Luokka:Ypäjä - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”Category:Häme” muotoon ”Luokka:Kanta-Häme”

2023-04-04T06:28:46Z

Tekstin korvaus – ”Category:Häme” muotoon ”Luokka:Kanta-Häme”

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2023 kello 09.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[~~Category~~:Häme]]		[[Luokka:Kanta-Häme]]

Aleksi: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Category:Häme”

2013-05-06T14:12:22Z

Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Category:Häme”

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2013 kello 17.12
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Image:240px-Ypaja.vaakuna.svg.png\|thumb\|right\|200px\|Ypäjän vaakuna, jonka on piirtänyt Aukusti Tuhka 1949.]] Hevospitäjänä tunnettu [http://www.ypaja.fi/ Ypäjä] on kunta [[Kanta-Häme\|Kanta-Hämeessä]]. Ypäjä kuuluu [[Forssa\|Forssan]] seutukuntaan, [[Kanta-Häme\|Kanta-Hämeen]] maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin. Ypäjän naapurikunnat ovat [[Humppila\|Humppila]], [[Jokioinen\|Jokioinen]], Koski Tl, Loimaa ja Somero. Ypäjän väkiluku on noin 2500 asukasta.<br>

	~~== Historia ==~~

	Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.

	Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

	Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]]. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.

	Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja [[Hyrsynkulma]] Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.

	~~== Maisema ==~~

	Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

	~~== Nähtävää ==~~

	~~Ypäjällä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu [[Ypäjän kirkko\|kirkko]].~~

	[[Hevosopisto Oy\|Hevosopisto]] on johtava hevosalan oppilaitos. Ypäjällä järjestetään myös vuosittain esteratsastuksen suurtapahtuma Finnderby. Alan historiaan voi tutustua [[Suomen Hevosurheilumuseo\|Suomen Hevosurheilumuseossa]].

	~~Ypäjällä toimii myös [[Ypäjän musiikkiteatteri\|musiikkiteatteri]] ja [[Ypäjän kunnankirjasto\|kirjasto]].~~

	~~== Lähteet ==~~

	*[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]

	*Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2

	*Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5

	~~<br>~~

	[[Category:Häme]]		[[Category:Häme]]

Urjanhai: /* Historia */ linkki

2013-04-01T09:53:52Z

Historia: linkki

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 12.53
Rivi 9:		Rivi 9:
	Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]]. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.		Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]]. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.

	Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja Hyrsynkulma Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.		Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja [[Hyrsynkulma]] Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.

	== Maisema ==		== Maisema ==

Urjanhai: /* Historia */ koulujen historiaa

2013-04-01T09:53:23Z

Historia: koulujen historiaa

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 12.53
Rivi 7:		Rivi 7:
	Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.		Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

	Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].		Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]]. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.

			Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja Hyrsynkulma Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.

	== Maisema ==		== Maisema ==

Urjanhai: /* Historia */ Poistin tuon ihmeellisen tarinan nimen Ypäjä synnystä. Löytyy muokkaushistoriasta, jos halutaan palauttaa (kylien nimethän ovat olleet olemassa paljon ennen kuin kartanot syntyivät)

2013-04-01T09:42:23Z

Historia: Poistin tuon ihmeellisen tarinan nimen Ypäjä synnystä. Löytyy muokkaushistoriasta, jos halutaan palauttaa (kylien nimethän ovat olleet olemassa paljon ennen kuin kartanot syntyivät)

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 12.42
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Historia ==		== Historia ==

	Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.~~<br>~~		Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.

	~~Kerrotaan, että~~ Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi.		Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä\|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

	Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].		Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].

	== Maisema ==		== Maisema ==

Urjanhai: kylät

2013-04-01T09:38:12Z

kylät

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 12.38
Rivi 5:		Rivi 5:
	Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>		Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä\|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>

	Kerrotaan, että Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi.		Kerrotaan, että Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi.

			Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].

	== Maisema ==		== Maisema ==

	Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.		Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

	~~==Kylät==~~
	Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].

	== Nähtävää ==		== Nähtävää ==
Rivi 24:		Rivi 23:
	== Lähteet ==		== Lähteet ==

	[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]		*[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]

	Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2		*Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2

	Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5		*Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5

	<br>		<br>

	[[Category:Häme]]		[[Category:Häme]]

Urjanhai: /* Maisema */

2013-04-01T09:36:06Z

Maisema

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 12.36
Rivi 9:		Rivi 9:
	== Maisema ==		== Maisema ==

	Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.		Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

			==Kylät==
			Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, [[Kartanonkylä]] ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan [[Tammela]]n emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet [[Ypäjänkylä]] ja [[Mannisten kylä\|Manninen]].

	== Nähtävää ==		== Nähtävää ==

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:58:33Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Urjanhai: Ypäjä on historiallisesti kyllä Hämeen ja Satakunnan, ei Varsinais-Suomen rajalla, vaikka joissain lähteissä virherellisesti näin väitetäänkin.

2012-05-18T21:37:59Z

Ypäjä on historiallisesti kyllä Hämeen ja Satakunnan, ei Varsinais-Suomen rajalla, vaikka joissain lähteissä virherellisesti näin väitetäänkin.

Uusi sivu

[[Image:240px-Ypaja.vaakuna.svg.png|thumb|right|200px|Ypäjän vaakuna, jonka on piirtänyt Aukusti Tuhka 1949.]] Hevospitäjänä tunnettu [http://www.ypaja.fi/ Ypäjä] on kunta [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeessä]]. Ypäjä kuuluu [[Forssa|Forssan]] seutukuntaan, [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin. Ypäjän naapurikunnat ovat [[Humppila|Humppila]], [[Jokioinen|Jokioinen]], Koski Tl, Loimaa ja Somero. Ypäjän väkiluku on noin 2500 asukasta.<br>

== Historia ==

Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>

Kerrotaan, että Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi.

== Maisema ==

Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

== Nähtävää ==

Ypäjällä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu [[Ypäjän kirkko|kirkko]].

[[Hevosopisto Oy|Hevosopisto]] on johtava hevosalan oppilaitos. Ypäjällä järjestetään myös vuosittain esteratsastuksen suurtapahtuma Finnderby. Alan historiaan voi tutustua [[Suomen Hevosurheilumuseo|Suomen Hevosurheilumuseossa]].

Ypäjällä toimii myös [[Ypäjän musiikkiteatteri|musiikkiteatteri]] ja [[Ypäjän kunnankirjasto|kirjasto]].

== Lähteet ==

[http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]

Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2

Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5

<br>

[[Category:Häme]]