Itsenäisyydenpuisto - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:20Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Axel Magnus von [[Axel Magnus von Arbin\|Arbinin]] vuonna 1777 laatimaan asemakaavaan sisältyi [[Hämeen linna\|linnan]] eteläpuolelle, [[Saaristen latokartano\|Saaristen virkatalon]] paikalle Niementaustan mäelle siirretyn uuden [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] kaupungin ensimmäinen puistosuunnitelma. Se ei koskaan toteutunut sellaisenaan, mutta siihen pohjautui samana vuonna maaherrana aloittaneen [[Anders de Bruce\|Anders de Brucen]] nk. residenssipuutarha. Maaherra rakennutti [[Hämeenlinnan tori\|torin]] pohjoislaidalle maaherran virkatalon. Vuonna 1779 raivattiin talon pohjoispuolelle aluetta puutarhaa varten. Sekä virkatalo ja puutarha valmistuivat vuonna 1783. Puutarha oli linnalle päin johtava symmetrinen, kahden puukujanteen reunustama aidattu puistotie, joka yhdistyi laakson pohjalla yhdeksi puuriviksi.		Axel Magnus von [[Axel Magnus von Arbin\|Arbinin]] vuonna 1777 laatimaan asemakaavaan sisältyi [[Hämeen linna\|linnan]] eteläpuolelle, [[Saaristen latokartano\|Saaristen virkatalon]] paikalle Niementaustan mäelle siirretyn uuden [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] kaupungin ensimmäinen puistosuunnitelma. Se ei koskaan toteutunut sellaisenaan, mutta siihen pohjautui samana vuonna maaherrana aloittaneen [[Anders de Bruce\|Anders de Brucen]] nk. residenssipuutarha. Maaherra rakennutti [[Hämeenlinnan tori\|torin]] pohjoislaidalle maaherran virkatalon. Vuonna 1779 raivattiin talon pohjoispuolelle aluetta puutarhaa varten. Sekä virkatalo ja puutarha valmistuivat vuonna 1783. Puutarha oli linnalle päin johtava symmetrinen, kahden puukujanteen reunustama aidattu puistotie, joka yhdistyi laakson pohjalla yhdeksi puuriviksi.

	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:60.99909,24.46206}}
	~~<marker lat="~~60.99909~~" lon="~~24.46206~~">Itsenäisyydenpuisto</marker>~~
	~~</widget>~~

	==== Residenssipuutarhasta Itsenäisyydenpuistoksi ====		==== Residenssipuutarhasta Itsenäisyydenpuistoksi ====

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

2023-03-12T08:08:33Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
Rivi 25:		Rivi 25:
	http://g.co/maps/wy89q		http://g.co/maps/wy89q

	[[Category:Puistot]] [[Category:Muistomerkit]]		[[Category:Puistot]] [[Category:Muistomerkit]][[Category:Häme-Wiki]]

Aleksi (6. toukokuuta 2013 kello 16.04)

2013-05-06T16:04:47Z

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2013 kello 19.04
Rivi 25:		Rivi 25:
	http://g.co/maps/wy89q		http://g.co/maps/wy89q

	~~[[Category:Luonto_ja_ympäristö]]~~ [[Category:Puistot]] [[Category:Muistomerkit]]		[[Category:Puistot]] [[Category:Muistomerkit]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:39Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (23. toukokuuta 2012 kello 14.40)

2012-05-23T14:40:31Z

Uusi sivu

Axel Magnus von [[Axel Magnus von Arbin|Arbinin]] vuonna 1777 laatimaan asemakaavaan sisältyi [[Hämeen linna|linnan]] eteläpuolelle, [[Saaristen latokartano|Saaristen virkatalon]] paikalle Niementaustan mäelle siirretyn uuden [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupungin ensimmäinen puistosuunnitelma. Se ei koskaan toteutunut sellaisenaan, mutta siihen pohjautui samana vuonna maaherrana aloittaneen [[Anders de Bruce|Anders de Brucen]] nk. residenssipuutarha. Maaherra rakennutti [[Hämeenlinnan tori|torin]] pohjoislaidalle maaherran virkatalon. Vuonna 1779 raivattiin talon pohjoispuolelle aluetta puutarhaa varten. Sekä virkatalo ja puutarha valmistuivat vuonna 1783. Puutarha oli linnalle päin johtava symmetrinen, kahden puukujanteen reunustama aidattu puistotie, joka yhdistyi laakson pohjalla yhdeksi puuriviksi.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.99909" lon="24.46206">Itsenäisyydenpuisto</marker>
</widget> 

==== Residenssipuutarhasta Itsenäisyydenpuistoksi ====

1800-luvun alussa de Brucen puutarha siirtyi kahdelle yksityiselle omistajalle ja jaettu etelä- ja pohjoisosaan. Kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder|Otto Carl Rehbinder]] vuokrasi vuonna 1848 puutarhan [[Hämeen lääninhallitus|lääninhallituksen]] talon lähellä olevan eteläosan ja rakensi sinne taimitarhan, joka oli käytössä vuoteen 1863 asti. Silloin taimitarhan alue muutettiin avoimeksi kävelypuistoksi. Puistoon rakennettiin ravintolarakennus, jonka mukaan se tunnettiin Tähtipuistona 1960-luvulle saakka. Itse ravintolarakennus paloi vuonna 1890. Vuonna 1964 puistoon sijoitettiin säveltäjä [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] [[Jean Sibeliuksen patsas|kuvapatsas]]. Nykyisin puiston nimi on [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksenpuisto]].

De Brucen puutarhan pohjoisosa oli 1800-luvun alkupuolella edelleen puistona. Se sijaitsi entisen maaherran virkatalon eli nykyisen lääninhallituksen pohjoispuolella. Luoteisosassa oli pieni yksityinen puutarha. Puisto oli suunniteltu geometrisesti 1700-luvulle ominaisen renessanssi- ja barokin muotopuutarhamallin mukaan. Vuonna 1839 sinne rakennettiin Seurahuone, jonka mukaan puistokin nimettiin. Vuonna 1839 rakennettu empiretyylinen Hämeenlinnan Seurahuone oli komea ja kookas rakennus, jossa oli maan suurin juhlasali. Se oli rakennettu säätyläisten juhlatilaisuuksia varten, ja siellä pidettiin tanssiaisia, ravintolaa, musiikkisalia ja se toimi jonkin aikaa myös kasarmina. Seurahuone paloi vuonna 1894, mutta puistosta jäi osa jäljelle. Alue järjestettiin uudelleen puistoksi vuonna 1912, jolloin sitä kutsuttiin [[Magnus Gadd|Gaddin]] puistoksi sen reunalla sijainneen Gaddin talon mukaan. Nykyisin se tunnetaan Itsenäisyyden puistona. <br>

==== Summan taistelun muistomerkki ====

Itsenäisyydenpuistossa on Aimo Tukiaisen vuonna 1964 tekemä veistos. Hämeenlinnassa vietettiin 13.3.1960 talvisodan päättymisen 20-vuotisjuhlaa. Juhlaan kokoontuneiden aseveljien keskuudessa heräsi ajatus pystyttää muistomerkki Karjalan kannaksella Summassa käytyjen taistelujen kunniaksi. Patsaan sijaintipaikaksi ehdotettiin Keskuskansakoulun puistoa sen vuoksi, että Summassa taistelleen JR 15:n perustamispaikka oli Hämeenlinnan Keskuskansakoulu. Aimo Tukiaisen tekemä Summan taistelun muistomerkki muodostuu kahdesta vastakkain olevasta pronssimassasta, joiden välissä on kivistä tulilinjaa kuvaavia pienempiä lohkareita. Alkuvuosina tulilinjan sisään oli asennettu valaistus.

Veistokseen liittyy jalusta ja syvennys, ja sen takana on muuri, johon on kaiverrettu teksti: Summan taisteluissa – talvisodassa 1939-1940 – Suomen armeijan teräksinen tahto – uupumaton usko – torjui ylivoiman – varjeli vapaan maan.

Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 13.3.1965 talvisodan päättymisen 25-vuotispäivänä. Tilaisuus oli suuri isänmaallinen juhla, ja ohimarssiin osallistui noin tuhat rintamamiestä.<br>

==== <br>Lähteet ====

http://goo.gl/MxIFw

http://g.co/maps/wy89q

[[Category:Luonto_ja_ympäristö]] [[Category:Puistot]] [[Category:Muistomerkit]]

Itsenäisyydenpuisto - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.08)

Aleksi (6. toukokuuta 2013 kello 16.04)

Admin: yksi versio

Omv (23. toukokuuta 2012 kello 14.40)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”