Juna 69 (Kirja) - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.23)

2023-03-12T08:23:45Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.23
Rivi 50:		Rivi 50:
	Tuomo Väliaho. Öinen liekkimeri. Keskellä öistä talvimaisemaa tapahtui järkyttävä onnettomuus maaliskuussa 1940. Liekkimeressä kuoli myös 15 helsinkiläislasta. Helsingin Sanomat 27.2.2021 ([https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007827764.html])		Tuomo Väliaho. Öinen liekkimeri. Keskellä öistä talvimaisemaa tapahtui järkyttävä onnettomuus maaliskuussa 1940. Liekkimeressä kuoli myös 15 helsinkiläislasta. Helsingin Sanomat 27.2.2021 ([https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007827764.html])

	[[Category:Kaunokirjat]]		[[Category:Kaunokirjat]][[Category:Häme-Wiki]]

Kaunislehto (21. huhtikuuta 2021 kello 06.58)

2021-04-21T06:58:00Z

← Vanhempi versio		Versio 21. huhtikuuta 2021 kello 09.58
Rivi 50:		Rivi 50:
	Tuomo Väliaho. Öinen liekkimeri. Keskellä öistä talvimaisemaa tapahtui järkyttävä onnettomuus maaliskuussa 1940. Liekkimeressä kuoli myös 15 helsinkiläislasta. Helsingin Sanomat 27.2.2021 ([https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007827764.html])		Tuomo Väliaho. Öinen liekkimeri. Keskellä öistä talvimaisemaa tapahtui järkyttävä onnettomuus maaliskuussa 1940. Liekkimeressä kuoli myös 15 helsinkiläislasta. Helsingin Sanomat 27.2.2021 ([https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007827764.html])

	[[Category:~~Tietokirjat~~]]		[[Category:Kaunokirjat]]

Kaunislehto (19. huhtikuuta 2021 kello 11.12)

2021-04-19T11:12:02Z

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 14.12
Rivi 21:		Rivi 21:
	Jalon puoliso Daisy oli puolestaan suomenruotsalainen, jonka perhe muutti 1900-luvun alussa Hangosta Helsinkiin. Isä Emil oli päässyt Valtionrautateille töihin, ja hän oli myös se, joka hankki vävylleen Jalolle 1930-luvun alussa kunnon työpaikan ensin junan apupoikana ja lämmittäjänä ja sitten veturinkuljettajana, joka joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen lähellä Hämeenlinnaa.		Jalon puoliso Daisy oli puolestaan suomenruotsalainen, jonka perhe muutti 1900-luvun alussa Hangosta Helsinkiin. Isä Emil oli päässyt Valtionrautateille töihin, ja hän oli myös se, joka hankki vävylleen Jalolle 1930-luvun alussa kunnon työpaikan ensin junan apupoikana ja lämmittäjänä ja sitten veturinkuljettajana, joka joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen lähellä Hämeenlinnaa.

	~~Daisy~~ äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.		Daisyn äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.

	=== Kertomus sotalapsista ja lotista ===		=== Kertomus sotalapsista ja lotista ===

Kaunislehto (19. huhtikuuta 2021 kello 11.11)

2021-04-19T11:11:17Z

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 14.11
Rivi 19:		Rivi 19:
	Isoisän ja isoäidin vanhempia kauemmaksi ei tässä sukusaagassa mennä, mutta sekin on pitkä matka menneisyyteen noin 200-sivuisessa kirjassa. Jalon isän nimeä ei kirjassa jostain syystä mainita, mutta hän oli kalastaja, joka kuoli Jalon ollessa vielä poikanen. Äiti Karoliina myi kalaa torilla ja hankki lisätuloja pyykkärinä. Jalolla oli myös sisko Karin, ja tämä 3-henkinen perhe eli köyhää elämää Kalliossa. Jalo ansaitsi rahaa pyydystämällä rottia ja lähtemällä joksikin aikaa merille.		Isoisän ja isoäidin vanhempia kauemmaksi ei tässä sukusaagassa mennä, mutta sekin on pitkä matka menneisyyteen noin 200-sivuisessa kirjassa. Jalon isän nimeä ei kirjassa jostain syystä mainita, mutta hän oli kalastaja, joka kuoli Jalon ollessa vielä poikanen. Äiti Karoliina myi kalaa torilla ja hankki lisätuloja pyykkärinä. Jalolla oli myös sisko Karin, ja tämä 3-henkinen perhe eli köyhää elämää Kalliossa. Jalo ansaitsi rahaa pyydystämällä rottia ja lähtemällä joksikin aikaa merille.

	Jalon ~~äiti~~ Daisy oli puolestaan suomenruotsalainen, jonka perhe muutti 1900-luvun alussa Hangosta Helsinkiin. Isä Emil oli päässyt Valtionrautateille töihin, ja hän oli myös se, joka hankki vävylleen Jalolle 1930-luvun alussa kunnon työpaikan ensin junan apupoikana ja lämmittäjänä ja sitten veturinkuljettajana, joka joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen lähellä Hämeenlinnaa.		Jalon puoliso Daisy oli puolestaan suomenruotsalainen, jonka perhe muutti 1900-luvun alussa Hangosta Helsinkiin. Isä Emil oli päässyt Valtionrautateille töihin, ja hän oli myös se, joka hankki vävylleen Jalolle 1930-luvun alussa kunnon työpaikan ensin junan apupoikana ja lämmittäjänä ja sitten veturinkuljettajana, joka joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen lähellä Hämeenlinnaa.

	Daisy äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.		Daisy äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.

Kaunislehto (19. huhtikuuta 2021 kello 11.09)

2021-04-19T11:09:15Z

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 14.09
Rivi 31:		Rivi 31:
	=== Kirjan syntytarina===		=== Kirjan syntytarina===

	Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella ~~Amin~~ kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja ~~syntyi~~ alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, ~~että~~ isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.		Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Ami-nimisen naisen kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa syntyi kirjoittaja itse eli Anita Näslindh-Ylispangar alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, miten isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa Juna 69 päätettyään asiasta isänsä Pertin kanssa tämän kuolinvuoteen äärellä.

	==Lähteitä ==		==Lähteitä ==

Kaunislehto (14. huhtikuuta 2021 kello 09.20)

2021-04-14T09:20:15Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2021 kello 12.20
Rivi 10:		Rivi 10:

	Tämä osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.		Tämä osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.

			=== Isoisän traaginen kuolema ===

	Kirjan lähtökohtana on kirjoittajan isoisän veturinkuljettaja Jalo Leppäsen traaginen kuolema Iittalan junaturmassa Talvisodan lopulla vuonna 1940, mikä jätti muun muassa kirjoittajan isän Pertin ja sedän Reijon puoliorvoiksi. Isä Pertti oli tuolloin 3-vuotias ja Reijo ei vielä kuutta kuukauttakaan. Ikääntynyt isoäiti Amanda ja sairasteleva, kaupassa myyjänä työskennellyt äiti Daisy eivät pystyneet hoitamaan lapsia, ja sosiaaliviranomaiset lähettivät lapset sotalapsina Ruotsiin, mistä he palasivat sodan jälkeen Daisyn ja hänen uuden miehensä veturinkuljettaja Viktorin luokse.		Kirjan lähtökohtana on kirjoittajan isoisän veturinkuljettaja Jalo Leppäsen traaginen kuolema Iittalan junaturmassa Talvisodan lopulla vuonna 1940, mikä jätti muun muassa kirjoittajan isän Pertin ja sedän Reijon puoliorvoiksi. Isä Pertti oli tuolloin 3-vuotias ja Reijo ei vielä kuutta kuukauttakaan. Ikääntynyt isoäiti Amanda ja sairasteleva, kaupassa myyjänä työskennellyt äiti Daisy eivät pystyneet hoitamaan lapsia, ja sosiaaliviranomaiset lähettivät lapset sotalapsina Ruotsiin, mistä he palasivat sodan jälkeen Daisyn ja hänen uuden miehensä veturinkuljettaja Viktorin luokse.

			=== Suvun tarinat ===

	Isoisän ja isoäidin vanhempia kauemmaksi ei tässä sukusaagassa mennä, mutta sekin on pitkä matka menneisyyteen noin 200-sivuisessa kirjassa. Jalon isän nimeä ei kirjassa jostain syystä mainita, mutta hän oli kalastaja, joka kuoli Jalon ollessa vielä poikanen. Äiti Karoliina myi kalaa torilla ja hankki lisätuloja pyykkärinä. Jalolla oli myös sisko Karin, ja tämä 3-henkinen perhe eli köyhää elämää Kalliossa. Jalo ansaitsi rahaa pyydystämällä rottia ja lähtemällä joksikin aikaa merille.		Isoisän ja isoäidin vanhempia kauemmaksi ei tässä sukusaagassa mennä, mutta sekin on pitkä matka menneisyyteen noin 200-sivuisessa kirjassa. Jalon isän nimeä ei kirjassa jostain syystä mainita, mutta hän oli kalastaja, joka kuoli Jalon ollessa vielä poikanen. Äiti Karoliina myi kalaa torilla ja hankki lisätuloja pyykkärinä. Jalolla oli myös sisko Karin, ja tämä 3-henkinen perhe eli köyhää elämää Kalliossa. Jalo ansaitsi rahaa pyydystämällä rottia ja lähtemällä joksikin aikaa merille.
Rivi 18:		Rivi 22:

	Daisy äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.		Daisy äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.

			=== Kertomus sotalapsista ja lotista ===

	Suvun tarinan lisäksi Anita Näslindh-Ylispangar on tuonut romaaniinsa kolme muuta keskeistä henkilöä, joista kaksi sairaanhoitajaopiskelija-lotta Mira ja lääkäriopiskelija-lääkintämies Erik ovat keksittyjä. Erityisesti lotta-aihe tuntuu kirjoittajaa kiinnostaneen ja jossain vaiheessa todetaan Miran kuolleen sodan lopulla, sankarillisesti niin kuin miestenkin. Kolmas todellinen henkilö on tunnetun Dallapé-yhtyeen solisti Annikki, joka tutustuu Miraan ja Erikiin vähän ennen suuronnettomuutta. He myös matkustavat yhdessä toisessa turmajunassa Tampereelta Helsinkiin.		Suvun tarinan lisäksi Anita Näslindh-Ylispangar on tuonut romaaniinsa kolme muuta keskeistä henkilöä, joista kaksi sairaanhoitajaopiskelija-lotta Mira ja lääkäriopiskelija-lääkintämies Erik ovat keksittyjä. Erityisesti lotta-aihe tuntuu kirjoittajaa kiinnostaneen ja jossain vaiheessa todetaan Miran kuolleen sodan lopulla, sankarillisesti niin kuin miestenkin. Kolmas todellinen henkilö on tunnetun Dallapé-yhtyeen solisti Annikki, joka tutustuu Miraan ja Erikiin vähän ennen suuronnettomuutta. He myös matkustavat yhdessä toisessa turmajunassa Tampereelta Helsinkiin.

	Yksi kirjan aiheista ovat sotalapset, sillä Jalon kuoleman jälkeen Pertti ja Reijo siis lähetettiin vuonna 1940 sodan loppuun asti Ruotsiin ja vielä eri perheisiin. Suomeen palattuaan kumpikaan ei puhunut sanaakaan Suomea. Helsingissä heidän onneekseen pärjäsi myös toisella kotimaisella kielellä, vaikka aloittivatkin koulunsa umpisuomalaisessa kansakoulussa ja joutuivat mm. koulukiusatuiksi.		Yksi kirjan aiheista ovat sotalapset, sillä Jalon kuoleman jälkeen Pertti ja Reijo siis lähetettiin vuonna 1940 sodan loppuun asti Ruotsiin ja vielä eri perheisiin. Suomeen palattuaan kumpikaan ei puhunut sanaakaan Suomea. Helsingissä heidän onneekseen pärjäsi myös toisella kotimaisella kielellä, vaikka aloittivatkin koulunsa umpisuomalaisessa kansakoulussa ja joutuivat mm. koulukiusatuiksi.

			=== Kirjan syntytarina===

	Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Amin kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja syntyi alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, että isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.		Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Amin kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja syntyi alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, että isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.

Kaunislehto (14. huhtikuuta 2021 kello 09.17)

2021-04-14T09:17:55Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2021 kello 12.17
Rivi 7:		Rivi 7:
	== Onnettomuuskuvauksesta sukusaagaksi ==		== Onnettomuuskuvauksesta sukusaagaksi ==

	Alun perin Anita Näslindh-Ylispangarin piti kirjoittaa vain tietokirja Iittalan vuoden 1940 suuronnettomuudesta. Kustantajan toiveesta hanke muuttui ~~täysin~~ ja lopputuloksena oli historiallinen romaani.		Alun perin Anita Näslindh-Ylispangarin piti kirjoittaa vain tietokirja Iittalan vuoden 1940 suuronnettomuudesta. Kustantajan toiveesta hanke muuttui ja lopputuloksena oli historiallinen romaani.

	~~Anita Näslindh-Ylispangarin~~ osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.		Tämä osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.

	Kirjan lähtökohtana on kirjoittajan isoisän veturinkuljettaja Jalo Leppäsen traaginen kuolema Iittalan junaturmassa Talvisodan lopulla vuonna 1940, mikä jätti muun muassa kirjoittajan isän Pertin ja sedän Reijon puoliorvoiksi. Isä Pertti oli tuolloin 3-vuotias ja Reijo ei vielä kuutta kuukauttakaan. Ikääntynyt isoäiti Amanda ja sairasteleva, kaupassa myyjänä työskennellyt äiti Daisy eivät pystyneet hoitamaan lapsia, ja sosiaaliviranomaiset lähettivät lapset sotalapsina Ruotsiin, mistä he palasivat sodan jälkeen Daisyn ja hänen uuden miehensä veturinkuljettaja Viktorin luokse.		Kirjan lähtökohtana on kirjoittajan isoisän veturinkuljettaja Jalo Leppäsen traaginen kuolema Iittalan junaturmassa Talvisodan lopulla vuonna 1940, mikä jätti muun muassa kirjoittajan isän Pertin ja sedän Reijon puoliorvoiksi. Isä Pertti oli tuolloin 3-vuotias ja Reijo ei vielä kuutta kuukauttakaan. Ikääntynyt isoäiti Amanda ja sairasteleva, kaupassa myyjänä työskennellyt äiti Daisy eivät pystyneet hoitamaan lapsia, ja sosiaaliviranomaiset lähettivät lapset sotalapsina Ruotsiin, mistä he palasivat sodan jälkeen Daisyn ja hänen uuden miehensä veturinkuljettaja Viktorin luokse.

Kaunislehto (14. huhtikuuta 2021 kello 09.17)

2021-04-14T09:17:22Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2021 kello 12.17
Rivi 6:		Rivi 6:

	== Onnettomuuskuvauksesta sukusaagaksi ==		== Onnettomuuskuvauksesta sukusaagaksi ==

			Alun perin Anita Näslindh-Ylispangarin piti kirjoittaa vain tietokirja Iittalan vuoden 1940 suuronnettomuudesta. Kustantajan toiveesta hanke muuttui täysin ja lopputuloksena oli historiallinen romaani.

	Anita Näslindh-Ylispangarin osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.		Anita Näslindh-Ylispangarin osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.

Kaunislehto (14. huhtikuuta 2021 kello 09.16)

2021-04-14T09:16:06Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2021 kello 12.16
Rivi 5:		Rivi 5:
	''Juna 69 on kertomus sukupolvet ylittävästä traumasta. Kirja antaa häivähdyksiä siitä, miltä sodanjälkeinen Helsinki näytti sotalapsen silmin. Kaupunkielämää värittivät niin jengitappelut kuin vahva yhteisöllisyys, sopeutumisvaikeudet sekä tarve tulla hyväksytyksi.'' (STT Info)		''Juna 69 on kertomus sukupolvet ylittävästä traumasta. Kirja antaa häivähdyksiä siitä, miltä sodanjälkeinen Helsinki näytti sotalapsen silmin. Kaupunkielämää värittivät niin jengitappelut kuin vahva yhteisöllisyys, sopeutumisvaikeudet sekä tarve tulla hyväksytyksi.'' (STT Info)

	== ~~Esittely~~ ==		== Onnettomuuskuvauksesta sukusaagaksi ==

	Anita Näslindh-Ylispangarin osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.		Anita Näslindh-Ylispangarin osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.
Rivi 23:		Rivi 23:
	Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Amin kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja syntyi alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, että isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.		Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Amin kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja syntyi alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, että isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.


	==Lähteitä ==		==Lähteitä ==

Kaunislehto (14. huhtikuuta 2021 kello 09.15)

2021-04-14T09:15:15Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2021 kello 12.15
Rivi 4:		Rivi 4:

	''Juna 69 on kertomus sukupolvet ylittävästä traumasta. Kirja antaa häivähdyksiä siitä, miltä sodanjälkeinen Helsinki näytti sotalapsen silmin. Kaupunkielämää värittivät niin jengitappelut kuin vahva yhteisöllisyys, sopeutumisvaikeudet sekä tarve tulla hyväksytyksi.'' (STT Info)		''Juna 69 on kertomus sukupolvet ylittävästä traumasta. Kirja antaa häivähdyksiä siitä, miltä sodanjälkeinen Helsinki näytti sotalapsen silmin. Kaupunkielämää värittivät niin jengitappelut kuin vahva yhteisöllisyys, sopeutumisvaikeudet sekä tarve tulla hyväksytyksi.'' (STT Info)

			== Esittely ==

			Anita Näslindh-Ylispangarin osittain omaelämäkerrallinen romaani Juna 69 (2021) kuvaa kirjoittajan suvun vaiheita Helsingissä 1900-luvun alusta 2010-luvun alkuun asti. Kirjoittaja on tutkinut sukunsa historiaa, mitä hän hyödyntää kirjassaan, mutta hän on myös täyttänyt tarinaan jääneitä aukkoja silkalla sepitteellä.

			Kirjan lähtökohtana on kirjoittajan isoisän veturinkuljettaja Jalo Leppäsen traaginen kuolema Iittalan junaturmassa Talvisodan lopulla vuonna 1940, mikä jätti muun muassa kirjoittajan isän Pertin ja sedän Reijon puoliorvoiksi. Isä Pertti oli tuolloin 3-vuotias ja Reijo ei vielä kuutta kuukauttakaan. Ikääntynyt isoäiti Amanda ja sairasteleva, kaupassa myyjänä työskennellyt äiti Daisy eivät pystyneet hoitamaan lapsia, ja sosiaaliviranomaiset lähettivät lapset sotalapsina Ruotsiin, mistä he palasivat sodan jälkeen Daisyn ja hänen uuden miehensä veturinkuljettaja Viktorin luokse.

			Isoisän ja isoäidin vanhempia kauemmaksi ei tässä sukusaagassa mennä, mutta sekin on pitkä matka menneisyyteen noin 200-sivuisessa kirjassa. Jalon isän nimeä ei kirjassa jostain syystä mainita, mutta hän oli kalastaja, joka kuoli Jalon ollessa vielä poikanen. Äiti Karoliina myi kalaa torilla ja hankki lisätuloja pyykkärinä. Jalolla oli myös sisko Karin, ja tämä 3-henkinen perhe eli köyhää elämää Kalliossa. Jalo ansaitsi rahaa pyydystämällä rottia ja lähtemällä joksikin aikaa merille.

			Jalon äiti Daisy oli puolestaan suomenruotsalainen, jonka perhe muutti 1900-luvun alussa Hangosta Helsinkiin. Isä Emil oli päässyt Valtionrautateille töihin, ja hän oli myös se, joka hankki vävylleen Jalolle 1930-luvun alussa kunnon työpaikan ensin junan apupoikana ja lämmittäjänä ja sitten veturinkuljettajana, joka joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen lähellä Hämeenlinnaa.

			Daisy äiti kuoli tämän ollessa vain 4-vuotias, ja isä Emil jäi kolmen lapsen Daisyn, Judithin ja Runarin yksinhuoltajaksi. Emilin sisko Inger muutti Hangosta hoitamaan veljensä lapsia ja sai siitä palkkaakin. Myöhemmin Emil meni ilmeisesti uudelleen naimisiin Toini-nimisen naisen kanssa.

			Suvun tarinan lisäksi Anita Näslindh-Ylispangar on tuonut romaaniinsa kolme muuta keskeistä henkilöä, joista kaksi sairaanhoitajaopiskelija-lotta Mira ja lääkäriopiskelija-lääkintämies Erik ovat keksittyjä. Erityisesti lotta-aihe tuntuu kirjoittajaa kiinnostaneen ja jossain vaiheessa todetaan Miran kuolleen sodan lopulla, sankarillisesti niin kuin miestenkin. Kolmas todellinen henkilö on tunnetun Dallapé-yhtyeen solisti Annikki, joka tutustuu Miraan ja Erikiin vähän ennen suuronnettomuutta. He myös matkustavat yhdessä toisessa turmajunassa Tampereelta Helsinkiin.

			Yksi kirjan aiheista ovat sotalapset, sillä Jalon kuoleman jälkeen Pertti ja Reijo siis lähetettiin vuonna 1940 sodan loppuun asti Ruotsiin ja vielä eri perheisiin. Suomeen palattuaan kumpikaan ei puhunut sanaakaan Suomea. Helsingissä heidän onneekseen pärjäsi myös toisella kotimaisella kielellä, vaikka aloittivatkin koulunsa umpisuomalaisessa kansakoulussa ja joutuivat mm. koulukiusatuiksi.

			Vuosikymmenten edetessä Pertti alkoi seurustella Amin kanssa, meni naimisiin ja 1960-luvun alussa kirjoittaja syntyi alppilalaiseen perheeseen. Tämän jälkeen kului vielä 17-vuotta ennen kuin tarina jatkuu - ja se jatkuu siitä, että isoäiti Daisy kertoo kirjoittajalle Jalon tarinan, mistä tämä innostuu ja lopulta kirjoittajaa kirjansa päätettyään asiasta isänsä Pertin kuolinvuoteen äärellä.


	==Lähteitä ==		==Lähteitä ==