Luokka:Hausjärvi - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”Category:Häme” muotoon ”Luokka:Kanta-Häme”

2023-04-04T06:28:46Z

Tekstin korvaus – ”Category:Häme” muotoon ”Luokka:Kanta-Häme”

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2023 kello 09.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[~~Category~~:Häme]]		[[Luokka:Kanta-Häme]]

Aleksi: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Category:Häme”

2013-05-06T14:17:32Z

Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Category:Häme”

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2013 kello 17.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	Hausjärvi on vajaa 9000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Hausjärveen kuului vielä vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuonna 1922 erotettiin nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärvellä on neljä taajamaa: [[Oitti\|Oitti]], [[Ryttylä\|Ryttylä]], [[Hikiä\|Hikiä]] ja [[Monni\|Monni]]. Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee[[Image:Hausjarvi.vaakuna.svg.png\|thumb\|right\|100x113px\|Hausjärven kunnan vaakuna]]  Oitissa. Hausjärven naapureita ovat Hyvinkää, [[Riihimäki\|Riihimäki]], [[Janakkala\|Janakkala]], [[Hämeenlinna\|Hämeenlinna]], Hämeenkoski, Kärkölä ja Mäntsälä.<br>

	~~<widget type="googlemap">~~
	~~<marker lat="60.78682" lon="25.02728">Hausjärvi</marker>~~
	~~</widget> <br>~~

	~~==== Historiaa<br> ====~~

	Hausjärveltä on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Väestö on aikoinaan tullut alueelle Salpausselän harjannetta pitkin. Ympäristö kirkonkylän ja Hikiän kohdalla on kaunista asutus- ja viljelysmaisemaa keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella. Vanha kylätontti on sijainnut tien varrella nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Vanha Hämeentie tarjosi aikoinaan yhteyksiä Hämeenlinnan kautta laajemmalle Pirkkalaan ja etelään Suomenlahden rannikolle saakka. Kylistä vanhimpia on tien varrelle harjun liepeelle rakentunut Turkhaudan kylä. Eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia on tiiviin ryhmäkylärakenteen säilyttänyt Lavinnon kylä. Puujoen varrella sijaitsevia hienoja aluekokonaisuuksia ovat mm. lukuisten vanhojen aittojen Puujaan kylä ja Torholassa avautuva laaja pelto- ja niittyaukea sekä Varunteen kosken myllypaikka.

	Hausjärvi kuului aikaisemmin Janakkalan emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611. Se itsenäistyi vuonna 1855. [[Hausjärven kirkko\|Hausjärven kirkko]] on Martti Tolpon vuosina 1787-1788 rakentama ja se on Hämeen ainoa säilynyt puukirkko. Kirkon lähellä on vanha hirsinen viljamakasiini, jossa on nykyisin kotiseutumuseo. Kirkon lähellä on entinen kunnantalo, jossa toimi aikoinaan myös tyttökansakoulu. Myös entinen kirkkoherran pappila, pikkupappila ovat Hausjärven-Hikiän kylän tienoilla. Vuonna 1869 valmistuneen Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden asemista ovat säilyneet Hausjärven Oitin ja Hikiän asemarakennukset. 1900-luvun lopun julkista arkkitehtuuria edustaa Hausjärven vanhainkoti Oitissa.

	~~==== Kartanoiden Hausjärvi ====~~

	[[Erkylän kartano\|Erkylän kartano on]] yksi aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Rakennuksessa on uusgotiikan ja uusrenessanssin tyylipiirteitä. Erkylän kartanon omistaja ja kadettikoulun johtaja, kenraali J.R. Munck perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen Eskon [[Koulutuksen historiaa Hämeessä\|koulun]]. Sveitsiläistyylinen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

	Vaikuttavan kokonaisuuden muodostaa myös viljelyaukeiden ympäröimä [[Ryttylä\|Ryttylän]] kartanon ympäristö, missä rakennuskanta vaihtelee puisesta päärakennuksesta klassistisiin 1920- ja 30- luvun kivirakennuksiin. Karan kylän maisemia hallitsee yhä [[Karan kartano\|Karan kartano]], johon päärakennuksien lisäksi liittyy useita vanhoja talousrakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Oitissa on [[Oitti\|Oitin]] kartano, joka syntyi Oitin tiilitehtaan myötä. Hausjärvellä on ollut 1800-luvun loppupuolelta sotien jälkeiseen aikaan paljon tiiliteollisuutta, joka on hyödyntänyt Salpausselän savimaita.

	~~==== Nimi ja vaakuna ====~~

	Hausjärven nimen uskotaan olevan peräisin hauste-nimisestä majavan sukurauhaseritteestä, josta tehtiin lääkettä jo 800-900 -luvuilla Euroopan ja Välimeren maiden tarpeisiin. Muunmuassa näitä tuotteita kuljetettiin [[Hämeen härkätie\|Hämeen Härkätietä]] pitkin rannikolle myytäväksi.

	Hausjärven kunnan vaakunan suunnitteli heraldikko, graafikko Olof Eriksson vuonna 1953. Vaakunan vinoristin kuvaa pitäjän hyviä liikenneyhteyksiä ja tähti on peräisin kenraaliluutnantti Johan Reinhold Munckin suvun vaakunasta.

	~~==== Lisätietoa<br> ====~~

	~~[[Lasse Toivola\|Lasse Toivola]] on kirjoittanut useita teoksia Hausjärven historiasta, ihmisistä ja tapahtumista.<br>~~

	~~==== Lähde ====~~

	~~Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9~~

	~~<br>[[Coordinates::60.787053, 25.027324\| ]]~~

	[[Category:Häme]]		[[Category:Häme]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:58:04Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Aleksi (9. joulukuuta 2011 kello 11.12)

2011-12-09T11:12:23Z

Uusi sivu

Hausjärvi on vajaa 9000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Hausjärveen kuului vielä vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuonna 1922 erotettiin nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärvellä on neljä taajamaa: [[Oitti|Oitti]], [[Ryttylä|Ryttylä]], [[Hikiä|Hikiä]] ja [[Monni|Monni]]. Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee[[Image:Hausjarvi.vaakuna.svg.png|thumb|right|100x113px|Hausjärven kunnan vaakuna]]  Oitissa. Hausjärven naapureita ovat Hyvinkää, [[Riihimäki|Riihimäki]], [[Janakkala|Janakkala]], [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]], Hämeenkoski, Kärkölä ja Mäntsälä. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.78682" lon="25.02728">Hausjärvi</marker>
</widget> 

==== Historiaa ====

Hausjärveltä on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Väestö on aikoinaan tullut alueelle Salpausselän harjannetta pitkin. Ympäristö kirkonkylän ja Hikiän kohdalla on kaunista asutus- ja viljelysmaisemaa keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella. Vanha kylätontti on sijainnut tien varrella nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Vanha Hämeentie tarjosi aikoinaan yhteyksiä Hämeenlinnan kautta laajemmalle Pirkkalaan ja etelään Suomenlahden rannikolle saakka. Kylistä vanhimpia on tien varrelle harjun liepeelle rakentunut Turkhaudan kylä. Eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia on tiiviin ryhmäkylärakenteen säilyttänyt Lavinnon kylä. Puujoen varrella sijaitsevia hienoja aluekokonaisuuksia ovat mm. lukuisten vanhojen aittojen Puujaan kylä ja Torholassa avautuva laaja pelto- ja niittyaukea sekä Varunteen kosken myllypaikka.

Hausjärvi kuului aikaisemmin Janakkalan emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611. Se itsenäistyi vuonna 1855. [[Hausjärven kirkko|Hausjärven kirkko]] on Martti Tolpon vuosina 1787-1788 rakentama ja se on Hämeen ainoa säilynyt puukirkko. Kirkon lähellä on vanha hirsinen viljamakasiini, jossa on nykyisin kotiseutumuseo. Kirkon lähellä on entinen kunnantalo, jossa toimi aikoinaan myös tyttökansakoulu. Myös entinen kirkkoherran pappila, pikkupappila ovat Hausjärven-Hikiän kylän tienoilla. Vuonna 1869 valmistuneen Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden asemista ovat säilyneet Hausjärven Oitin ja Hikiän asemarakennukset. 1900-luvun lopun julkista arkkitehtuuria edustaa Hausjärven vanhainkoti Oitissa.

==== Kartanoiden Hausjärvi ====

[[Erkylän kartano|Erkylän kartano on]] yksi aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Rakennuksessa on uusgotiikan ja uusrenessanssin tyylipiirteitä. Erkylän kartanon omistaja ja kadettikoulun johtaja, kenraali J.R. Munck perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen Eskon [[Koulutuksen historiaa Hämeessä|koulun]]. Sveitsiläistyylinen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Vaikuttavan kokonaisuuden muodostaa myös viljelyaukeiden ympäröimä [[Ryttylä|Ryttylän]] kartanon ympäristö, missä rakennuskanta vaihtelee puisesta päärakennuksesta klassistisiin 1920- ja 30- luvun kivirakennuksiin. Karan kylän maisemia hallitsee yhä [[Karan kartano|Karan kartano]], johon päärakennuksien lisäksi liittyy useita vanhoja talousrakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Oitissa on [[Oitti|Oitin]] kartano, joka syntyi Oitin tiilitehtaan myötä. Hausjärvellä on ollut 1800-luvun loppupuolelta sotien jälkeiseen aikaan paljon tiiliteollisuutta, joka on hyödyntänyt Salpausselän savimaita.  

==== Nimi ja vaakuna ====

Hausjärven nimen uskotaan olevan peräisin hauste-nimisestä majavan sukurauhaseritteestä, josta tehtiin lääkettä jo 800-900 -luvuilla Euroopan ja Välimeren maiden tarpeisiin. Muunmuassa näitä tuotteita kuljetettiin [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätietä]] pitkin rannikolle myytäväksi.

Hausjärven kunnan vaakunan suunnitteli heraldikko, graafikko Olof Eriksson vuonna 1953. Vaakunan vinoristin kuvaa pitäjän hyviä liikenneyhteyksiä ja tähti on peräisin kenraaliluutnantti Johan Reinhold Munckin suvun vaakunasta.

==== Lisätietoa ====

[[Lasse Toivola|Lasse Toivola]] on kirjoittanut useita teoksia Hausjärven historiasta, ihmisistä ja tapahtumista. 

==== Lähde ====

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

 [[Coordinates::60.787053, 25.027324| ]]

[[Category:Häme]]