https://www.hamewiki.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Keisarinm%C3%A4nty 2026-07-22T07:24:48Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Keisarinm%C3%A4nty&diff=42860&oldid=prev 2024-06-17T19:07:33Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 17. kesäkuuta 2024 kello 22.07</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l7">Rivi 7:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Keisarinmänty sijaitsee aivan Pikku-Parolan armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Keisarinmänty sijaitsee aivan Pikku-Parolan armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Keisarinmänty on inspiroinut runoilijoita ja taiteilijoita kautta aikojen. Hyvä kuvaus löytyy [https://paulasieppi.com/puunhalaajan-polut/keisarinmanty-ja-paavolan-tammi/ blogista] .</ins></div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-42857:rev-42860 --> </table>

MinLii https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Keisarinm%C3%A4nty&diff=42857&oldid=prev 2024-06-17T14:12:47Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 17. kesäkuuta 2024 kello 17.12</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty. Puun tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan yli 400 vuotta vanha - vanhempi siis kuin Hämeenlinnan kaupunki, joka on perustettu 1639. Mahtavan männyn korkeus on noin 20 metriä, latvus noin 15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja on Suomen paksuin mänty<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">. Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802, ja heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla. Mäntyä alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 ja Aleksanteri II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella. Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29. heinäkuuta, joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen Keisarinmänty</del>.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty. Puun tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan yli 400 vuotta vanha - vanhempi siis kuin Hämeenlinnan kaupunki, joka on perustettu 1639. Mahtavan männyn korkeus on noin 20 metriä, latvus noin 15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">se </ins>on Suomen paksuin mänty.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Aleksanteri II:n  pidoissa oli vieraana senaattori</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus </del>ja <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">J</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille </del>ja Aleksanteri <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">oli asialle suosiollinen</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti</del>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas</del>, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Parolan leijona</del>.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille kivipaadet ja rautakenttinkisen suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802</ins>, ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Mäntyä alettiin kutsua &#039;&#039;&#039;&#039;&#039;Kuninkaanmännyksi&#039;&#039;&#039;&#039;&#039;</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 </ins>ja Aleksanteri <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29</ins>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">heinäkuuta</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen &#039;&#039;&#039;&#039;&#039;Keisarinmänty&#039;&#039;&#039;&#039;&#039;</ins>.</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Keisarinmänty sijaitsee aivan armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Aleksanteri II:n pidoissa oli vieraana senaattori, filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus ja haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa. J.V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille ja Aleksanteri oli asialle suosiollinen. Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti. Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas, Parolan leijona.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Keisarinmänty sijaitsee aivan <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Pikku-Parolan </ins>armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.</div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-42856:rev-42857 --> </table>

MinLii https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Keisarinm%C3%A4nty&diff=42856&oldid=prev 2024-06-17T14:09:24Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 17. kesäkuuta 2024 kello 17.09</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l1">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">jonka </del>korkeus on <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">n. </del>20 metriä, latvus <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">n.</del>15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja on Suomen paksuin mänty. Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802, ja heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla. Mäntyä alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 ja Aleksanteri II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella. Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29. heinäkuuta, joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen Keisarinmänty.</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">. Puun tarkkaa ikää ei tiedetä</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">mutta sen arvellaan olevan yli 400 vuotta vanha - vanhempi siis kuin Hämeenlinnan kaupunki, joka on perustettu 1639. Mahtavan männyn </ins>korkeus on <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">noin </ins>20 metriä, latvus <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">noin </ins>15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja on Suomen paksuin mänty. Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802, ja heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla. Mäntyä alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 ja Aleksanteri II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella. Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29. heinäkuuta, joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen Keisarinmänty.</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aleksanteri II:n  pidoissa oli vieraana senaattori, filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus ja haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa. J.V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille ja Aleksanteri oli asialle suosiollinen. Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti. Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas, Parolan leijona.</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aleksanteri II:n  pidoissa oli vieraana senaattori, filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus ja haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa. J.V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille ja Aleksanteri oli asialle suosiollinen. Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti. Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas, Parolan leijona.</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Keisarinmänty sijaitsee aivan armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.</ins></div></td></tr> <!-- diff cache key paijathamewiki_mw-mw_:diff::1.12:old-42855:rev-42856 --> </table>

MinLii https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Keisarinm%C3%A4nty&diff=42855&oldid=prev 2024-06-17T14:03:20Z

<p>Ak: Uusi sivu: Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty, jonka korkeus on n. 20 metriä, latvus n.15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja on Suomen paksuin mänty. Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuon...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div><br /> Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty, jonka korkeus on n. 20 metriä, latvus n.15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja on Suomen paksuin mänty. Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802, ja heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla. Mäntyä alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 ja Aleksanteri II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella. Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29. heinäkuuta, joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen Keisarinmänty.<br /> <br /> Aleksanteri II:n pidoissa oli vieraana senaattori, filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus ja haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa. J.V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille ja Aleksanteri oli asialle suosiollinen. Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti. Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas, Parolan leijona.</div>

MinLii