Klemolan kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:24Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Klemolan kartano on [[Janakkala\|Janakkalassa]]. Klemolan kartanon historia juontaa juurensa [[Irjalan kartano\|Irjalan kartanosta]], jonka maille Klemola on rakennettu vuonna 1923.  ~~<widget type="googlemap">~~		Klemolan kartano on [[Janakkala\|Janakkalassa]]. Klemolan kartanon historia juontaa juurensa [[Irjalan kartano\|Irjalan kartanosta]], jonka maille Klemola on rakennettu vuonna 1923.  {{#display_map:60.85812,24.50054}}
	~~<marker lat="~~60.85812~~" lon="~~24.50054~~">Klemola</marker>~~
	~~</widget>~~

	==== Klemolan historiaa ====		==== Klemolan historiaa ====

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

2023-03-12T08:08:26Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
Rivi 33:		Rivi 33:
	<br>		<br>

	[[Category:Janakkala]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Janakkala]] [[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]

Maamies.: /* Klemolan historiaa */

2016-02-02T08:13:57Z

Klemolan historiaa

← Vanhempi versio		Versio 2. helmikuuta 2016 kello 11.13
Rivi 5:		Rivi 5:
	==== Klemolan historiaa ====		==== Klemolan historiaa ====

	Klemolan tilan ensimmäinen omistaja oli Maunu-niminen mies. Vuoden 1539 maakirjassa mainitaan Lauri Pekanpoika Klemola yhtenä Hyvikkälän talonomistajana, ja 1600-luvulla Klemola oli yksi kylän seitsemästä vakiintuneesta talonnimistä. Vuonna 1431 Niilo Tawast piti käräjiä [[Hauho\|Hauholla]] [[Sotjala\|Sotjalan]] kylässä. Tuomarin eteen tuli [[Hyvikkälä\|Hyvikkälästä]] Olavi Inöffwasson kertomaan, että hänen äitinsä veli Olavi Maununpoika oli ostanut äidin osan Klemolan tilasta, mutta siitä oli jäänyt maksamatta 10 markkaa ja yksi lehmä. Tila oli tullut Waldemar ~~Dieknin~~ haltuun, ja maksettuaan puuttuvan summan ja lehmän Diekn sai Klemolan tilan ikuiseksi omaisuudekseen. Waldemar Diekn oli Hakoisten kartanon ensimmäinen tunnettu lääninhaltija ja toimi Hämeen linnan päällikkönä vuosina 1411-1420 sekä Hämeen tuomarina vuosina 1415-1435. Hänen poikansa Lauri Diekn peri Klemolan, mutta tämän kuoltua ennen vuotta 1468 hänen puolisonsa Birgitta Stiernkors-Diekn, joka oli saanut Klemolan huomenlahjana, lahjoitti tilan itsensä ja tyttärensä Elinin puolesta proventtatilaksi Naantalin luostarille vuonna 1469. He menivät nunniksi Naantalin luostariin.		Klemolan tilan ensimmäinen omistaja oli Maunu-niminen mies. Vuoden 1539 maakirjassa mainitaan Lauri Pekanpoika Klemola yhtenä Hyvikkälän talonomistajana, ja 1600-luvulla Klemola oli yksi kylän seitsemästä vakiintuneesta talonnimistä. Vuonna 1431 Niilo Tawast piti käräjiä [[Hauho\|Hauholla]] [[Sotjala\|Sotjalan]] kylässä. Tuomarin eteen tuli [[Hyvikkälä\|Hyvikkälästä]] Olavi Inöffwasson kertomaan, että hänen äitinsä veli Olavi Maununpoika oli ostanut äidin osan Klemolan tilasta, mutta siitä oli jäänyt maksamatta 10 markkaa ja yksi lehmä. Tila oli tullut [[Waldemar Diekn]]in haltuun, ja maksettuaan puuttuvan summan ja lehmän Diekn sai Klemolan tilan ikuiseksi omaisuudekseen. Waldemar Diekn oli Hakoisten kartanon ensimmäinen tunnettu lääninhaltija ja toimi Hämeen linnan päällikkönä vuosina 1411-1420 sekä Hämeen tuomarina vuosina 1415-1435. Hänen poikansa Lauri Diekn peri Klemolan, mutta tämän kuoltua ennen vuotta 1468 hänen puolisonsa Birgitta Stiernkors-Diekn, joka oli saanut Klemolan huomenlahjana, lahjoitti tilan itsensä ja tyttärensä Elinin puolesta proventtatilaksi Naantalin luostarille vuonna 1469. He menivät nunniksi Naantalin luostariin.

	[[Hämeen linna\|Hämeen linnan]] päällikkönä vuosina 1527-1529 toiminut Torsten Salomoninpoika Ram kaappasi Klemolan itselleen ennen sen Westeråsin peruutusta, jonka mukaan kirkon omaisuudesta oli osa luovutettava kruunulle lukuunottamatta niitä omistuksia, jotka aatelisten esi-isät olivat lahjoittaneet kirkolle tai luostarille. Aateli sai perintönsä takaisin. Klemolan omistajaksi tuli Ramin suku. Lasse Torsteninpoika Ram piti Hyvikkälän kahdeksan taloa elinaikaisena rälssinään vuosina 1560-1613. Autioina niistä olivat [[Hyvikkälä\|Hyvikkälässä]] sijaitsevat Jurvan, Jussilan ja Suontaustan talot, viljeltyinä Klemola, Liukola, [[Hyvikkälän kartano\|Hällilä]], Ylä-Kuotola ja Ali-Kuotola. Vuoden 1615 jälkeen Klemola tuli [[Brunow-suku\|Göran Brynielsson]]in rälssiksi ja hänen jälkeensä tilan omisti amiraali Klaus [[Uggla-suku\|Uggla]] ja tämän poika eversti Klaus Uggla vuosina 1633-1677, ja tämän sisar Ester Uggla vuosina 1678-1688.		[[Hämeen linna\|Hämeen linnan]] päällikkönä vuosina 1527-1529 toiminut Torsten Salomoninpoika Ram kaappasi Klemolan itselleen ennen sen Westeråsin peruutusta, jonka mukaan kirkon omaisuudesta oli osa luovutettava kruunulle lukuunottamatta niitä omistuksia, jotka aatelisten esi-isät olivat lahjoittaneet kirkolle tai luostarille. Aateli sai perintönsä takaisin. Klemolan omistajaksi tuli Ramin suku. Lasse Torsteninpoika Ram piti Hyvikkälän kahdeksan taloa elinaikaisena rälssinään vuosina 1560-1613. Autioina niistä olivat [[Hyvikkälä\|Hyvikkälässä]] sijaitsevat Jurvan, Jussilan ja Suontaustan talot, viljeltyinä Klemola, Liukola, [[Hyvikkälän kartano\|Hällilä]], Ylä-Kuotola ja Ali-Kuotola. Vuoden 1615 jälkeen Klemola tuli [[Brunow-suku\|Göran Brynielsson]]in rälssiksi ja hänen jälkeensä tilan omisti amiraali Klaus [[Uggla-suku\|Uggla]] ja tämän poika eversti Klaus Uggla vuosina 1633-1677, ja tämän sisar Ester Uggla vuosina 1678-1688.
Rivi 11:		Rivi 11:
	Vuonna 1654 Klemola jaettiin kahdeksi taloksi: Klemolaksi ja Tupalaksi. Klemola oli Uggla-suvun rälssinä, Tupala tuli Janakkalan kirkkoherran Johannes Nikolainpojan rälssiksi vuosiksi 1644-1651.		Vuonna 1654 Klemola jaettiin kahdeksi taloksi: Klemolaksi ja Tupalaksi. Klemola oli Uggla-suvun rälssinä, Tupala tuli Janakkalan kirkkoherran Johannes Nikolainpojan rälssiksi vuosiksi 1644-1651.

	Ester Uggla meni naimisiin Yrjö Boijen kanssa, ja heidän poikansa Klaus Yrjönpoika Boije ja Yrjö Yrjönpoika Boije hallitsivat Klemolan kartanoa vuosina 1688-1698. Märta Klauntytär Björnram oli kartanon omistaja vuosina 1698-1709, ja sen jälkeen everstiluutnantti Karl Klick hallitsi sitä vuoteen 1759, ja hänen poikansa Karl Gustaf Klick vuoteen 1761. Hänen puolisonsa Maria Kristiina Armfelt omisti Klemolan vuosina 1761-1786. Ennen vuotta 1800 kartanon omistajia olivat luutnantti Karl Gustaf Arnkihl ja pormestari Gottlieb John.		Ester Uggla meni naimisiin Yrjö Boijen kanssa, ja heidän poikansa Klaus Yrjönpoika Boije ja Yrjö Yrjönpoika Boije hallitsivat Klemolan kartanoa vuosina 1688-1698. Märta Klauntytär Björnram oli kartanon omistaja vuosina 1698-1709, ja sen jälkeen everstiluutnantti Karl Klick hallitsi sitä vuoteen 1759, ja hänen poikansa Karl Gustaf Klick vuoteen 1761. Hänen puolisonsa Maria Kristiina Armfelt omisti Klemolan vuosina 1761-1786. Ennen vuotta 1800 kartanon omistajia olivat luutnantti Karl Gustaf Arnkihl ja pormestari Gottlieb John.

	==== Klemolan Villa Göös ====		==== Klemolan Villa Göös ====

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:38Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (14. kesäkuuta 2012 kello 09.09)

2012-06-14T09:09:56Z

Uusi sivu

Klemolan kartano on [[Janakkala|Janakkalassa]]. Klemolan kartanon historia juontaa juurensa [[Irjalan kartano|Irjalan kartanosta]], jonka maille Klemola on rakennettu vuonna 1923.  <widget type="googlemap">
<marker lat="60.85812" lon="24.50054">Klemola</marker>
</widget>

==== Klemolan historiaa ====

Klemolan tilan ensimmäinen omistaja oli Maunu-niminen mies. Vuoden 1539 maakirjassa mainitaan Lauri Pekanpoika Klemola yhtenä Hyvikkälän talonomistajana, ja 1600-luvulla Klemola oli yksi kylän seitsemästä vakiintuneesta talonnimistä. Vuonna 1431 Niilo Tawast piti käräjiä [[Hauho|Hauholla]] [[Sotjala|Sotjalan]] kylässä. Tuomarin eteen tuli [[Hyvikkälä|Hyvikkälästä]] Olavi Inöffwasson kertomaan, että hänen äitinsä veli Olavi Maununpoika oli ostanut äidin osan Klemolan tilasta, mutta siitä oli jäänyt maksamatta 10 markkaa ja yksi lehmä. Tila oli tullut Waldemar Dieknin haltuun, ja maksettuaan puuttuvan summan ja lehmän Diekn sai Klemolan tilan ikuiseksi omaisuudekseen. Waldemar Diekn oli Hakoisten kartanon ensimmäinen tunnettu lääninhaltija ja toimi Hämeen linnan päällikkönä vuosina 1411-1420 sekä Hämeen tuomarina vuosina 1415-1435. Hänen poikansa Lauri Diekn peri Klemolan, mutta tämän kuoltua ennen vuotta 1468 hänen puolisonsa Birgitta Stiernkors-Diekn, joka oli saanut Klemolan huomenlahjana, lahjoitti tilan itsensä ja tyttärensä Elinin puolesta proventtatilaksi Naantalin luostarille vuonna 1469. He menivät nunniksi Naantalin luostariin.

[[Hämeen linna|Hämeen linnan]] päällikkönä vuosina 1527-1529 toiminut Torsten Salomoninpoika Ram kaappasi Klemolan itselleen ennen sen Westeråsin peruutusta, jonka mukaan kirkon omaisuudesta oli osa luovutettava kruunulle lukuunottamatta niitä omistuksia, jotka aatelisten esi-isät olivat lahjoittaneet kirkolle tai luostarille. Aateli sai perintönsä takaisin. Klemolan omistajaksi tuli Ramin suku. Lasse Torsteninpoika Ram piti Hyvikkälän kahdeksan taloa elinaikaisena rälssinään vuosina 1560-1613. Autioina niistä olivat [[Hyvikkälä|Hyvikkälässä]] sijaitsevat Jurvan, Jussilan ja Suontaustan talot, viljeltyinä Klemola, Liukola, [[Hyvikkälän kartano|Hällilä]], Ylä-Kuotola ja Ali-Kuotola. Vuoden 1615 jälkeen Klemola tuli [[Brunow-suku|Göran Brynielsson]]in rälssiksi ja hänen jälkeensä tilan omisti amiraali Klaus [[Uggla-suku|Uggla]] ja tämän poika eversti Klaus Uggla vuosina 1633-1677, ja tämän sisar Ester Uggla vuosina 1678-1688.

Vuonna 1654 Klemola jaettiin kahdeksi taloksi: Klemolaksi ja Tupalaksi. Klemola oli Uggla-suvun rälssinä, Tupala tuli Janakkalan kirkkoherran Johannes Nikolainpojan rälssiksi vuosiksi 1644-1651.

Ester Uggla meni naimisiin Yrjö Boijen kanssa, ja heidän poikansa Klaus Yrjönpoika Boije ja Yrjö Yrjönpoika Boije hallitsivat Klemolan kartanoa vuosina 1688-1698. Märta Klauntytär Björnram oli kartanon omistaja vuosina 1698-1709, ja sen jälkeen everstiluutnantti Karl Klick hallitsi sitä vuoteen 1759, ja hänen poikansa Karl Gustaf Klick vuoteen 1761. Hänen puolisonsa Maria Kristiina Armfelt omisti Klemolan vuosina 1761-1786. Ennen vuotta 1800 kartanon omistajia olivat luutnantti Karl Gustaf Arnkihl ja pormestari Gottlieb John.

==== Klemolan Villa Göös ====

Filosofian tohtori, Hampurissa Suomen pääkonsulina toiminut Hjalmar Göös sai vuonna 1923 perintönä Haapajärven rannalla sijaitsevan 295 hehtaarin tilan, jonka nimeksi tuli Klemola. Göös oli syntynyt Jyväskylässä vuonna 1868. Hänen vaimonsa oli Edith Koistinen. Heidän tyttärensä Kaarina Göös peri kartanon. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Elisa Göös peri tilan vuonna 1999 ja 2000-luvun alussa hän teki tilasta juhla- ja kokouspaikan, "Klemolan Willa Göösin" [[Rehakka-Irjala|Rehakan]] kylässä. Tilalle on rakennettu uusi majatalo. Vanhasta viljakuivaamosta on tehty kappeli, jossa on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäistä. Kappelirakennuksessa on takka ja vintti toimii lepotilana. Majoitustiloja on 37 hengelle, juhla - ja kokoustilaa 54 hengelle. Käytettävissä ovat myös keittiö ja saunat.

Villa Göös on avoinna läpi vuoden sopimuksen mukaan.

Yhteystiedot: Klemolan Villa Göös Pauninkulmantie 310 12400 Tervakoski Puhelin: +358 (0)40 503 1023 Sähköposti: elisa.goos@pp.inet.fi

==== Lähteet ====

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

http://www.willagoos.fi/Juhla_kokous_majoitus.php

[http://goo.gl/3mciq http://goo.gl/3mciq]

http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=962

  

[[Category:Janakkala]] [[Category:Kartanot]]

Klemolan kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

Maamies.: /* Klemolan historiaa */

Admin: yksi versio

Omv (14. kesäkuuta 2012 kello 09.09)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”