Kalkkinen - Muutoshistoria

Merja Taavila (19. huhtikuuta 2023 kello 07.58)

2023-04-19T07:58:52Z

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2023 kello 10.58
Rivi 6:		Rivi 6:
	==Elinkeinot==		==Elinkeinot==
	{\| align="right" class="wikitable"		{\| align="right" class="wikitable"
	\|+Kalkkisten asukasluku ~~<REF name="AutoFP-2"/>~~		\|+Kalkkisten asukasluku
	\|-		\|-
	!Vuosi		!Vuosi
Rivi 23:		Rivi 23:
	\|2006\|\|599		\|2006\|\|599
	\|-		\|-
	\|2007\|\|600 ~~<ref>Kalkkisten kyläsuunnitelma 2009</ref>~~		\|2007\|\|600
	\|}		\|}
	===Alkutuotanto===		===Alkutuotanto===

Merja Taavila (19. huhtikuuta 2023 kello 07.58)

2023-04-19T07:58:07Z

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2023 kello 10.58
Rivi 35:		Rivi 35:
	===Yksityiset ja julkiset palvelut===		===Yksityiset ja julkiset palvelut===

	Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: [[Kalkkisten koulu]], 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6) <ref>http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/koulutus-ja-opiskelu/perusopetus/kalkkisten-koulu</ref>, 1961 aloittanut kyläkauppa [[K-Extra]] Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari. <ref>http://www.kylakauppa.net/</ref>, 1961 kirkoksi vihitty rukoushuone, [[Kalkkisten kirkko]] <ref>http://www.kalkkinen.fi/nahtavyydet.htm</ref>, hautausmaa ja kappeli, [[Kalkkisten Osuuspankki]] <ref>https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/osuuspankit/kalkkisten-osuuspankki?id=81201&panknro=510104</ref> sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.		Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: [[Kalkkisten koulu]], 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6) sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.

	Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti maaseutumatkailuun. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille. Kalastus- ja luontomatkailun alalla suurimpiin toimijoihin kuuluu Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut. Yritys järjestää mm. kalaretkiä ja luontoon liittyviä tapahtumia Asikkalan ja Heinolan seudulla.		Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti maaseutumatkailuun. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille. Kalastus- ja luontomatkailun alalla suurimpiin toimijoihin kuuluu Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut. Yritys järjestää mm. kalaretkiä ja luontoon liittyviä tapahtumia Asikkalan ja Heinolan seudulla.
Rivi 67:		Rivi 67:

	{\| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"		{\| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
	\| rowspan="2" valign="top" \| \|\| align="center" style="background:#C6E5C6" width="160%" \| '''[[Asikkalan kunta]]''' \|\|		\| rowspan="2" valign="top" \| \|\| align="center" style="background:#C6E5C6" width="160%" \| '''[Asikkalan kunta]]''' \|\|
	\|- align="center" style="font-size: 80%;"		\|- align="center" style="font-size: 80%;"
	\| colspan="1" \| [[Asikkalan kirkonkylä]] \| [[Hillilä]] \| Kalkkinen \| [[Kurhila]] \| [[Pulkkila (Asikkala)\|Pulkkila]] \| [[Mustjärvi]] \| [[Salonsaari]] \| [[Urajärvi]] \| [[Vesivehmaa]] \| [[Viitaila]] \| [[Vähä-Äiniö]] \| [[Vähimaa]] \| [[Vääksy]]		\| colspan="1" \| [[Asikkalan kirkonkylä]] \| [[Hillilä]] \| Kalkkinen \| [[Kurhila]] \| [[Pulkkila (Asikkala)\|Pulkkila]] \| [[Mustjärvi]] \| [[Salonsaari]] \| [[Urajärvi]] \| [[Vesivehmaa]] \| [[Viitaila]] \| [[Vähä-Äiniö]] \| [[Vähimaa]] \| [[Vääksy]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.37)

2023-03-12T08:37:37Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.37
Rivi 74:		Rivi 74:
	<br>		<br>
	[[Luokka:Asikkalan kylät]]		[[Luokka:Asikkalan kylät]]
	[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]		[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Mtaavila: muoti

2014-06-03T06:59:58Z

muoti

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 09.59
Rivi 1:		Rivi 1:

	'''Kalkkinen''' ~~({{k-sv\|Kalkis}})~~ on [[Asikkala]]n kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. Toisen kerran Kalkkinen valittiin [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi 2012. ~~<ref>http://www.ess.fi/?article=370889</ref>~~		'''Kalkkinen''' on [[Asikkala]]n kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. Toisen kerran Kalkkinen valittiin [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi 2012.

	Kalkkisten seutuun lukeutuu useita muitakin Pohjois-Asikkalan kyliä: [[Kuoppainkulma]], [[Riihilahti]], [[Suiva]], [[Särkijärvi (Asikkala)\|Särkijärvi]] ja [[Vähä-Pulkkila]] sekä [[Asikkalan kirkonkylä]]n [[Vedentausta]]. Kalkkisten seudulla asuu vakituisesti noin 700 henkeä, mutta kesäkaudella asukkaiden määrä lisääntyy tuntuvasti, sillä [[Päijänne\|Päijänteen]] ja [[Kymijoki\|Kymen]] rannat ovat suosittua kesämökkialuetta. Matkaa kuntakeskukseen Vääksyyn on Kalkkisten seudulta noin 20-30 kilometriä. Kalkkisten keskustasta matkaa kertyy vesistöjen takia 28 km.		Kalkkisten seutuun lukeutuu useita muitakin Pohjois-Asikkalan kyliä: [[Kuoppainkulma]], [[Riihilahti]], [[Suiva]], [[Särkijärvi (Asikkala)\|Särkijärvi]] ja [[Vähä-Pulkkila]] sekä [[Asikkalan kirkonkylä]]n [[Vedentausta]]. Kalkkisten seudulla asuu vakituisesti noin 700 henkeä, mutta kesäkaudella asukkaiden määrä lisääntyy tuntuvasti, sillä [[Päijänne\|Päijänteen]] ja [[Kymijoki\|Kymen]] rannat ovat suosittua kesämökkialuetta. Matkaa kuntakeskukseen Vääksyyn on Kalkkisten seudulta noin 20-30 kilometriä. Kalkkisten keskustasta matkaa kertyy vesistöjen takia 28 km.
Rivi 31:		Rivi 31:
	===Jatkojalostus===		===Jatkojalostus===

	Kylä tunnettiin pitkään uistinteollisuudestaan, kun [[Rapala VMC\|Rapala]] ja [[Finlandia Uistin]] perustivat tuotantolaitoksensa kylän ympäristöön. ~~[[1970-luku\|~~1970-luvun]] alussa Rapala-yhtiöiden toiminta on siirtynyt kuntakeskukseen Vääksyyn, mutta [[Finlandia Uistin\|Finlandia Uistimen]] tuotantolaitos on edelleen Kalkkisten seudulla [[Riihilahti\|Riihilahden]] kylässä. Toinen suuri työnantaja seudulla on hitsauslaitteita valmistavan [[Kemppi]] Oy:n tehdas.		Kylä tunnettiin pitkään uistinteollisuudestaan, kun [[Rapala VMC\|Rapala]] ja [[Finlandia Uistin]] perustivat tuotantolaitoksensa kylän ympäristöön. 1970-luvun alussa Rapala-yhtiöiden toiminta on siirtynyt kuntakeskukseen Vääksyyn, mutta [[Finlandia Uistin\|Finlandia Uistimen]] tuotantolaitos on edelleen Kalkkisten seudulla [[Riihilahti\|Riihilahden]] kylässä. Toinen suuri työnantaja seudulla on hitsauslaitteita valmistavan [[Kemppi]] Oy:n tehdas.

	===Yksityiset ja julkiset palvelut===		===Yksityiset ja julkiset palvelut===
Rivi 37:		Rivi 37:
	Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: [[Kalkkisten koulu]], 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6) <ref>http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/koulutus-ja-opiskelu/perusopetus/kalkkisten-koulu</ref>, 1961 aloittanut kyläkauppa [[K-Extra]] Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari. <ref>http://www.kylakauppa.net/</ref>, 1961 kirkoksi vihitty rukoushuone, [[Kalkkisten kirkko]] <ref>http://www.kalkkinen.fi/nahtavyydet.htm</ref>, hautausmaa ja kappeli, [[Kalkkisten Osuuspankki]] <ref>https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/osuuspankit/kalkkisten-osuuspankki?id=81201&panknro=510104</ref> sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.		Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: [[Kalkkisten koulu]], 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6) <ref>http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/koulutus-ja-opiskelu/perusopetus/kalkkisten-koulu</ref>, 1961 aloittanut kyläkauppa [[K-Extra]] Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari. <ref>http://www.kylakauppa.net/</ref>, 1961 kirkoksi vihitty rukoushuone, [[Kalkkisten kirkko]] <ref>http://www.kalkkinen.fi/nahtavyydet.htm</ref>, hautausmaa ja kappeli, [[Kalkkisten Osuuspankki]] <ref>https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/osuuspankit/kalkkisten-osuuspankki?id=81201&panknro=510104</ref> sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.

	Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti ~~[[maaseutumatkailu]]un~~. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. ~~<ref>http://www.viini-pihamaa.fi/</ref>~~ Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille. Kalastus- ja luontomatkailun alalla suurimpiin toimijoihin kuuluu Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut. Yritys järjestää mm. kalaretkiä ja luontoon liittyviä tapahtumia Asikkalan ja Heinolan seudulla.		Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti maaseutumatkailuun. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille. Kalastus- ja luontomatkailun alalla suurimpiin toimijoihin kuuluu Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut. Yritys järjestää mm. kalaretkiä ja luontoon liittyviä tapahtumia Asikkalan ja Heinolan seudulla.

	==Historia==		==Historia==
	Seudulla on ollut asutusta jo ~~[[kampakeraaminen kulttuuri\|~~kampakeraamisella kaudella]] ainakin jo ~~[[3000-vuosituhat eaa.\|~~3000-luvulla eaa]]. Asutusjälkiä on löytynyt Kalkkisten kosken alapuolelta Kotasaaresta ja ~~[[Rautakausi\|~~rautakautinen~~]] [[~~hautakumpu]] Riihilahden pohjukasta. Maisema on [[Veiksel-jääkausi\|jääkauden]] vahvasti muokkaama. Ikivanhoja merkkejä heti jääkauden väistymisen jälkeen tulleesta asutuksesta on löydetty paitsi Kalkkisten kosken alueelta, myös kylän keskustasta sillalle johtavan tien alueelta ja Riihilahdesta.		Seudulla on ollut asutusta jo kampakeraamisella kaudella ainakin jo 3000-luvulla eaa. Asutusjälkiä on löytynyt Kalkkisten kosken alapuolelta Kotasaaresta ja rautakautinen hautakumpu Riihilahden pohjukasta. Maisema on [[Veiksel-jääkausi\|jääkauden]] vahvasti muokkaama. Ikivanhoja merkkejä heti jääkauden väistymisen jälkeen tulleesta asutuksesta on löydetty paitsi Kalkkisten kosken alueelta, myös kylän keskustasta sillalle johtavan tien alueelta ja Riihilahdesta.

	Kalkkisissa oli ~~[[1500-luku\|~~1500-luvulla]] vain pari ~~[[vero]]a~~ maksavaa taloa, ja on selvää, että maisema oli hyvinkin suljettu ja metsävaltainen. ~~[[1700-luku\|~~1700-luvulla]] ja erityisesti ~~[[1800-luku\|~~1800-luvulla~~]] [[Kaski\|~~kaskettava]] ala oli laajentunut ja kaskikierto lyhentynyt 15–20 vuoteen, ja ~~[[tervanpoltto]]kin~~ oli voimissaan. Kalkkisissa ei ollut silloin kunnon metsiä lainkaan. Metsän hävityksen takia kaskeaminen kiellettiin lailla 1890-luvulla.		Kalkkisissa oli 1500-luvulla vain pari veroa maksavaa taloa, ja on selvää, että maisema oli hyvinkin suljettu ja metsävaltainen. 1700-luvulla ja erityisesti 1800-luvulla kaskettava ala oli laajentunut ja kaskikierto lyhentynyt 15–20 vuoteen, ja tervanpolttokin oli voimissaan. Kalkkisissa ei ollut silloin kunnon metsiä lainkaan. Metsän hävityksen takia kaskeaminen kiellettiin lailla 1890-luvulla.

	[[1887]] perustettiin koulupiiri Kalkkisiin ja se on nykyisin sama kuin perustamisvuonna. [[1910]] vihittiin Kalkkisten kirkko, jonka rakennutti rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Vuonna [[1951]] kirkko siirtyi seurakunnan hoitoon ja omistukseen. Siunauskappeli Kalkkisten hautausmaalle rakennettiin [[1964]]. [[1919]] vihittiin ~~[[nuorisoseura]]ntalo~~ Pörskälä. Se paloi [[1963]], ja rakennettiin uudelleen talkoilla seitsemän vuotta myöhemmin palaneen talon paikalle. Talo on erilaisten harrastusryhmien ja koululaisten ahkerassa käytössä. [[1920]] perustettiin Kalkkisten Osuuskassa, joka edelleen toimii Kalkkisten Osuuspankkina. ~~[[1900-vuosikymmen\|~~1900-luvun]] alussa Kalkkisten seutu eli voimakasta kasvun aikaa. ~~[[Maatalous\|~~Maa]]- ja ~~[[Metsätalous\|~~metsätalouden]] kehittämisen lisäksi Iisakkilan kartanon silloinen omistaja perusti höyrymyllyn, höyrymeijerin ja kauppaliikkeen. ~~[[1920-luku\|~~1920-luvulla]] käynnistettiin osuusmeijeri. ~~[[Meijeri]]toiminta~~ jatkui vuoteen [[1971]]. Nykyisin meijerin alue toimii lomailupaikkana ja tunnetaan nimellä Kalkkisten lomameijeri. Kalkkisten seudulla on vielä muutama vuosikymmen sitten toiminut kuusi kauppaa ja kaksi ~~[[myymäläauto]]a~~. Maatilatalouden yrityksiä on 38. Vuonna 2001 niitä oli 43 ja vuonna 1998 vielä 48.		1887 perustettiin koulupiiri Kalkkisiin ja se on nykyisin sama kuin perustamisvuonna. 1910 vihittiin Kalkkisten kirkko, jonka rakennutti rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Vuonna 1951 kirkko siirtyi seurakunnan hoitoon ja omistukseen. Siunauskappeli Kalkkisten hautausmaalle rakennettiin 1964. 1919 vihittiin nuorisoseurantalo Pörskälä. Se paloi 1963, ja rakennettiin uudelleen talkoilla seitsemän vuotta myöhemmin palaneen talon paikalle. Talo on erilaisten harrastusryhmien ja koululaisten ahkerassa käytössä. 1920 perustettiin Kalkkisten Osuuskassa, joka edelleen toimii Kalkkisten Osuuspankkina. 1900-luvun alussa Kalkkisten seutu eli voimakasta kasvun aikaa. Maa- ja metsätalouden kehittämisen lisäksi Iisakkilan kartanon silloinen omistaja perusti höyrymyllyn, höyrymeijerin ja kauppaliikkeen. 1920-luvulla käynnistettiin osuusmeijeri. Meijeritoiminta jatkui vuoteen 1971. Nykyisin meijerin alue toimii lomailupaikkana ja tunnetaan nimellä Kalkkisten lomameijeri. Kalkkisten seudulla on vielä muutama vuosikymmen sitten toiminut kuusi kauppaa ja kaksi myymäläautoa. Maatilatalouden yrityksiä on 38. Vuonna 2001 niitä oli 43 ja vuonna 1998 vielä 48.

	==Nähtävyydet ja matkailu==		==Nähtävyydet ja matkailu==

	Kalkkislaiset itse korostavat kylänsä luonnonkauneutta ja luonnonnähtävyyksiä. Niistä merkittävämpiä on Kalkkisten koski, joka on suosittu ~~[[perhokalastus]]kohde~~. Koskelle ei kuitenkaan voi ilman lupaa mennä. Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen–Ruotsalaisen vesialueella, jonne on ~~[[siirtoistutus\|~~istutettu]] runsaasti ~~[[kuha]]n~~ ja ~~[[hauki\|~~hauen]] poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain ~~[[pilkki]]kisoja~~. Kosken tuntumassa on myös pituudestaan tunnettu [[Kalkkisten kanava]]. Se avattiin 1878 ~~[[tukinuitto]]a~~ varten ja Päijänteen ~~[[tulva]]huippujen~~ tasaamiseksi.		Kalkkislaiset itse korostavat kylänsä luonnonkauneutta ja luonnonnähtävyyksiä. Niistä merkittävämpiä on Kalkkisten koski, joka on suosittu perhokalastuskohde. Koskelle ei kuitenkaan voi ilman lupaa mennä. Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen–Ruotsalaisen vesialueella, jonne on istutettu runsaasti kuhan ja hauen poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain pilkkikisoja. Kosken tuntumassa on myös pituudestaan tunnettu [[Kalkkisten kanava]]. Se avattiin 1878 tukinuittoa varten ja Päijänteen tulvahuippujen tasaamiseksi.

	Yksi viime aikojen kiinnostavimpia nähtävyyksiä Kalkkisissa on ollut yksityisen perheen oma pieni metsäkirkko. [[Rauhan Temppeli]] -nimisen kirkon on rakentanut [[Jouko Halmekoski]] synnyinkotinsa pihapiiriin. Omatoimisille vaeltajille Kalkkisten seudulla on oikeita metsämaita, ja veneilijöille aukevat vedet Kymenvirran kautta Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle. Maatilamatkailukohteiden lisäksi Kalkkisten vierasvenesatama houkuttelee joka kesä yhä enemmän veneilijöitä ja matkailijoita. Sataman miljööseen kuuluu Iisakkilan kartanokokonaisuus sekä vuonna 2000 liikenteelle avattu [[Kymijoki\|Kymijoen]] ylittävä [[Kalkkisten silta\|maantiesilta]]. Ennen siltaa liikenneyhteyttä Kymijoen yli hoiti [[lossi]].		Yksi viime aikojen kiinnostavimpia nähtävyyksiä Kalkkisissa on ollut yksityisen perheen oma pieni metsäkirkko. [[Rauhan Temppeli]] -nimisen kirkon on rakentanut [[Jouko Halmekoski]] synnyinkotinsa pihapiiriin. Omatoimisille vaeltajille Kalkkisten seudulla on oikeita metsämaita, ja veneilijöille aukevat vedet Kymenvirran kautta Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle. Maatilamatkailukohteiden lisäksi Kalkkisten vierasvenesatama houkuttelee joka kesä yhä enemmän veneilijöitä ja matkailijoita. Sataman miljööseen kuuluu Iisakkilan kartanokokonaisuus sekä vuonna 2000 liikenteelle avattu [[Kymijoki\|Kymijoen]] ylittävä [[Kalkkisten silta\|maantiesilta]]. Ennen siltaa liikenneyhteyttä Kymijoen yli hoiti lossi.

	Lähellä Kalkkisten alakoulua on Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki. Kalkkisissa viettivät nimittäin lapsuusvuotensa [[Jalmari Rinne\|Jalmari]], [[Einar Rinne\|Einar]] ja [[Joel Rinne]]. Tunnetuista kalkkislaisista mainitaan usein vasemmistoaktivisti [[Eetu Salin]], lähellä Kalkkista kesiään viettänyt [[Toivo Kärki]] sekä radiotoimittaja [[Esko Riihelä]].		Lähellä Kalkkisten alakoulua on Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki. Kalkkisissa viettivät nimittäin lapsuusvuotensa [[Jalmari Rinne\|Jalmari]], [[Einar Rinne\|Einar]] ja [[Joel Rinne]]. Tunnetuista kalkkislaisista mainitaan usein vasemmistoaktivisti [[Eetu Salin]], lähellä Kalkkista kesiään viettänyt [[Toivo Kärki]] sekä radiotoimittaja [[Esko Riihelä]].
Rivi 72:		Rivi 72:
	\|}		\|}

	~~{{coor title dms\|61\|17\|49\|N\|25\|40\|52\|E\|region:FI_type:city}}~~		<br>
	[[Luokka:Asikkalan kylät]]		[[Luokka:Asikkalan kylät]]
	[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]		[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]

imported>Tapio (31. toukokuuta 2014 kello 16.21)

2014-05-31T16:21:19Z

← Vanhempi versio		Versio 31. toukokuuta 2014 kello 19.21
Rivi 66:		Rivi 66:
	*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkisten_kanava Kalkkisten kanava]		*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkisten_kanava Kalkkisten kanava]

	{{Asikkala}}		{\| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
			\| rowspan="2" valign="top" \| \|\| align="center" style="background:#C6E5C6" width="160%" \| '''[[Asikkalan kunta]]''' \|\|
			\|- align="center" style="font-size: 80%;"
			\| colspan="1" \| [[Asikkalan kirkonkylä]] \| [[Hillilä]] \| Kalkkinen \| [[Kurhila]] \| [[Pulkkila (Asikkala)\|Pulkkila]] \| [[Mustjärvi]] \| [[Salonsaari]] \| [[Urajärvi]] \| [[Vesivehmaa]] \| [[Viitaila]] \| [[Vähä-Äiniö]] \| [[Vähimaa]] \| [[Vääksy]]
			\|}

	{{coor title dms\|61\|17\|49\|N\|25\|40\|52\|E\|region:FI_type:city}}		{{coor title dms\|61\|17\|49\|N\|25\|40\|52\|E\|region:FI_type:city}}
	[[Luokka:Asikkalan kylät]]		[[Luokka:Asikkalan kylät]]
	[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]		[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]

imported>Tapio: Ak: Uusi sivu: '''Kalkkinen''' ({{k-sv|Kalkis}}) on Asikkalan kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeen vuoden kyläksi. Toisen kerran Kalkkinen valittiin Päijät-Hä...

2014-05-27T11:04:39Z

Ak: Uusi sivu: '''Kalkkinen''' ({{k-sv|Kalkis}}) on Asikkalan kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeen vuoden kyläksi. Toisen kerran Kalkkinen valittiin Päijät-Hä...

Uusi sivu

'''Kalkkinen''' ({{k-sv|Kalkis}}) on [[Asikkala]]n kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. Toisen kerran Kalkkinen valittiin [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi 2012. <ref>http://www.ess.fi/?article=370889</ref>

Kalkkisten seutuun lukeutuu useita muitakin Pohjois-Asikkalan kyliä: [[Kuoppainkulma]], [[Riihilahti]], [[Suiva]], [[Särkijärvi (Asikkala)|Särkijärvi]] ja [[Vähä-Pulkkila]] sekä [[Asikkalan kirkonkylä]]n [[Vedentausta]]. Kalkkisten seudulla asuu vakituisesti noin 700 henkeä, mutta kesäkaudella asukkaiden määrä lisääntyy tuntuvasti, sillä [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Kymijoki|Kymen]] rannat ovat suosittua kesämökkialuetta. Matkaa kuntakeskukseen Vääksyyn on Kalkkisten seudulta noin 20-30 kilometriä. Kalkkisten keskustasta matkaa kertyy vesistöjen takia 28 km.

==Elinkeinot==
{| align="right" class="wikitable"
|+Kalkkisten asukasluku <REF name="AutoFP-2"/>
|-
!Vuosi
!Asukasluku
|-
|2001||659
|-
|2002||645
|-
|2003||621
|-
|2004||627
|-
|2005||608
|-
|2006||599
|-
|2007||600 <ref>Kalkkisten kyläsuunnitelma 2009</ref>
|}
===Alkutuotanto===

Kalkkisten seutu on maatalousvaltaista aluetta.

===Jatkojalostus===

Kylä tunnettiin pitkään uistinteollisuudestaan, kun [[Rapala VMC|Rapala]] ja [[Finlandia Uistin]] perustivat tuotantolaitoksensa kylän ympäristöön. [[1970-luku|1970-luvun]] alussa Rapala-yhtiöiden toiminta on siirtynyt kuntakeskukseen Vääksyyn, mutta [[Finlandia Uistin|Finlandia Uistimen]] tuotantolaitos on edelleen Kalkkisten seudulla [[Riihilahti|Riihilahden]] kylässä. Toinen suuri työnantaja seudulla on hitsauslaitteita valmistavan [[Kemppi]] Oy:n tehdas.

===Yksityiset ja julkiset palvelut===

Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: [[Kalkkisten koulu]], 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6) <ref>http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/koulutus-ja-opiskelu/perusopetus/kalkkisten-koulu</ref>, 1961 aloittanut kyläkauppa [[K-Extra]] Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari. <ref>http://www.kylakauppa.net/</ref>, 1961 kirkoksi vihitty rukoushuone, [[Kalkkisten kirkko]] <ref>http://www.kalkkinen.fi/nahtavyydet.htm</ref>, hautausmaa ja kappeli, [[Kalkkisten Osuuspankki]] <ref>https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/osuuspankit/kalkkisten-osuuspankki?id=81201&panknro=510104</ref> sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.

Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti [[maaseutumatkailu]]un. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. <ref>http://www.viini-pihamaa.fi/</ref> Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille. Kalastus- ja luontomatkailun alalla suurimpiin toimijoihin kuuluu Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut. Yritys järjestää mm. kalaretkiä ja luontoon liittyviä tapahtumia Asikkalan ja Heinolan seudulla.

==Historia==
Seudulla on ollut asutusta jo [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisella kaudella]] ainakin jo [[3000-vuosituhat eaa.|3000-luvulla eaa]]. Asutusjälkiä on löytynyt Kalkkisten kosken alapuolelta Kotasaaresta ja [[Rautakausi|rautakautinen]] [[hautakumpu]] Riihilahden pohjukasta. Maisema on [[Veiksel-jääkausi|jääkauden]] vahvasti muokkaama. Ikivanhoja merkkejä heti jääkauden väistymisen jälkeen tulleesta asutuksesta on löydetty paitsi Kalkkisten kosken alueelta, myös kylän keskustasta sillalle johtavan tien alueelta ja Riihilahdesta.

Kalkkisissa oli [[1500-luku|1500-luvulla]] vain pari [[vero]]a maksavaa taloa, ja on selvää, että maisema oli hyvinkin suljettu ja metsävaltainen. [[1700-luku|1700-luvulla]] ja erityisesti [[1800-luku|1800-luvulla]] [[Kaski|kaskettava]] ala oli laajentunut ja kaskikierto lyhentynyt 15–20 vuoteen, ja [[tervanpoltto]]kin oli voimissaan. Kalkkisissa ei ollut silloin kunnon metsiä lainkaan. Metsän hävityksen takia kaskeaminen kiellettiin lailla 1890-luvulla.

[[1887]] perustettiin koulupiiri Kalkkisiin ja se on nykyisin sama kuin perustamisvuonna. [[1910]] vihittiin Kalkkisten kirkko, jonka rakennutti rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Vuonna [[1951]] kirkko siirtyi seurakunnan hoitoon ja omistukseen. Siunauskappeli Kalkkisten hautausmaalle rakennettiin [[1964]]. [[1919]] vihittiin [[nuorisoseura]]ntalo Pörskälä. Se paloi [[1963]], ja rakennettiin uudelleen talkoilla seitsemän vuotta myöhemmin palaneen talon paikalle. Talo on erilaisten harrastusryhmien ja koululaisten ahkerassa käytössä. [[1920]] perustettiin Kalkkisten Osuuskassa, joka edelleen toimii Kalkkisten Osuuspankkina. [[1900-vuosikymmen|1900-luvun]] alussa Kalkkisten seutu eli voimakasta kasvun aikaa. [[Maatalous|Maa]]- ja [[Metsätalous|metsätalouden]] kehittämisen lisäksi Iisakkilan kartanon silloinen omistaja perusti höyrymyllyn, höyrymeijerin ja kauppaliikkeen. [[1920-luku|1920-luvulla]] käynnistettiin osuusmeijeri. [[Meijeri]]toiminta jatkui vuoteen [[1971]]. Nykyisin meijerin alue toimii lomailupaikkana ja tunnetaan nimellä Kalkkisten lomameijeri. Kalkkisten seudulla on vielä muutama vuosikymmen sitten toiminut kuusi kauppaa ja kaksi [[myymäläauto]]a. Maatilatalouden yrityksiä on 38. Vuonna 2001 niitä oli 43 ja vuonna 1998 vielä 48.

==Nähtävyydet ja matkailu==

Kalkkislaiset itse korostavat kylänsä luonnonkauneutta ja luonnonnähtävyyksiä. Niistä merkittävämpiä on Kalkkisten koski, joka on suosittu [[perhokalastus]]kohde. Koskelle ei kuitenkaan voi ilman lupaa mennä. Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen–Ruotsalaisen vesialueella, jonne on [[siirtoistutus|istutettu]] runsaasti [[kuha]]n ja [[hauki|hauen]] poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain [[pilkki]]kisoja. Kosken tuntumassa on myös pituudestaan tunnettu [[Kalkkisten kanava]]. Se avattiin 1878 [[tukinuitto]]a varten ja Päijänteen [[tulva]]huippujen tasaamiseksi.

Yksi viime aikojen kiinnostavimpia nähtävyyksiä Kalkkisissa on ollut yksityisen perheen oma pieni metsäkirkko. [[Rauhan Temppeli]] -nimisen kirkon on rakentanut [[Jouko Halmekoski]] synnyinkotinsa pihapiiriin. Omatoimisille vaeltajille Kalkkisten seudulla on oikeita metsämaita, ja veneilijöille aukevat vedet Kymenvirran kautta Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle. Maatilamatkailukohteiden lisäksi Kalkkisten vierasvenesatama houkuttelee joka kesä yhä enemmän veneilijöitä ja matkailijoita. Sataman miljööseen kuuluu Iisakkilan kartanokokonaisuus sekä vuonna 2000 liikenteelle avattu [[Kymijoki|Kymijoen]] ylittävä [[Kalkkisten silta|maantiesilta]]. Ennen siltaa liikenneyhteyttä Kymijoen yli hoiti [[lossi]].

Lähellä Kalkkisten alakoulua on Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki. Kalkkisissa viettivät nimittäin lapsuusvuotensa [[Jalmari Rinne|Jalmari]], [[Einar Rinne|Einar]] ja [[Joel Rinne]]. Tunnetuista kalkkislaisista mainitaan usein vasemmistoaktivisti [[Eetu Salin]], lähellä Kalkkista kesiään viettänyt [[Toivo Kärki]] sekä radiotoimittaja [[Esko Riihelä]].

==Lähteet==
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli '''Kalkkinen'''.

==Aiheesta muualla==

*[http://www.phnet.fi/kylat/kalkkinen/ Päijät-Hämeen kylät: Kalkkisten verkkosivut]
*[http://www.phnet.fi/kylat/kalkkinen/yritykset.html Kalkkisten seudun yritysluettelo]
*[http://www.kylakauppa.net/ Kyläkaupan sivut]
*[http://www.marttilantila.com Marttilan tilan sivut]
*[http://www.viini-pihamaa.fi Viinitila Pihamaan sivut]
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkisten_kanava Kalkkisten kanava]

{{Asikkala}}

{{coor title dms|61|17|49|N|25|40|52|E|region:FI_type:city}}
[[Luokka:Asikkalan kylät]]
[[Luokka:Päijät-Hämeen vuoden kylät]]