Karl Edvard Waldstedt - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.37)

2023-03-12T08:37:17Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.37
Rivi 113:		Rivi 113:
	[[Luokka:Hollola]]		[[Luokka:Hollola]]
	[[Luokka:Apteekkarit\|Walstedt]]		[[Luokka:Apteekkarit\|Walstedt]]
	[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]]		[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Wiki-ylläpito: luokka lisätty

2014-08-28T09:53:55Z

luokka lisätty

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2014 kello 12.53
Rivi 113:		Rivi 113:
	[[Luokka:Hollola]]		[[Luokka:Hollola]]
	[[Luokka:Apteekkarit\|Walstedt]]		[[Luokka:Apteekkarit\|Walstedt]]
			[[Luokka:Arno Forsius\|Forsius, Arno]]

imported>Wiki-ylläpito: linkki lisätty

2014-08-14T12:00:24Z

linkki lisätty

← Vanhempi versio		Versio 14. elokuuta 2014 kello 15.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Arno Forsius]]		[[Arno Forsius]]

			Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/waldsted.html

	=Karl Edvard Waldstedt (1834–1891) – Hollolan ensimmäinen apteekkari=		=Karl Edvard Waldstedt (1834–1891) – Hollolan ensimmäinen apteekkari=

imported>Mtaavila: /* Waldstedtit Naantalin Kultarannassa */

2014-05-22T07:34:02Z

Waldstedtit Naantalin Kultarannassa

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.34
Rivi 68:		Rivi 68:
	== Waldstedtit Naantalin Kultarannassa ==		== Waldstedtit Naantalin Kultarannassa ==

	Hämeenlinnasta Karl Edvard Waldstedt muutti vuonna 1880 puolisonsa kanssa Naantalin Luonnonmaalle, josta hän oli ostanut "Gullstranda" (Kultaranta) -nimisen maatilan. Kultarannasta oli tullut suurtila kapteeni Simon Granbergin hankittua molemmat Kultarannan kylässä olleet talot omistukseensa 1800-luvun alussa. Ennen Waldstedtia maatilalla oli lukuisia omistajia vuosisadan mittaan.		Hämeenlinnasta Karl Edvard Waldstedt muutti vuonna 1880 puolisonsa kanssa Naantalin Luonnonmaalle, josta hän oli ostanut "Gullstranda" (Kultaranta) -nimisen maatilan. Kultarannasta oli tullut suurtila kapteeni '''Simon Granbergin''' hankittua molemmat Kultarannan kylässä olleet talot omistukseensa 1800-luvun alussa. Ennen Waldstedtia maatilalla oli lukuisia omistajia vuosisadan mittaan.

	Apteekkari Waldstedt kuoli Kultaranassa 4.11.1891 ja hänen puolisonsa 18.12.1893. Waldstedt määräsi testamentissaan omaisuutensa jaettavaksi kolmeen osaan, joista yksi kolmannes kuului omaisille, toinen Suomen farmaseuttien eläkekassalle sekä kolmas Hollolan kunnalle. Charlotta Waldstedt puolestaan testamenttasi vuonna 1893 Naantalin kaupungille Snickarin talon, joka testamentin määräyksen mukaan "saataisiin omistaa ja sijoittaa, miten parhaaksi katsottaisiin." Tämä entinen värjärintalo sijaitsi merenrantatontilla kaupungin pääkadun päässä olevan satamalaiturin vieressä.		Apteekkari Waldstedt kuoli Kultaranassa 4.11.1891 ja hänen puolisonsa 18.12.1893. Waldstedt määräsi testamentissaan omaisuutensa jaettavaksi kolmeen osaan, joista yksi kolmannes kuului omaisille, toinen Suomen farmaseuttien eläkekassalle sekä kolmas Hollolan kunnalle. Charlotta Waldstedt puolestaan testamenttasi vuonna 1893 Naantalin kaupungille Snickarin talon, joka testamentin määräyksen mukaan "saataisiin omistaa ja sijoittaa, miten parhaaksi katsottaisiin." Tämä entinen värjärintalo sijaitsi merenrantatontilla kaupungin pääkadun päässä olevan satamalaiturin vieressä.

	Kultarannan tila joutui vuonna 1906 huutokaupalla myytäväksi, jolloin sen lunasti kauppias J. V. Valtonen, maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin veli. Kauppias Valtonen ei ollut halukas hoitamaan maanviljelystä, minkä vuoksi hän ryhtyi palstoittamaan tilaa ja myymään sitä. Hän pidätti kuitenkin useita osia itselleen ja niistä Kordelin lunasti kaksi lohkotilaa, rakennuttaen nykyisen Kultarannan alueelle palatsimaisen graniittilinnan. Kordelinin kuoltua vuonna 1917 kuolinpesän selvitysmiehet lahjoittivat Kultarannan Turun Yliopistoseuralle, joka puolestaan vaihtoi sen valtion omistamaan Ison-Heikkilän kartanoon Turussa. Valtio taas luovutti Kultarannan vuodesta 1922 tasavallan presidentin kesäasunnoksi.		Kultarannan tila joutui vuonna 1906 huutokaupalla myytäväksi, jolloin sen lunasti kauppias '''J. V. Valtonen''', maanviljelysneuvos '''Alfred Kordelinin''' veli. Kauppias Valtonen ei ollut halukas hoitamaan maanviljelystä, minkä vuoksi hän ryhtyi palstoittamaan tilaa ja myymään sitä. Hän pidätti kuitenkin useita osia itselleen ja niistä Kordelin lunasti kaksi lohkotilaa, rakennuttaen nykyisen Kultarannan alueelle palatsimaisen graniittilinnan. Kordelinin kuoltua vuonna 1917 kuolinpesän selvitysmiehet lahjoittivat Kultarannan Turun Yliopistoseuralle, joka puolestaan vaihtoi sen valtion omistamaan Ison-Heikkilän kartanoon Turussa. Valtio taas luovutti Kultarannan vuodesta 1922 tasavallan presidentin kesäasunnoksi.

	== Waldstedtin lahjoitus Hollolan kunnalle ==		== Waldstedtin lahjoitus Hollolan kunnalle ==

imported>Mtaavila: /* Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta */

2014-05-22T07:32:40Z

Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.32
Rivi 62:		Rivi 62:
	== Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta ==		== Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta ==

	Waldstedt luopui myös apteekistaan vuonna 1873 ja myi sen apteekkari Sten Sture Stockukselle, jolle myönnettiin samana vuonna siihen kuuluvat apteekkioikeudet. Sen jälkeen apteekki toimikin toisaalla, tarkastuskertomuksen mukaan kauppias Simeliuksen (p.o. Silfveniuksen?) talossa. Waldstedtin haltuun jäi oluttehtaan myymisen jälkeen enää Lahden kylän kauppaliike. Näyttää siltä, että Berndt Enoch Grotell oli siirtynyt hoitamaan Waldstedtin kauppaa Lahdessa. Joka tapauksessa Grotell muutti vuonna 1874 Lahdesta kauppiaaksi Untilan kylään. Lahden kylän palossa vuonna 1877 tuhoutui myös Waldstedtin liiketalo kokonaan. Saaduista palovakuutuskorvauksista voidaan päätellä, että kyseessä oli varsin suuri rakennus.		Waldstedt luopui myös apteekistaan vuonna 1873 ja myi sen apteekkari '''Sten Sture Stockukselle''', jolle myönnettiin samana vuonna siihen kuuluvat apteekkioikeudet. Sen jälkeen apteekki toimikin toisaalla, tarkastuskertomuksen mukaan kauppias Simeliuksen (p.o. Silfveniuksen?) talossa. Waldstedtin haltuun jäi oluttehtaan myymisen jälkeen enää Lahden kylän kauppaliike. Näyttää siltä, että Berndt Enoch Grotell oli siirtynyt hoitamaan Waldstedtin kauppaa Lahdessa. Joka tapauksessa Grotell muutti vuonna 1874 Lahdesta kauppiaaksi Untilan kylään. [[Lahden kylän palo\|Lahden kylän palossa]] vuonna 1877 tuhoutui myös Waldstedtin liiketalo kokonaan. Saaduista palovakuutuskorvauksista voidaan päätellä, että kyseessä oli varsin suuri rakennus.

	Marraskuussa 1878 Waldstedt ja hänen puolisonsa, jotka olivat menettäneet kaikki viisi lastaan aivan pieninä, muuttivat Hämeenlinnaan. Siellä rouva Charlotta Waldstedt teki 30 000 markan lahjoituksen, jonka koroilla oli kustannettava köyhille säätyläisille maksutonta hoitoa Hämeenlinnan lääninsairaalassa.		Marraskuussa 1878 Waldstedt ja hänen puolisonsa, jotka olivat menettäneet kaikki viisi lastaan aivan pieninä, muuttivat Hämeenlinnaan. Siellä rouva Charlotta Waldstedt teki 30 000 markan lahjoituksen, jonka koroilla oli kustannettava köyhille säätyläisille maksutonta hoitoa Hämeenlinnan lääninsairaalassa.

imported>Mtaavila: /* Viina- ja oluttehtaiden hankkeet */

2014-05-22T07:30:20Z

Viina- ja oluttehtaiden hankkeet

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.30
Rivi 58:		Rivi 58:
	== Viina- ja oluttehtaiden hankkeet ==		== Viina- ja oluttehtaiden hankkeet ==

	Hollolan kuntakokouksessa oli 30.5.1870 esillä Waldstdetin "anomus saata tisleeraus ja väkeväin juomain valmistus vapriikia, ja myynti oikeutta vapriikissa." Kunnan jäsenet kuitenkin vastustivat tätä hanketta kuten kaikkia muitakin samankaltaisia, "sillä siitä vapriikista voisi syntyä vahingollisia seurauksia niin suuressa väkiliikkeessä kuin Lahdessa on. Mitä taas väkijuomain myymiseen paikalla tulee, niin koska herra apteekkari on samassa maakauppias Lahden kylässä ja hänellä on Hollolan kirkolla toinen kauppa, joilta onkin kokonaan väkijuomain myynti kielletty, niin sitä ei yhteiseksi vaaraksi mahdeta myöntää." Sen jälkeen Waldstedt yritti edetä miedompien juomien linjoilla. Vuonna 1871 hän perusti yhdessä kapteeni August Fellmanin kanssa oluttehtaan Lahden kylän Niemen alueelle. Hollolan kuntakokouksessa 29.7.1872 "Herrat kapteni August Fellman ja apothekari Karl Waldstedt kysyi seurakunnalta jos heillä on jotakin muistutusta tehtävää siitä että nämä mainitut Herrat Kartanon Rysthollin maalle Lahden kylässä rakentaa olvitehtaan ja jos heille suodaan oikeutta sanotussa kylässä avata olvimyynti paikka eli paikat." Keskustelun jälkeen kokouksella todettiin "ej mitään muuta muistutusta olevan tehtävää, vaan ettei pyhäpäivinä ole sovelias enempää kuin luvallistakaan kauppaa pitää." Oluttehdas aloitti toimintansa vuonna 1873, mutta omistajat möivät sen jo seuraavana vuonna kauppias Henrik Mattssonille.		Hollolan kuntakokouksessa oli 30.5.1870 esillä Waldstdetin ''anomus saata tisleeraus ja väkeväin juomain valmistus vapriikia, ja myynti oikeutta vapriikissa.'' Kunnan jäsenet kuitenkin vastustivat tätä hanketta kuten kaikkia muitakin samankaltaisia, ''sillä siitä vapriikista voisi syntyä vahingollisia seurauksia niin suuressa väkiliikkeessä kuin Lahdessa on. Mitä taas väkijuomain myymiseen paikalla tulee, niin koska herra apteekkari on samassa maakauppias [[Lahden kylä\|Lahden kylässä]] ja hänellä on Hollolan kirkolla toinen kauppa, joilta onkin kokonaan väkijuomain myynti kielletty, niin sitä ei yhteiseksi vaaraksi mahdeta myöntää.'' Sen jälkeen Waldstedt yritti edetä miedompien juomien linjoilla. Vuonna 1871 hän perusti yhdessä kapteeni [[August Fellman\|August Fellmanin]] kanssa oluttehtaan Lahden kylän [[Niemi : paikannimen historia\|Niemen]] alueelle. Hollolan kuntakokouksessa 29.7.1872 ''Herrat kapteni August Fellman ja apothekari Karl Waldstedt kysyi seurakunnalta jos heillä on jotakin muistutusta tehtävää siitä että nämä mainitut Herrat Kartanon Rysthollin maalle Lahden kylässä rakentaa olvitehtaan ja jos heille suodaan oikeutta sanotussa kylässä avata olvimyynti paikka eli paikat.'' Keskustelun jälkeen kokouksella todettiin ''ej mitään muuta muistutusta olevan tehtävää, vaan ettei pyhäpäivinä ole sovelias enempää kuin luvallistakaan kauppaa pitää.'' Oluttehdas aloitti toimintansa vuonna 1873, mutta omistajat möivät sen jo seuraavana vuonna kauppias [[Henrik Mattsson\|Henrik Mattssonille]].

	== Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta ==		== Waldstedtit muuttavat pois Lahdesta ==

imported>Mtaavila: /* Lahden apteekki */

2014-05-22T07:27:26Z

Lahden apteekki

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.27
Rivi 52:		Rivi 52:
	== Lahden apteekki ==		== Lahden apteekki ==

	Piirilääkäri Karl Albert Ringbom piti muuton jälkeen 30.12.1868 tarkastuksen apteekissa, "joka sijaitsee Apteekkari Waldstedtin omassa huoneistossa Hollolan pitäjän Lahden kylässä, jonne apteekki oli muutettu Toukokuun alussa tänä vuonna." Kertomus on varsin lyhyt. Laboratoriohuoneen todetaan olevan piharakennuksessa. Waldstedt oli Collegium medicumin suostumuksella suorittanut 17.9.1868 farmasianoppilas Gustaf Wilhelm Svahnströmin kuulustelun piirilääkäri Ringbomin läsnä ollessa. Kauppaliikkeestä ei ole kertomuksessa mitään mainintaa. Aimo Halilan Lahden historian mukaan Waldstedtin kaupan yhteydessä oli myös laivakonttori, mutta tälle tiedolle ei ole toistaiseksi löytynyt muuta varmistusta. Waldstedt oli ilmeisesti ostanut kauppias Nackströmin perikunnalta kyseisen talon, joka sijaitsi Aleksanterinkadun ja Mariankadun nykyisen risteyksen tienoilla, tienhaarassa, josta etelään rautatieasemalle menevä tie erkani kylän läpi länsi-itä-suunnassa kulkevasta maantiestä.		Piirilääkäri [[Albert Ringbom\|Karl Albert Ringbom]] piti muuton jälkeen 30.12.1868 tarkastuksen apteekissa, ''joka sijaitsee Apteekkari Waldstedtin omassa huoneistossa Hollolan pitäjän Lahden kylässä, jonne apteekki oli muutettu Toukokuun alussa tänä vuonna.'' Kertomus on varsin lyhyt. Laboratoriohuoneen todetaan olevan piharakennuksessa. Waldstedt oli Collegium medicumin suostumuksella suorittanut 17.9.1868 farmasianoppilas Gustaf Wilhelm Svahnströmin kuulustelun piirilääkäri Ringbomin läsnä ollessa. Kauppaliikkeestä ei ole kertomuksessa mitään mainintaa. '''Aimo Halilan''' Lahden historian mukaan Waldstedtin kaupan yhteydessä oli myös laivakonttori, mutta tälle tiedolle ei ole toistaiseksi löytynyt muuta varmistusta. Waldstedt oli ilmeisesti ostanut kauppias Nackströmin perikunnalta kyseisen talon, joka sijaitsi Aleksanterinkadun ja Mariankadun nykyisen risteyksen tienoilla, tienhaarassa, josta etelään rautatieasemalle menevä tie erkani kylän läpi länsi-itä-suunnassa kulkevasta maantiestä.

	Seuraava apteekintarkastus pidettiin 29.12.1870. Waldstedtin apuna oli nyt farmasianoppilas Henrik Godenhjelm. Vuoden alusta toimitettujen lääkemääräysten luku oli 300. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että apteekkia varten oli äskettäin rakennettu tilava jääkellari. Paikkakunnalla villinä kasvavia lääkeyrttejä oli kerätty, mutta lääkekasvien viljelyyn ei ollut ryhdytty. Apteekista toimitettujen lääkereseptien määrä oli 488 vuonna 1871 ja 511 vuonna 1872, siis vain runsaasti 1,5-kertaiset verrattuna vuoteen 1865. Siitä syystä piirilääkäri Ringbom suositteli Collegium medicumille, että apteekkimaksu saisi edelleen olla 200 mk vuodessa. Hollolan apteekin apteekkimaksu kuului 5. luokkaan, jossa sen suuruus oli 300 mk, joten apteekkari Waldstedt oli saanut siihen 100 markan alennuksen.		Seuraava apteekintarkastus pidettiin 29.12.1870. Waldstedtin apuna oli nyt farmasianoppilas '''Henrik Godenhjelm'''. Vuoden alusta toimitettujen lääkemääräysten luku oli 300. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että apteekkia varten oli äskettäin rakennettu tilava jääkellari. Paikkakunnalla villinä kasvavia lääkeyrttejä oli kerätty, mutta lääkekasvien viljelyyn ei ollut ryhdytty. Apteekista toimitettujen lääkereseptien määrä oli 488 vuonna 1871 ja 511 vuonna 1872, siis vain runsaasti 1,5-kertaiset verrattuna vuoteen 1865. Siitä syystä piirilääkäri Ringbom suositteli Collegium medicumille, että apteekkimaksu saisi edelleen olla 200 mk vuodessa. Hollolan apteekin apteekkimaksu kuului 5. luokkaan, jossa sen suuruus oli 300 mk, joten apteekkari Waldstedt oli saanut siihen 100 markan alennuksen.

	== Viina- ja oluttehtaiden hankkeet ==		== Viina- ja oluttehtaiden hankkeet ==

imported>Mtaavila: /* Hollolan apteekki siirtyy Lahteen */

2014-05-22T07:26:22Z

Hollolan apteekki siirtyy Lahteen

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.26
Rivi 48:		Rivi 48:
	== Hollolan apteekki siirtyy Lahteen ==		== Hollolan apteekki siirtyy Lahteen ==

	Lahden kyläseudun kehittyessä Waldstedt ryhtyi suunnittelemaan siirtymistä sinne. Hänen asiansa oli käsiteltävänä Hollolan kuntakokouksessa 4.5.1868: "Koska Herra Apteekkari Karl Edvard Waldstedt oli ilmoittanut aikovansa kauppanensa muuttaa Lahteen kylään, vaan kumminkin tahtois myös kirkonmäellä pitää samallaista kaupanliikettä kuin tähänkin asti, jota Hänen Kejsarillisen Majesteettin Armollinen asetus annettu Helmikuun 24. p. tänä vuonna myöntää [sallii], annettiin nyt kunnan jäsenille tilaisuutta sekä selittää jos he tähän toiseen kaupanpitoon suostuvat että myöskin määrätä miten suurta elinkeinon maksua hänen siitä tulis suorittaa. Mainittua toista kauppaa ei tahtonut kunta puolestaan estää, semminki koska Herra Apteekkari, itse läsnä kokouksessa, lupais tarkoin noudattaa lakia ja asetuksia pyhäkaupasta ja väkevien juomien myymisestä, vaan katsoivat sen itsellenki aivan sopivaksi, ja luulivat kohtuuliseksi alentaa waltiolle menevät ulosteot tästä arvattavasti paljon pienemmästä kauppaliikkeestä puoleen siitä, mitä hänen entisestä pääliikkeestä on määrätty eli kuuteenkymmeneen (60) markkaan, mutta kaikki kunnalle juoksevat maksut siitä päätettiin kumpasestaki kaupasta pitää yhtä korkeina kuin ne tähänasti ovat hänen ainoasta kaupasta olleet, joten hänen siis tulee kaksinkertaisesti kaikkia niitä maksuja suorittaa, joita hän ennen on kunnalle liikkeestänsä maksanut." Waldstedtin maakauppaa Hollolan kirkolla hoiti Turusta muuttanut Berndt Enoch Grotell.		Lahden kyläseudun kehittyessä Waldstedt ryhtyi suunnittelemaan siirtymistä sinne. Hänen asiansa oli käsiteltävänä Hollolan kuntakokouksessa 4.5.1868: ''Koska Herra Apteekkari Karl Edvard Waldstedt oli ilmoittanut aikovansa kauppanensa muuttaa Lahteen kylään, vaan kumminkin tahtois myös kirkonmäellä pitää samallaista kaupanliikettä kuin tähänkin asti, jota Hänen Kejsarillisen Majesteettin Armollinen asetus annettu Helmikuun 24. p. tänä vuonna myöntää [sallii], annettiin nyt kunnan jäsenille tilaisuutta sekä selittää jos he tähän toiseen kaupanpitoon suostuvat että myöskin määrätä miten suurta elinkeinon maksua hänen siitä tulis suorittaa. Mainittua toista kauppaa ei tahtonut kunta puolestaan estää, semminki koska Herra Apteekkari, itse läsnä kokouksessa, lupais tarkoin noudattaa lakia ja asetuksia pyhäkaupasta ja väkevien juomien myymisestä, vaan katsoivat sen itsellenki aivan sopivaksi, ja luulivat kohtuuliseksi alentaa waltiolle menevät ulosteot tästä arvattavasti paljon pienemmästä kauppaliikkeestä puoleen siitä, mitä hänen entisestä pääliikkeestä on määrätty eli kuuteenkymmeneen (60) markkaan, mutta kaikki kunnalle juoksevat maksut siitä päätettiin kumpasestaki kaupasta pitää yhtä korkeina kuin ne tähänasti ovat hänen ainoasta kaupasta olleet, joten hänen siis tulee kaksinkertaisesti kaikkia niitä maksuja suorittaa, joita hän ennen on kunnalle liikkeestänsä maksanut.'' Waldstedtin maakauppaa Hollolan kirkolla hoiti Turusta muuttanut '''Berndt Enoch Grotell'''.

	== Lahden apteekki ==		== Lahden apteekki ==

imported>Mtaavila: /* Waldstedt Hollolan asukkaana */

2014-05-22T07:24:09Z

Waldstedt Hollolan asukkaana

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.24
Rivi 36:		Rivi 36:
	== Waldstedt Hollolan asukkaana ==		== Waldstedt Hollolan asukkaana ==

	Waldstedt oli siis solminut avioliiton Hollolan kappalaisen Wilhelm Björksténin ja Edla Wilhelmina Roschierin tyttären Charlotta Magdalenan kanssa, joka oli syntynyt 25.12.1829. Avioliitosta syntyi viisi lasta, Karl Akilles (1865–1868), Albert Wilhelm (1866–1867), Suoma Matilda (1867–1867), Anna Ingeborg (1869–1871), Emmy Charlotta (1873–1877), jotka kuolivat kaikki pieninä. Waldstedtien lapset haudattiin Hollolan kirkkomaahan kirkon itäpään pohjoispuolelle. Samaan hautapaikkaan on kätketty sittemmin myös Karl Edvard ja Charlotta Magdalena Waldstedtin maalliset jäännökset.		Waldstedt oli siis solminut avioliiton Hollolan kappalaisen Wilhelm Björksténin ja Edla Wilhelmina Roschierin tyttären Charlotta Magdalenan kanssa, joka oli syntynyt 25.12.1829. Avioliitosta syntyi viisi lasta, '''Karl Akilles''' (1865–1868), '''Albert Wilhelm''' (1866–1867), '''Suoma Matilda''' (1867–1867), '''Anna Ingeborg''' (1869–1871), '''Emmy Charlotta''' (1873–1877), jotka kuolivat kaikki pieninä. Waldstedtien lapset haudattiin Hollolan kirkkomaahan kirkon itäpään pohjoispuolelle. Samaan hautapaikkaan on kätketty sittemmin myös Karl Edvard ja Charlotta Magdalena Waldstedtin maalliset jäännökset.

	Waldstedtin toiminta pitäjän luottamushenkilönä alkoi kesällä 1865, jolloin hänet valittiin pitäjänkokouksessa varajäseneksi suostuntaverokomiteaan. Hollolan ensimmäisessä kuntakokouksessa 1.6.1866 Waldstedt valittiin sen varaesimieheksi, esimieheksi valittiin varakirkkoherra Gustav Robert Böök. Vuonna 1869 Waldstedt ei ollut halukas jatkamaan varaesimiehen tehtävässä. Hänellä oli vuonna 1869 22 ääntä kuntakokouksessa, kun kauppiailla ääniä oli keskimäärin 9. Waldstedtilla oli lisäksi 3 ääntä Parinpellossa hallitsemansa tilan perusteella. Veroluettelon mukaan Waldstedtilla oli palveluksessaan Parinpellossa vuonna 1864 renki, vuonna 1865 Pappilassa renki ja piika.		Waldstedtin toiminta pitäjän luottamushenkilönä alkoi kesällä 1865, jolloin hänet valittiin pitäjänkokouksessa varajäseneksi suostuntaverokomiteaan. Hollolan ensimmäisessä kuntakokouksessa 1.6.1866 Waldstedt valittiin sen varaesimieheksi, esimieheksi valittiin varakirkkoherra '''Gustav Robert Böök'''. Vuonna 1869 Waldstedt ei ollut halukas jatkamaan varaesimiehen tehtävässä. Hänellä oli vuonna 1869 22 ääntä kuntakokouksessa, kun kauppiailla ääniä oli keskimäärin 9. Waldstedtilla oli lisäksi 3 ääntä Parinpellossa hallitsemansa tilan perusteella. Veroluettelon mukaan Waldstedtilla oli palveluksessaan Parinpellossa vuonna 1864 renki, vuonna 1865 Pappilassa renki ja piika.

	Waldstedt oli vuonna 1864 perustamassa Suomen farmaseuttien eläkekassaa, Farmaceuternas Pensionskassa i Finland. Hän toimi sen johtoelimissä ja sai sen eläkekirjan n:o 1 vuonna 1876, luovuttuaan kolmisen vuotta aikaisemmin apteekkarintoimen harjoittamisesta. Waldstedt lahjoitti testamentillaan huomattavan osan jäämistöstään Suomen farmaseuttien eläkekassalle.		Waldstedt oli vuonna 1864 perustamassa Suomen farmaseuttien eläkekassaa, ''Farmaceuternas Pensionskassa i Finland''. Hän toimi sen johtoelimissä ja sai sen eläkekirjan n:o 1 vuonna 1876, luovuttuaan kolmisen vuotta aikaisemmin apteekkarintoimen harjoittamisesta. Waldstedt lahjoitti testamentillaan huomattavan osan jäämistöstään Suomen farmaseuttien eläkekassalle.

	Helmikuussa 1867 äänestettiin kuntakokouksessa urkujen hankkimisesta kirkkoon. Tuolloin Waldstedtilla oli 14 ääntä ja hän äänesti urkujen hankkimisen puolesta. Urut saatiin lahjoituksena, joten kysymys ei ollut niinkään taloudellisesta uhrauksesta.		Helmikuussa 1867 äänestettiin kuntakokouksessa urkujen hankkimisesta kirkkoon. Tuolloin Waldstedtilla oli 14 ääntä ja hän äänesti urkujen hankkimisen puolesta. Urut saatiin lahjoituksena, joten kysymys ei ollut niinkään taloudellisesta uhrauksesta.

imported>Mtaavila: /* Hollolan apteekki muuttaa kirkonkylään */

2014-05-22T07:20:40Z

Hollolan apteekki muuttaa kirkonkylään

← Vanhempi versio		Versio 22. toukokuuta 2014 kello 10.20
Rivi 32:		Rivi 32:
	Kauppaliikkeen syrjäisen sijainnin vuoksi, olihan se kaksi kilometriä Hollolan kirkolta pohjoiseen, Waldstedt on ilmeisesti varsin pian ryhtynyt hankkeisiin liikkeittensä siirtämiseksi edullisemmalle paikalle Hollolan kirkonkylään. Pitäjänkokouksessa on maaliskuussa 1863 käsitelty siihen liittyvää pellonvuokrausta: "Tämän jälkeen kysyi allekirjoittanut puheenjohtaja [Johan Perenius] seurakunnan jäseniltä, jos heillä olis mitään muistutusta tehtävä Herra Apteekari Waldstedtin aivottua hakemusta vastaan, että tulevaiseksi ajaksi saada nautintaoikeutta siihen kirkkoherran virkataloon kuuluvaan peltoon, joka nykyseltä kirkkoherralta [Carl Gabriel Lyra] on hänelle arennille [vuokralle] annettu, pitäjänmiehet sanoivat, ettei heillä ole sitä asiaa vastaan mitään muistutettavaa, kuin [jos] virkatalon haltiat ja mainittu Herra Apteekkari siitä keskenänsä suostuvat [sopivat]." Asiakirjoista ei käy ilmi, onko Waldstedt suunnitellut vuokraamaansa peltoa rakennuksen tontiksi, lääkeyrttien viljelyä varten vai molempiin tarkoituksiin.		Kauppaliikkeen syrjäisen sijainnin vuoksi, olihan se kaksi kilometriä Hollolan kirkolta pohjoiseen, Waldstedt on ilmeisesti varsin pian ryhtynyt hankkeisiin liikkeittensä siirtämiseksi edullisemmalle paikalle Hollolan kirkonkylään. Pitäjänkokouksessa on maaliskuussa 1863 käsitelty siihen liittyvää pellonvuokrausta: "Tämän jälkeen kysyi allekirjoittanut puheenjohtaja [Johan Perenius] seurakunnan jäseniltä, jos heillä olis mitään muistutusta tehtävä Herra Apteekari Waldstedtin aivottua hakemusta vastaan, että tulevaiseksi ajaksi saada nautintaoikeutta siihen kirkkoherran virkataloon kuuluvaan peltoon, joka nykyseltä kirkkoherralta [Carl Gabriel Lyra] on hänelle arennille [vuokralle] annettu, pitäjänmiehet sanoivat, ettei heillä ole sitä asiaa vastaan mitään muistutettavaa, kuin [jos] virkatalon haltiat ja mainittu Herra Apteekkari siitä keskenänsä suostuvat [sopivat]." Asiakirjoista ei käy ilmi, onko Waldstedt suunnitellut vuokraamaansa peltoa rakennuksen tontiksi, lääkeyrttien viljelyä varten vai molempiin tarkoituksiin.

	Ilmeisesti elokuussa 1864 Waldstedt aloitti liiketoimensa Hollolan kirkonkylässä. Piirilääkäri Malmborg on joulukuun lopulla 1865 suorittanut tarkastuksen "Hollolan piirin piiriapteekissa, joka sijaitsee apteekkari Waldstedtin omassa asunnossa kirkkoherran virkatalon maalla Hollolan kirkon lähellä." Waldstedtin tuolloin rakennuttama talo, joka oli sittemmin vuosikymmeniä Hollolan seurakunnan kanttorin asuntona, on vielä nykyäänkin [vuonna 2004] entisellä paikallaan. Tarkastuksessa olivat läsnä myös vt. kruununnimismies Karl Johan Lang sekä kirkkoherran apulainen, varakirkkoherra Berndt Johan Henriksson, joista viimemainittu piti pöytäkirjaa. Apteekki ja kauppaliike olivat samaan tapaan kahtia jaetussa huoneessa kuten edellisessäkin paikassa. Jääkellaria ei ollut, mutta kylläkin mahdollisuus jäiden säilyttämiseen. Toimitettujen reseptien lukumäärä oli hieman lisääntynyt, sillä niitä oli ollut 1.1.–28.12.1865 yhteensä 311, siis yksi jokaista arkipäivää kohden.		Ilmeisesti elokuussa 1864 Waldstedt aloitti liiketoimensa Hollolan kirkonkylässä. Piirilääkäri Malmborg on joulukuun lopulla 1865 suorittanut tarkastuksen ''Hollolan piirin piiriapteekissa, joka sijaitsee apteekkari Waldstedtin omassa asunnossa kirkkoherran virkatalon maalla Hollolan kirkon lähellä.'' Waldstedtin tuolloin rakennuttama talo, joka oli sittemmin vuosikymmeniä Hollolan seurakunnan kanttorin asuntona, on vielä nykyäänkin [vuonna 2004] entisellä paikallaan. Tarkastuksessa olivat läsnä myös vt. kruununnimismies '''Karl Johan Lang''' sekä kirkkoherran apulainen, varakirkkoherra '''Berndt Johan Henriksson''', joista viimemainittu piti pöytäkirjaa. Apteekki ja kauppaliike olivat samaan tapaan kahtia jaetussa huoneessa kuten edellisessäkin paikassa. Jääkellaria ei ollut, mutta kylläkin mahdollisuus jäiden säilyttämiseen. Toimitettujen reseptien lukumäärä oli hieman lisääntynyt, sillä niitä oli ollut 1.1.–28.12.1865 yhteensä 311, siis yksi jokaista arkipäivää kohden.

	== Waldstedt Hollolan asukkaana ==		== Waldstedt Hollolan asukkaana ==