Karan kartano - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.05)

2023-03-12T08:05:20Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
Rivi 25:		Rivi 25:
	Toivola, Lasse - Laitila, Jukka: Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Riihimäki 1996. ISBN 952-90-8007-7 [[Coordinates::60.795826, 24.822506\| ]]		Toivola, Lasse - Laitila, Jukka: Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Riihimäki 1996. ISBN 952-90-8007-7 [[Coordinates::60.795826, 24.822506\| ]]

	[[Category:Hausjärvi\|Karan kartano]] [[Category:Kartanot\|Karan kartano]]		[[Category:Hausjärvi\|Karan kartano]] [[Category:Kartanot\|Karan kartano]][[Category:Häme-Wiki]]

Henricsson (22. helmikuuta 2021 kello 18.07)

2021-02-22T18:07:57Z

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2021 kello 21.07
Rivi 5:		Rivi 5:
	Vuonna 1803 kruununvouti Magnus Jakob Nordenswan osti kartanon von Konow-suvulta. 1900-luvulla tila oli suurimmillaan, n. 1300 ha, kunnallisneuvos Torsten Nordenswanin isännöidessä sitä vuosina 1899-1914. Perilliset hallitsivat tilaa vuosina 1914-1927, mutta kartanon maat pienenivät 624 hehtaariin vuoden 1918 vuokramaiden lunastuslain tullessa voimaan sekä vuosina 1919-1921 tehtyjen maakauppojen vuoksi. Perikunta myi Riihimäki ja Riihimäki 1 -nimiset tilat, jotka muodostivat suuren osan nykyistä Riihimäen kaupunkia.		Vuonna 1803 kruununvouti Magnus Jakob Nordenswan osti kartanon von Konow-suvulta. 1900-luvulla tila oli suurimmillaan, n. 1300 ha, kunnallisneuvos Torsten Nordenswanin isännöidessä sitä vuosina 1899-1914. Perilliset hallitsivat tilaa vuosina 1914-1927, mutta kartanon maat pienenivät 624 hehtaariin vuoden 1918 vuokramaiden lunastuslain tullessa voimaan sekä vuosina 1919-1921 tehtyjen maakauppojen vuoksi. Perikunta myi Riihimäki ja Riihimäki 1 -nimiset tilat, jotka muodostivat suuren osan nykyistä Riihimäen kaupunkia.

	Vuonna 1917 Gunnar Nordenswan osti kartanon perikunnalta, ja hänen tyttärensä Inge yhdessä miehensä Bengt Janssonin kanssa hallitsivat sitä 30 vuotta vuodesta 1957 lähtien. Poika Jonas osti Karan äidiltään vuonna 1987. Gunnar Nordenswan oli ostanut kartanolle ~~takaisin siitä~~ isojaossa ~~lohkotut tilat~~ Penttilän ~~ja Heikkilän~~.		Vuonna 1917 Gunnar Nordenswan osti kartanon perikunnalta, ja hänen tyttärensä Inge yhdessä miehensä Bengt Janssonin kanssa hallitsivat sitä 30 vuotta vuodesta 1957 lähtien. Poika Jonas osti Karan äidiltään vuonna 1987. Gunnar Nordenswan oli ostanut kartanolle vuonna 1928 Heikkilän tilan, joka vuonna 1797 oli halottu Anttilan tilasta sekä Karasta isojaossa lohkotun Penttilän.

	==== Rakennukset ====		==== Rakennukset ====

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:18Z

yksi versio

← Vanhempi versio	Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59
(ei mitään eroa)

Omv (14. kesäkuuta 2012 kello 11.02)

2012-06-14T11:02:28Z

Uusi sivu

Karan kartano sijaitsee [[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Karan kylä|Karan kylässä]], joka lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kartanon 23 omistajasukua on tiedossa vuodesta 1569 lähtien. Karan kartano oli Karan kylän ainoa kantatila, josta on isonjaon jälkeen lohkottu muut tilat. Kartano oli ennen muinoin kylän keskus. Alue ulottui [[Turkhauta|Turkhaudan]] ja [[Lavinto|Lavinnon]] rajalta nykyiseen Riihimäkeen asti; matkaa tuli 9 kilometriä.

==== Isäntiä ====

Vuonna 1803 kruununvouti Magnus Jakob Nordenswan osti kartanon von Konow-suvulta. 1900-luvulla tila oli suurimmillaan, n. 1300 ha, kunnallisneuvos Torsten Nordenswanin isännöidessä sitä vuosina 1899-1914. Perilliset hallitsivat tilaa vuosina 1914-1927, mutta kartanon maat pienenivät 624 hehtaariin vuoden 1918 vuokramaiden lunastuslain tullessa voimaan sekä vuosina 1919-1921 tehtyjen maakauppojen vuoksi. Perikunta myi Riihimäki ja Riihimäki 1 -nimiset tilat, jotka muodostivat suuren osan nykyistä Riihimäen kaupunkia.

Vuonna 1917 Gunnar Nordenswan osti kartanon perikunnalta, ja hänen tyttärensä Inge yhdessä miehensä Bengt Janssonin kanssa hallitsivat sitä 30 vuotta vuodesta 1957 lähtien. Poika Jonas osti Karan äidiltään vuonna 1987. Gunnar Nordenswan oli ostanut kartanolle takaisin siitä isojaossa lohkotut tilat Penttilän ja Heikkilän.

==== Rakennukset ====

Karan kartanon vanhan päärakennuksen itäpääty on rakennettu 1700-luvulla ja sitä on jatkettu 1800-luvulla. Se on perinteisesti pitkä ja matala, ja säilytetty alkuperäisenä. Kuusijakoiset ikkunat ovat 1800-luvulta, samoin saumarimoitettu pystylaudoitus kertoo vanhasta tyylistä. Sisätiloissa ovat kattovasat näkyvissä.. Pihapiirissä on vanha hevostalli 1700-luvulta.

Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina 1811–1812. Hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen talo on rakennettu luonnonkivien päälle. Rakennuksessa on nähtävissä empirevaikutteita. Kuusijakoiset ikkunat on muutettu ristikarmisiksi, ja katossa on lyhtyikkunat. Pieniruutuisia ikkunoita on julkisivun verannassa ja 1930-luvulla rakennetussa päätyerkkerissä. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta.

==== Karan kutomo ====

Kartanon pihapiirissä olevassa Penttilän päärakennuksessa aloittivat Saga Nordenswan ja Marga Lindroos vuonna 1932 Karan Kutomo Oy:n toiminnan. Kutomossa valmisti kymmenisen kutojaa tilaustyönä räsymattoja. Kuteet tuotiin valmiiksi leikattuina, ja kylän lapset kerivät niitä suuriksi keriksi taskurahoja ansaitakseen. Kutomossa myös värjättiin kuteita. 1980-luvun alussa tulipalo lopetti kutomon toiminnan.

==== Lähteet ====

Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Toivola, Lasse - Laitila, Jukka: Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Riihimäki 1996. ISBN 952-90-8007-7 [[Coordinates::60.795826, 24.822506| ]]

[[Category:Hausjärvi|Karan kartano]] [[Category:Kartanot|Karan kartano]]