Kankainen - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:21Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Kankainen on [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] kaupunginosa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungista itään Tuuloksentien (Hämeenlinna - Lahti -tien) varrella, Kankaistenjärven läheisyydessä. Entinen [[Lammi\|Lammille]] ja [[Ylinen Viipurintie\|Viipuriin vievä tie kulki]] aivan Kankaisten kyläkeskuksen läpi. Kankaisten kylä oli yksi entisen [[Vanaja\|Vanajan]] pitäjän kylistä. ~~<widget type="googlemap">~~		Kankainen on [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] kaupunginosa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungista itään Tuuloksentien (Hämeenlinna - Lahti -tien) varrella, Kankaistenjärven läheisyydessä. Entinen [[Lammi\|Lammille]] ja [[Ylinen Viipurintie\|Viipuriin vievä tie kulki]] aivan Kankaisten kyläkeskuksen läpi. Kankaisten kylä oli yksi entisen [[Vanaja\|Vanajan]] pitäjän kylistä. {{#display_map:61.02142,24.60929}}
	~~<marker lat="~~61.02142~~" lon="~~24.60929~~">Kankainen</marker>~~
	~~</widget>~~

	== Kankaisten kylä ja rustholli ==		== Kankaisten kylä ja rustholli ==

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.05)

2023-03-12T08:05:57Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
Rivi 23:		Rivi 23:
	http://www.kankaistentila.fi/[[Coordinates::61.02142, 24.60929\| ]]		http://www.kankaistentila.fi/[[Coordinates::61.02142, 24.60929\| ]]

	[[Category:Hämeenlinna\|Kankainen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet\|Kankainen]]		[[Category:Hämeenlinna\|Kankainen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet\|Kankainen]][[Category:Häme-Wiki]]

Kaunislehto (3. marraskuuta 2014 kello 11.06)

2014-11-03T11:06:23Z

← Vanhempi versio		Versio 3. marraskuuta 2014 kello 14.06
Rivi 3:		Rivi 3:
	</widget>		</widget>

	==== Kankaisten kylä ja rustholli ====		== Kankaisten kylä ja rustholli ==

	Kankaisten kylä on ollut olemassa viimeistään keskiajalla. Sen kaltaiset pienet ryhmäkylät olivat muodostuneet viljelyksen ja karjanhoidon kannalta edullisimmille paikoille ja mielellään järvien läheisyyteen. Kankaistenkylä oli alunperin Tyllilän tytärkylä, minkä takia sillä oli oikeus Kankaistenjärven takana sijaitsevaan Kontuvuorenmaahan. Vuonna 1539 Kankaisissa oli seitsemän maata viljelevää taloa ja 1600-luvun alussa neljä. Vanajan kylien talonpoikaistaloja vaivasi autioituminen koko 1600-luvun ajan, mihin oli syynä ns. pikku jääkausi sekä samaan aikaan sotilasrasituksen kasvaminen. Tienvarsikylien taloja köyhdytti myös linnaleirien sotaväen muonittaminen. 1600-luvun lopulla kylässä oli enää kaksi maakirjataloa, jotka olivat muodostettu yhdistämällä autioita tai varattomia taloja. Toisen omisti Yrjö Klemetinpoika, ja Kankaisten puolentoista manttaalin suuruisen rusthollin omisti kruununvouti Henning Hulda, joka oli hankkinut omistukseensa [[Katisten kartano\|Katisten ratsutilan]] 1660-luvulla. Yrjö Klemetinpoika velkaantui Henning Fuldalle tuhottuaan tämän suuren kasken eikä pystynyt pitämään taloaan. Talo liitettiin Fuldan taloon, jolloin siitä tehtiin rustholli. Fuldan omistukset jaettiin perinnönjaossa, ja Kankaisen peri hänen tyttärensä Magdalena. Magdalenan ja miehensä nimismies Karl Anders Kåhenin jälkeen tilan omistajaksi tuli heidän poikansa vääpeli Anders Kåhen.		Kankaisten kylä on ollut olemassa viimeistään keskiajalla. Sen kaltaiset pienet ryhmäkylät olivat muodostuneet viljelyksen ja karjanhoidon kannalta edullisimmille paikoille ja mielellään järvien läheisyyteen. Kankaistenkylä oli alunperin Tyllilän tytärkylä, minkä takia sillä oli oikeus Kankaistenjärven takana sijaitsevaan Kontuvuorenmaahan. Vuonna 1539 Kankaisissa oli seitsemän maata viljelevää taloa ja 1600-luvun alussa neljä. Vanajan kylien talonpoikaistaloja vaivasi autioituminen koko 1600-luvun ajan, mihin oli syynä ns. pikku jääkausi sekä samaan aikaan sotilasrasituksen kasvaminen. Tienvarsikylien taloja köyhdytti myös linnaleirien sotaväen muonittaminen. 1600-luvun lopulla kylässä oli enää kaksi maakirjataloa, jotka olivat muodostettu yhdistämällä autioita tai varattomia taloja. Toisen omisti Yrjö Klemetinpoika, ja Kankaisten puolentoista manttaalin suuruisen rusthollin omisti kruununvouti Henning Hulda, joka oli hankkinut omistukseensa [[Katisten kartano\|Katisten ratsutilan]] 1660-luvulla. Yrjö Klemetinpoika velkaantui Henning Fuldalle tuhottuaan tämän suuren kasken eikä pystynyt pitämään taloaan. Talo liitettiin Fuldan taloon, jolloin siitä tehtiin rustholli. Fuldan omistukset jaettiin perinnönjaossa, ja Kankaisen peri hänen tyttärensä Magdalena. Magdalenan ja miehensä nimismies Karl Anders Kåhenin jälkeen tilan omistajaksi tuli heidän poikansa vääpeli Anders Kåhen.
Rivi 9:		Rivi 9:
	Kankaisten rustholli jaettiin isojaossa 1700-luvun lopulla kahdeksi tilaksi: Heikkiläksi ja Parkuksi. Kankaisten rusthollin aputila [[Mäskälä\|Mäskälän]] Ämmälä eli Punnila jaettiin edellämainittujen tilojen kesken. Parkun isäntä Antti Antinpoika Parkku (s. 1805) laajensi viljelyksiään ja kehitti viljelytapoja. Parkusta tuli vauras talo. Molemmat talot omistivat maita Kontuvuoressa ja molemmilla oli torppia. Heikkilän torpat olivat Huhtamo, Vanhatalo, Vanhamäki, Niemelä ja Tientaka. Parkun torppia olivat Häkkäri ja Maunula. Vuonna 1884 Heikkilä ja Parkku paloivat maan tasalle. Tulipalon jälkeen Parkun nykyinen päärakennus rakennettiin entiselle paikalleen kyläkeskukseen, mutta Heikkilän uusi talo rakennettiin kauemmas Parkusta, parisataa metriä entisestä kyläkeskuksesta Kankaistenjärvelle päin. 1900-luvun alussa Vilho Heikkilä myi kaksi torppaa niiden viljelijöille, jolloin syntyi Niemelän 45 ha tila sekä Tientaustan 70 ha tila nykyisessä Hangasmäessä. Parkun tytär Siro Parkku avioitui [[Idänpää\|Idänpään]] Honkalan agronomi-isäntä Sakari Honkalan kanssa. Honkalalla oli Peltolan sivutila [[Hangasmäki\|Hangasmäessä]].		Kankaisten rustholli jaettiin isojaossa 1700-luvun lopulla kahdeksi tilaksi: Heikkiläksi ja Parkuksi. Kankaisten rusthollin aputila [[Mäskälä\|Mäskälän]] Ämmälä eli Punnila jaettiin edellämainittujen tilojen kesken. Parkun isäntä Antti Antinpoika Parkku (s. 1805) laajensi viljelyksiään ja kehitti viljelytapoja. Parkusta tuli vauras talo. Molemmat talot omistivat maita Kontuvuoressa ja molemmilla oli torppia. Heikkilän torpat olivat Huhtamo, Vanhatalo, Vanhamäki, Niemelä ja Tientaka. Parkun torppia olivat Häkkäri ja Maunula. Vuonna 1884 Heikkilä ja Parkku paloivat maan tasalle. Tulipalon jälkeen Parkun nykyinen päärakennus rakennettiin entiselle paikalleen kyläkeskukseen, mutta Heikkilän uusi talo rakennettiin kauemmas Parkusta, parisataa metriä entisestä kyläkeskuksesta Kankaistenjärvelle päin. 1900-luvun alussa Vilho Heikkilä myi kaksi torppaa niiden viljelijöille, jolloin syntyi Niemelän 45 ha tila sekä Tientaustan 70 ha tila nykyisessä Hangasmäessä. Parkun tytär Siro Parkku avioitui [[Idänpää\|Idänpään]] Honkalan agronomi-isäntä Sakari Honkalan kanssa. Honkalalla oli Peltolan sivutila [[Hangasmäki\|Hangasmäessä]].

	==== Kankainen nykyään ====		== Kankainen nykyään ==

	Kankaisissa on muistona entisestä kyläkeskuksesta tie nimeltä Kankaisten kylätie, joka kulkee Kankaisten marjatilan halki. Marjatilaa pitää Kämärin perhe, ja kesäisin tilalla on auki Ihan Kahvila puodin lisäksi. Tilan navettaan on vuonna 2008 tehty 300 neliön juhlatila, jota voi vuokrata astioineen juhlakäyttöön 80-90 hengelle.		Kankaisissa on muistona entisestä kyläkeskuksesta tie nimeltä Kankaisten kylätie, joka kulkee Kankaisten marjatilan halki. Marjatilaa pitää Kämärin perhe, ja kesäisin tilalla on auki Ihan Kahvila puodin lisäksi. Tilan navettaan on vuonna 2008 tehty 300 neliön juhlatila, jota voi vuokrata astioineen juhlakäyttöön 80-90 hengelle.
Rivi 15:		Rivi 15:
	Hämeenlinnan kirkkaimmaksi järveksi mainitun Kankaistenjärven etelärannalla on myös vuonna 1970 perustetun Hämeenlinnan Ladun ulkoilumaja Joutsitupa. Vastapäisellä rannalla lähempänä 10 -tietä on kaupungin uimaranta.		Hämeenlinnan kirkkaimmaksi järveksi mainitun Kankaistenjärven etelärannalla on myös vuonna 1970 perustetun Hämeenlinnan Ladun ulkoilumaja Joutsitupa. Vastapäisellä rannalla lähempänä 10 -tietä on kaupungin uimaranta.

	==== Lähteet ====		== Lähteet ==

	Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0		Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:22Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (31. tammikuuta 2012 kello 13.09)

2012-01-31T13:09:04Z

Uusi sivu

Kankainen on [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupunginosa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungista itään Tuuloksentien (Hämeenlinna - Lahti -tien) varrella, Kankaistenjärven läheisyydessä. Entinen [[Lammi|Lammille]] ja [[Ylinen Viipurintie|Viipuriin vievä tie kulki]] aivan Kankaisten kyläkeskuksen läpi. Kankaisten kylä oli yksi entisen [[Vanaja|Vanajan]] pitäjän kylistä. <widget type="googlemap">
<marker lat="61.02142" lon="24.60929">Kankainen</marker>
</widget>

==== Kankaisten kylä ja rustholli ====

Kankaisten kylä on ollut olemassa viimeistään keskiajalla. Sen kaltaiset pienet ryhmäkylät olivat muodostuneet viljelyksen ja karjanhoidon kannalta edullisimmille paikoille ja mielellään järvien läheisyyteen. Kankaistenkylä oli alunperin Tyllilän tytärkylä, minkä takia sillä oli oikeus Kankaistenjärven takana sijaitsevaan Kontuvuorenmaahan. Vuonna 1539 Kankaisissa oli seitsemän maata viljelevää taloa ja 1600-luvun alussa neljä. Vanajan kylien talonpoikaistaloja vaivasi autioituminen koko 1600-luvun ajan, mihin oli syynä ns. pikku jääkausi sekä samaan aikaan sotilasrasituksen kasvaminen. Tienvarsikylien taloja köyhdytti myös linnaleirien sotaväen muonittaminen. 1600-luvun lopulla kylässä oli enää kaksi maakirjataloa, jotka olivat muodostettu yhdistämällä autioita tai varattomia taloja. Toisen omisti Yrjö Klemetinpoika, ja Kankaisten puolentoista manttaalin suuruisen rusthollin omisti kruununvouti Henning Hulda, joka oli hankkinut omistukseensa [[Katisten kartano|Katisten ratsutilan]] 1660-luvulla. Yrjö Klemetinpoika velkaantui Henning Fuldalle tuhottuaan tämän suuren kasken eikä pystynyt pitämään taloaan. Talo liitettiin Fuldan taloon, jolloin siitä tehtiin rustholli. Fuldan omistukset jaettiin perinnönjaossa, ja Kankaisen peri hänen tyttärensä Magdalena. Magdalenan ja miehensä nimismies Karl Anders Kåhenin jälkeen tilan omistajaksi tuli heidän poikansa vääpeli Anders Kåhen.

Kankaisten rustholli jaettiin isojaossa 1700-luvun lopulla kahdeksi tilaksi: Heikkiläksi ja Parkuksi. Kankaisten rusthollin aputila [[Mäskälä|Mäskälän]] Ämmälä eli Punnila jaettiin edellämainittujen tilojen kesken. Parkun isäntä Antti Antinpoika Parkku (s. 1805) laajensi viljelyksiään ja kehitti viljelytapoja. Parkusta tuli vauras talo. Molemmat talot omistivat maita Kontuvuoressa ja molemmilla oli torppia. Heikkilän torpat olivat Huhtamo, Vanhatalo, Vanhamäki, Niemelä ja Tientaka. Parkun torppia olivat Häkkäri ja Maunula. Vuonna 1884 Heikkilä ja Parkku paloivat maan tasalle. Tulipalon jälkeen Parkun nykyinen päärakennus rakennettiin entiselle paikalleen kyläkeskukseen, mutta Heikkilän uusi talo rakennettiin kauemmas Parkusta, parisataa metriä entisestä kyläkeskuksesta Kankaistenjärvelle päin. 1900-luvun alussa Vilho Heikkilä myi kaksi torppaa niiden viljelijöille, jolloin syntyi Niemelän 45 ha tila sekä Tientaustan 70 ha tila nykyisessä Hangasmäessä. Parkun tytär Siro Parkku avioitui [[Idänpää|Idänpään]] Honkalan agronomi-isäntä Sakari Honkalan kanssa. Honkalalla oli Peltolan sivutila [[Hangasmäki|Hangasmäessä]].

==== Kankainen nykyään ====

Kankaisissa on muistona entisestä kyläkeskuksesta tie nimeltä Kankaisten kylätie, joka kulkee Kankaisten marjatilan halki. Marjatilaa pitää Kämärin perhe, ja kesäisin tilalla on auki Ihan Kahvila puodin lisäksi. Tilan navettaan on vuonna 2008 tehty 300 neliön juhlatila, jota voi vuokrata astioineen juhlakäyttöön 80-90 hengelle.

Hämeenlinnan kirkkaimmaksi järveksi mainitun Kankaistenjärven etelärannalla on myös vuonna 1970 perustetun Hämeenlinnan Ladun ulkoilumaja Joutsitupa. Vastapäisellä rannalla lähempänä 10 -tietä on kaupungin uimaranta.

==== Lähteet ====

Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0

Vilkuna, Anna - Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

http://www.kankaistentila.fi/[[Coordinates::61.02142, 24.60929| ]]

[[Category:Hämeenlinna|Kankainen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Kankainen]]

Kankainen - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.05)

Kaunislehto (3. marraskuuta 2014 kello 11.06)

Admin: yksi versio

Omv (31. tammikuuta 2012 kello 13.09)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”