Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.36)

2023-03-12T08:36:11Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36
Rivi 36:		Rivi 36:
	[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]		[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]
	[[Luokka:Hartola]]		[[Luokka:Hartola]]
	[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]]		[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Wiki-ylläpito: lisätty luokka

2014-08-28T12:15:38Z

lisätty luokka

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2014 kello 15.15
Rivi 36:		Rivi 36:
	[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]		[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]
	[[Luokka:Hartola]]		[[Luokka:Hartola]]
			[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]]

imported>Wiki-ylläpito: lisätty linkki

2014-08-15T08:38:32Z

lisätty linkki

← Vanhempi versio		Versio 15. elokuuta 2014 kello 11.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Arno Forsius\|'''Arno Forsius''']]		[[Arno Forsius\|'''Arno Forsius''']]

			Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/talvio.html

	Kirjailija [[Maila Talvio]] (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.		Kirjailija [[Maila Talvio]] (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.

imported>Mtaavila (20. toukokuuta 2014 kello 11.30)

2014-05-20T11:30:57Z

← Vanhempi versio		Versio 20. toukokuuta 2014 kello 14.30
Rivi 21:		Rivi 21:
	Vielä vuonna 1939 Maila Talvio perusti Satalinnan potilaskunnan hyväksi "Rauha Terhon rahaston". Tuolloin kuollut '''Rauha Terho''' oli ollut parantolavuosiensa aikana "Satalinnan toiminnan sielu" ja lähellä "parantolan äitiä", kuten hän oli nimittänyt Maila Talviota. Rauha Terho oli aktiivisesti osallistunut virkistystoiminnan kehittämiseen, tarkoituksena vaikuttaa myönteisesti myös parantolan henkeen. Perustettu rahasto oli tarkoitettu tukemaan näiden tarkoitusperien toteuttamista.		Vielä vuonna 1939 Maila Talvio perusti Satalinnan potilaskunnan hyväksi "Rauha Terhon rahaston". Tuolloin kuollut '''Rauha Terho''' oli ollut parantolavuosiensa aikana "Satalinnan toiminnan sielu" ja lähellä "parantolan äitiä", kuten hän oli nimittänyt Maila Talviota. Rauha Terho oli aktiivisesti osallistunut virkistystoiminnan kehittämiseen, tarkoituksena vaikuttaa myönteisesti myös parantolan henkeen. Perustettu rahasto oli tarkoitettu tukemaan näiden tarkoitusperien toteuttamista.

	Julkaistu Suomen Lääkärilahti 1992: 33: 3173. Tarkistettu lokakuussa 2000.		''Julkaistu Suomen Lääkärilahti 1992: 33: 3173. Tarkistettu lokakuussa 2000.''

	== Kirjallisuutta ==		== Kirjallisuutta ==

	Tuulio, T.: Maila Talvion vuosikymmenet 1–2. WSOY. Porvoo 1964, 1965		*Tuulio, T.: Maila Talvion vuosikymmenet 1–2. WSOY. Porvoo 1964, 1965

	== Lähteet ==		== Lähteet ==

imported>Mtaavila (9. toukokuuta 2014 kello 06.54)

2014-05-09T06:54:35Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2014 kello 09.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Arno Forsius'''		[[Arno Forsius\|'''Arno Forsius''']]

	Kirjailija [[Maila Talvio]] (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.		Kirjailija [[Maila Talvio]] (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.

imported>Mtaavila: Suojasi sivun Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

2014-05-08T10:48:47Z

Suojasi sivun Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

← Vanhempi versio	Versio 8. toukokuuta 2014 kello 13.48
(ei mitään eroa)

imported>Mtaavila: Poisti suojauksen sivulta Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö

2014-05-07T12:02:31Z

Poisti suojauksen sivulta Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö

← Vanhempi versio	Versio 7. toukokuuta 2014 kello 15.02
(ei mitään eroa)

imported>Mtaavila (7. toukokuuta 2014 kello 11.44)

2014-05-07T11:44:30Z

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2014 kello 14.44
Rivi 33:		Rivi 33:
	[[Luokka:Päijät-Häme-aineistot]]		[[Luokka:Päijät-Häme-aineistot]]
	[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]		[[Luokka:Kirjailijat\|Talvio, Maila]]
			[[Luokka:Hartola]]

imported>Mtaavila: Suojasi sivun Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

2014-04-10T11:54:08Z

Suojasi sivun Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

← Vanhempi versio	Versio 10. huhtikuuta 2014 kello 14.54
(ei mitään eroa)

imported>Mtaavila (10. huhtikuuta 2014 kello 11.53)

2014-04-10T11:53:51Z

← Vanhempi versio		Versio 10. huhtikuuta 2014 kello 14.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Kirjailija Maila Talvio (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.~~		'''Arno Forsius'''

	Maila ~~Talvion isä Adolf Magnus Winter (1828–1880), joka oli vihitty papiksi vuonna 1850, tuli vuonna 1851 Hartolaan kirkkoherra Nils Robert Bonsdorffin~~ (~~1803–1859) apulaiseksi. Adolf~~ Winter ja Bonsdorffin tytär Julia Malvina (1836–1926) solmivat avioliiton vuonna 1857. Adolf Winteristä tuli Hartolan kappalainen vuonna 1867 ja kirkkoherra vuonna 1877. Hänen yhdeksästä lapsestaan elivät Marian (Maila) lisäksi aikuisiksi Ernst Robert Magnus (1857–1934), Anna Helena (1859–1927, avioit. ~~von Gerdten ja myöh. von Gerdten-Boisman), Sigrid Rosina (1864–1913~~, ~~avioit. Bergroth~~), ~~Hugo (1866–1949), Hedvig Elisabeth (1875–1963)~~ ja ~~Lydia Augusta (1878–1965, avioit. Dobrohotov). Pojat Viktor Hugo (1862–1863) ja Gustaf Adolf (1868–1868) kuolivat aivan pieninä~~.		Kirjailija [[Maila Talvio]] (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871–1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.

	Maila Talvio joutui 1900-luvun alussa mukaan ylioppilaselämään, sillä hänen miehensä Juuse Mikkola oli Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan inspehtori ja Maila Talvio siten osakunnan "inspitär". Ylioppilaita menehtyi silloin usein keuhkotautiin ja Satakuntalaisen osakunnan seitsemänä ensimmäisenä vuonna kuolleet olivat kaikki keuhkotaudin uhreja. Osakunnan lippu joutui usein olemaan mukana hautajaissaatoissa.		Maila Talvion isä '''Adolf Magnus Winter''' (1828–1880), joka oli vihitty papiksi vuonna 1850, tuli vuonna 1851 [[Hartola\|Hartolaan]] kirkkoherra '''Nils Robert Bonsdorffin''' (1803–1859) apulaiseksi. Adolf Winter ja Bonsdorffin tytär '''Julia Malvina''' (1836–1926) solmivat avioliiton vuonna 1857. Adolf Winteristä tuli Hartolan kappalainen vuonna 1867 ja kirkkoherra vuonna 1877. Hänen yhdeksästä lapsestaan elivät Marian (Maila) lisäksi aikuisiksi '''Ernst Robert Magnus''' (1857–1934), '''Anna Helena''' (1859–1927, avioit. von Gerdten ja myöh. von Gerdten-Boisman), '''Sigrid Rosina''' (1864–1913, avioit. Bergroth), '''Hugo''' (1866–1949), '''Hedvig Elisabeth''' (1875–1963) ja '''Lydia Augusta''' (1878–1965, avioit. Dobrohotov). Pojat '''Viktor Hugo''' (1862–1863) ja '''Gustaf Adolf''' (1868–'''1868) kuolivat aivan pieninä.

			Maila Talvio joutui 1900-luvun alussa mukaan ylioppilaselämään, sillä hänen miehensä '''Juuse Mikkola''' oli Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan inspehtori ja Maila Talvio siten osakunnan "inspitär". Ylioppilaita menehtyi silloin usein keuhkotautiin ja Satakuntalaisen osakunnan seitsemänä ensimmäisenä vuonna kuolleet olivat kaikki keuhkotaudin uhreja. Osakunnan lippu joutui usein olemaan mukana hautajaissaatoissa.

	Keuhkotauti oli kohonnut vaikeaksi kansanterveyden ongelmaksi. Siihen alettiin vihdoin kiinnittää huomiota ja valtion vähäisen panoksen vuoksi perustettiin vuonna 1907 kaksi merkittävää vapaaehtoisjärjestöä, Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi ja Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys.		Keuhkotauti oli kohonnut vaikeaksi kansanterveyden ongelmaksi. Siihen alettiin vihdoin kiinnittää huomiota ja valtion vähäisen panoksen vuoksi perustettiin vuonna 1907 kaksi merkittävää vapaaehtoisjärjestöä, Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi ja Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys.
Rivi 13:		Rivi 15:
	Ensimmäisen maailmansodan syttyessä osakunnan parantolahanke jäi lepäämään. Osakunnan entinen kuraattori, lääketieteen lisensiaatti Hannes Ryömä, joka oli eduskunnan jäsen vuosina 1919–1939 ja Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja vuosina 1918–1922, teki vapaus- ja kansalaissodan päätyttyä uutterasti työtä parantolahankkeen hyväksi. Eduskunta myönsikin vuonna 1922 valtion seuraavan vuoden talousarvioon huomattavan määrärahan Satakuntalaisen osakunnan suunnittelemaa keuhkotautiparantolaa varten. Parantolaa alettiin rakentaa Harjavaltaan vuonna 1923 ja sen ylilääkäriksi kutsuttiin lääketieteen lisensiaatti Väinö Horelli. Alilääkäriksi tuli toinen osakunnan entinen kuraattori, lääketieteen lisensiaatti Arvo Paloheimo. Parantolan ylläpitämistä varten perustettiin Satakunnan Keuhkotautiparantola Osakeyhtiö, jonka osakekannasta suurimman osan omisti Satakuntalainen osakunta. Uusi Satalinnan parantola vihittiin käyttöön helmikuussa 1925. Parantola siirtyi vasta 1.1.1950 tuberkuloosilain mukaisesti Satakunnan parantolan kuntainliiton omistukseen.		Ensimmäisen maailmansodan syttyessä osakunnan parantolahanke jäi lepäämään. Osakunnan entinen kuraattori, lääketieteen lisensiaatti Hannes Ryömä, joka oli eduskunnan jäsen vuosina 1919–1939 ja Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja vuosina 1918–1922, teki vapaus- ja kansalaissodan päätyttyä uutterasti työtä parantolahankkeen hyväksi. Eduskunta myönsikin vuonna 1922 valtion seuraavan vuoden talousarvioon huomattavan määrärahan Satakuntalaisen osakunnan suunnittelemaa keuhkotautiparantolaa varten. Parantolaa alettiin rakentaa Harjavaltaan vuonna 1923 ja sen ylilääkäriksi kutsuttiin lääketieteen lisensiaatti Väinö Horelli. Alilääkäriksi tuli toinen osakunnan entinen kuraattori, lääketieteen lisensiaatti Arvo Paloheimo. Parantolan ylläpitämistä varten perustettiin Satakunnan Keuhkotautiparantola Osakeyhtiö, jonka osakekannasta suurimman osan omisti Satakuntalainen osakunta. Uusi Satalinnan parantola vihittiin käyttöön helmikuussa 1925. Parantola siirtyi vasta 1.1.1950 tuberkuloosilain mukaisesti Satakunnan parantolan kuntainliiton omistukseen.

	Keuhkotautipotilaiden jälkihoito ja työhön palaamisen valmistaminen kohosivat esiin Satalinnassa potilaiden kanssa vuonna 1926 käydyissä keskusteluissa. Silloin Maila Talvio esitti ajatuksen työhuoltolan perustamisesta. Aikaisempaan tapaan Satakuntalainen osakunta järjesti vuosina 1927–1929 kesien sekä talvilomien aikana huoltokotikiertueita. Lääkärikunta ei ollut varauksettomasti asian puolella eikä esimerkkejä huoltokodeista ollut edes Skandinavian maissa. Esitys työhuoltolaosastosta hyväksyttiin kuitenkin osakunnan kokouksessa lokakuussa 1929. Asia toteutui yllättävän nopeasti, kun maanviljelijäpariskunta Antti ja Katri Tarkki lahjoittivat vuonna 1929 Kiukaisten Paneliassa omistamansa Tarkin talon Satalinnan parantolalle huoltokodin perustamista varten. He olivat saaneet ajatuksen lahjoitukseensa vuonna 1927 osakunnan kesäretken aikana. Kunnostustöiden jälkeen Tarkin työhuoltolaosasto vihittiin tarkoitukseensa joulukuun lopulla 1932.		Keuhkotautipotilaiden jälkihoito ja työhön palaamisen valmistaminen kohosivat esiin Satalinnassa potilaiden kanssa vuonna 1926 käydyissä keskusteluissa. Silloin Maila Talvio esitti ajatuksen työhuoltolan perustamisesta. Aikaisempaan tapaan Satakuntalainen osakunta järjesti vuosina 1927–1929 kesien sekä talvilomien aikana huoltokotikiertueita. Lääkärikunta ei ollut varauksettomasti asian puolella eikä esimerkkejä huoltokodeista ollut edes Skandinavian maissa. Esitys työhuoltolaosastosta hyväksyttiin kuitenkin osakunnan kokouksessa lokakuussa 1929. Asia toteutui yllättävän nopeasti, kun maanviljelijäpariskunta '''Antti''' ja '''Katri Tarkki''' lahjoittivat vuonna 1929 Kiukaisten Paneliassa omistamansa Tarkin talon Satalinnan parantolalle huoltokodin perustamista varten. He olivat saaneet ajatuksen lahjoitukseensa vuonna 1927 osakunnan kesäretken aikana. Kunnostustöiden jälkeen Tarkin työhuoltolaosasto vihittiin tarkoitukseensa joulukuun lopulla 1932.

	Satalinnassa suoritettiin vuosina 1931–1932 kuvauksia parantolan elämästä kertovaa lyhytelokuvaa varten. Siinä yhteydessä syntyi Maila Talvion kanssa keskustelua tarpeesta valmistaa samasta aiheesta kokoillan elokuva. Tarkoituksena oli poistaa taikauskoista pelkoa keuhkotautia kohtaan ja lisätä luottamusta hoitomenetelmiä kohtaan. Maila Talvio laatikin elokuvaa varten käsikirjoituksen vuonna 1932 ja julkaisi sen pohjalta kirjoittamansa romaanin "Ne 45 000" saman vuoden syksyllä. Käsikirjoitukseen perustuva elokuva sai ensiesityksensä syksyllä 1933. Elokuvaa esitettiin vuoden 1934 aikana kaikkialla maassa yli 1000 kertaa ja sitä kävi katsomassa lähes 200 000 henkeä.		Satalinnassa suoritettiin vuosina 1931–1932 kuvauksia parantolan elämästä kertovaa lyhytelokuvaa varten. Siinä yhteydessä syntyi Maila Talvion kanssa keskustelua tarpeesta valmistaa samasta aiheesta kokoillan elokuva. Tarkoituksena oli poistaa taikauskoista pelkoa keuhkotautia kohtaan ja lisätä luottamusta hoitomenetelmiä kohtaan. Maila Talvio laatikin elokuvaa varten käsikirjoituksen vuonna 1932 ja julkaisi sen pohjalta kirjoittamansa romaanin "Ne 45 000" saman vuoden syksyllä. Käsikirjoitukseen perustuva elokuva sai ensiesityksensä syksyllä 1933. Elokuvaa esitettiin vuoden 1934 aikana kaikkialla maassa yli 1000 kertaa ja sitä kävi katsomassa lähes 200 000 henkeä.

	Vielä vuonna 1939 Maila Talvio perusti Satalinnan potilaskunnan hyväksi "Rauha Terhon rahaston". Tuolloin kuollut Rauha Terho oli ollut parantolavuosiensa aikana "Satalinnan toiminnan sielu" ja lähellä "parantolan äitiä", kuten hän oli nimittänyt Maila Talviota. Rauha Terho oli aktiivisesti osallistunut virkistystoiminnan kehittämiseen, tarkoituksena vaikuttaa myönteisesti myös parantolan henkeen. Perustettu rahasto oli tarkoitettu tukemaan näiden tarkoitusperien toteuttamista.		Vielä vuonna 1939 Maila Talvio perusti Satalinnan potilaskunnan hyväksi "Rauha Terhon rahaston". Tuolloin kuollut '''Rauha Terho''' oli ollut parantolavuosiensa aikana "Satalinnan toiminnan sielu" ja lähellä "parantolan äitiä", kuten hän oli nimittänyt Maila Talviota. Rauha Terho oli aktiivisesti osallistunut virkistystoiminnan kehittämiseen, tarkoituksena vaikuttaa myönteisesti myös parantolan henkeen. Perustettu rahasto oli tarkoitettu tukemaan näiden tarkoitusperien toteuttamista.

	Julkaistu Suomen Lääkärilahti 1992: 33: 3173. Tarkistettu lokakuussa 2000.		Julkaistu Suomen Lääkärilahti 1992: 33: 3173. Tarkistettu lokakuussa 2000.