. marraskuuta 2016 kello 16.43
(ei mitään eroa)

HMLkirjasto: Ak: Uusi sivu: "Olin ollut rakentamassa Simolan savupirttiä alusta alkaen. Myös vaimoni ja monet muut hattulalaiset olivat siinä mukana. Kun olimme saaneet pirtin valmiiksi, järjestimme uutis...

2016-11-29T13:37:40Z

Ak: Uusi sivu: "Olin ollut rakentamassa Simolan savupirttiä alusta alkaen. Myös vaimoni ja monet muut hattulalaiset olivat siinä mukana. Kun olimme saaneet pirtin valmiiksi, järjestimme uutis...

Uusi sivu

"Olin ollut rakentamassa Simolan savupirttiä alusta alkaen. Myös vaimoni ja monet muut hattulalaiset olivat siinä mukana. Kun olimme saaneet pirtin valmiiksi, järjestimme uutispuurojuhlan. Osanotto oli innokasta. Naiset toivat juureksia ja tekivät rosollia. Siellä oli myös sahtia sekä pientä ohjelmaa, kuten kansantanhuja. Talon isäntä oli hyvin innokas Hattula-seuralainen, joka itse jauhoi ensimmäisistä rukiista uutispuuron. Minut valittiin tapahtuman isännäksi. Kolmelta aamuyöllä menimme keittämään puuron. Käsikivillä jauhettu ruis oli oleellista, jotta puurosta tuli varmasti kystä. Isäntänä minulla oli ylläni hämäläistorppareiden tyylinen pitkä valkoinen pellavapaita. Emännällä oli yllään vanhan hämäläistyylin mukainen pitkähelmainen puku. Juhlaväki ehdotti, että minä juhlan isäntänä toivotan juhlaväen tervetulleeksi. Minä ajattelin lausua Hattula-aiheisen runon. Halusin esittää sen runomuodossa, mutta en löytänyt sellaista mistään, joten ajattelin tehdä runon itse. Se kuului näin: 

”Hattula, Hattula, kuin ihanainen helmi Hämeen koruvyössä 
Vanhus vapaa ain nuori sittenkin 
Sun jylhät kivikirkkos, vehreet peltois sarat, 
ne kertoo teistä aikain menneitten 
Tääl ennen taatot kaskeansa kaatoi keralla karhin kylväin siemenen 
Suot hallaiset he pelloks raatoi, sadon korjasi he siunaten, 
Myös tyynni jättivät he auran kurjen, kun kutsu synnyinmaalta soi, 
Pois kauas karkoittain vainolaisen 
Näin kodin, uskonnon he vapaaks loi 
Taas, ystäväin, sä tartu auran kurkeen, 
näin jatkat töitä isäin menneitten 
He sulle kaukaa kumpujenkin yöstä kättä lyövät, 
elos onnelliseks siunaten” 

Olimme kattamassa pärekattoa. Hanslankareina meillä olivat professori Tanner ja pastori Sahi. Päreen terän mittaa sanottiin riiaksi. Päreiden lyömistä kiinni kutsuttiin riiaamiseksi. Rovasti oli saanut kasvohalvauksen, minkä vuoksi hänen puheensa oli hieman vaikeata. Hän sanoi: ”Sieltä ylhäältä kuuluu niin ihana ääni, että riiataanko siellä? Minä olen tämän aiheen teemoilta niin monta paria yhdistänyt, mutta tämä ei varmaan tarkoittane sitä.” Maatalousnaiset keittivät meille töiden lomassa kahvit. Suontaan kartanonherra kuvasi paljon. Tikapuut seisoivat talon seinää vasten, ja yhtäkkiä pastori otti nipun päreitä kainaloonsa, kiipesi tikkaita puoleen väliin, kääntyi ja sanoi kartanonherralle: ”Otapas nyt minusta kuva, jotta jää jälkipolvillekin todiste että Hattulan kirkkoherra kulkee todellakin päreet kainalossa.” 

Oli elojuhla. Päivä oli kaunis ja kesäinen. Väkeä oli paljon. Kaikki olivat ulkona. Esitimme juhlaväelle kansantanhuja. Kirkkoaidan takana oli neljä miestä ja kaksi naista. He olivat havaijilaisia, jotka olivat tulleet Onni Gideonin mukana katsomaan Hattulan vanhaa kirkkoa. He näkivät meidät tanhuamassa kansallispuvuissa. Menimme toivottamaan heidät tervetulleiksi uutispuurolle. He kertoivat, että heidän pitäisi olla Helsingissä tunnin päästä. Minä sanoin että tulkaa nyt ja nappasin toista havaijilaisnaista käsivarresta, jolloin muu seurue tuli perässä. He viipyivät juhlan loppuun asti. He halusivat esittää meille oman tanssinsa. Miehet soittivat kitaraa ja naiset tanssivat ihmeellistä käärmetanssia. Voi herran tähden, miten siroja ja kauniita naisia he olivat! Tanssiessaan heidän pitkät punaiset kyntensä näyttivät leijuvan ilmassa." 

Mies, s. 1926

[[Category:Muistot jakoon, Hattula]]