Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.14)

2023-03-12T08:14:08Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.14
Rivi 141:		Rivi 141:
	©Marjatta Tuomisto		©Marjatta Tuomisto

	[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]		[[Category:Muistot jakoon, Hauho]][[Category:Häme-Wiki]]

HMLkirjasto (18. marraskuuta 2016 kello 16.38)

2016-11-18T16:38:18Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2016 kello 19.38
Rivi 139:		Rivi 139:


	~~'''© Marjatta~~ Tuomisto~~'''~~		©Marjatta Tuomisto

	[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]		[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]

HMLkirjasto (14. marraskuuta 2016 kello 13.05)

2016-11-14T13:05:12Z

Näytä muutokset

HMLkirjasto (14. marraskuuta 2016 kello 13.02)

2016-11-14T13:02:43Z

Näytä muutokset

HMLkirjasto: /* Takavarikot kartanosta */

2016-11-14T12:57:06Z

Takavarikot kartanosta

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2016 kello 15.57
Rivi 78:		Rivi 78:
	Huolta ja surua lisäsivät alustalaiset. Kartanossa ns. talon alla asui silloin nelisenkymmentä yli 16-vuotiasta henkirahaa maksavaa henkilöä ja heidän lisäkseen oli lapsia yli parikymmentä. Tästä väestä löytyivät kartanon rengit, piiat, mäkitupalaiset ja torpparit, kaikki henkilöitä, jotka osallistuivat talon töihin ja jotka saivat työtä vastaan elantonsa kartanosta. Hyömäestä liittyi punaisiin monta poikaa ja miestä, osa pakeni metsiin pakkovärvääjiä, niin myös minun vaarini ja moni muukin nuorimies. Kylän taloista takavarikoitiin silloin viljaa, niin myös kartanosta, vain siemenviljaa jätettiin, tosin sitäkin niukasti. Suutari Kallioisen Hilma-tytär muisteli kapina-aikaa eräässä tekemässäni haastattelussa. Hänen suutari-isänsä meni talollisten pyynnöstä pyytämään itselleen takavarikoitua viljaa saadakseen kylvää sitä maahan tulevana keväänä. Hän saikin viljaa takaisin, ja kaikki mitä hän sai, hän luovutti takaisin taloihin, ja näin saatiin seuraavana keväänä lisää jyviä peltoon pantavaksi.		Huolta ja surua lisäsivät alustalaiset. Kartanossa ns. talon alla asui silloin nelisenkymmentä yli 16-vuotiasta henkirahaa maksavaa henkilöä ja heidän lisäkseen oli lapsia yli parikymmentä. Tästä väestä löytyivät kartanon rengit, piiat, mäkitupalaiset ja torpparit, kaikki henkilöitä, jotka osallistuivat talon töihin ja jotka saivat työtä vastaan elantonsa kartanosta. Hyömäestä liittyi punaisiin monta poikaa ja miestä, osa pakeni metsiin pakkovärvääjiä, niin myös minun vaarini ja moni muukin nuorimies. Kylän taloista takavarikoitiin silloin viljaa, niin myös kartanosta, vain siemenviljaa jätettiin, tosin sitäkin niukasti. Suutari Kallioisen Hilma-tytär muisteli kapina-aikaa eräässä tekemässäni haastattelussa. Hänen suutari-isänsä meni talollisten pyynnöstä pyytämään itselleen takavarikoitua viljaa saadakseen kylvää sitä maahan tulevana keväänä. Hän saikin viljaa takaisin, ja kaikki mitä hän sai, hän luovutti takaisin taloihin, ja näin saatiin seuraavana keväänä lisää jyviä peltoon pantavaksi.

	=== Takavarikot kartanosta ===		==Takavarikot kartanosta==
	Kartanosta takavarikoitiin myös korut. Kirsti Saarinen muisti kuulleensa kertomuksia siitä, kuinka Laura oli raskain askelin noussut yläkertaan hakemaan Viljon hänelle ostamat korut. Ainoastaan yhden korun hän oli onnistunut piilottamaan, ja tämä koru on ainoa, joka hänelle jäi muistoksi tapahtumasta.<br />		Kartanosta takavarikoitiin myös korut. Kirsti Saarinen muisti kuulleensa kertomuksia siitä, kuinka Laura oli raskain askelin noussut yläkertaan hakemaan Viljon hänelle ostamat korut. Ainoastaan yhden korun hän oli onnistunut piilottamaan, ja tämä koru on ainoa, joka hänelle jäi muistoksi tapahtumasta.<br />

HMLkirjasto (14. marraskuuta 2016 kello 12.53)

2016-11-14T12:53:42Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2016 kello 15.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	=== Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 Heikki ja Gustaava Hyömäen ja heidän poikansa Viljon ja Laura Mäkisen aikana ===		=== Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 Heikki ja Gustaava Hyömäen ja heidän poikansa Viljon ja Laura Mäkisen aikana ===

	[[Tiedosto:Hyomaen_ kartanon_ paarakennus.jpg\|~~400px~~\|pienoiskuva\|oikea\|Hyömäen kartanon päärakennus. Kuva: Kirsti Saarinen (o.s. Mäkinen)]]		[[Tiedosto:Hyomaen_ kartanon_ paarakennus.jpg\|350px\|pienoiskuva\|oikea\|Hyömäen kartanon päärakennus. Kuva: Kirsti Saarinen (o.s. Mäkinen)]]

	Teksti: Marjatta Tuomisto 2012.<br />		Teksti: Marjatta Tuomisto 2012.<br />

HMLkirjasto: Suojasi sivun Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

2016-11-14T12:52:28Z

Suojasi sivun Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))

← Vanhempi versio	Versio 14. marraskuuta 2016 kello 15.52
(ei mitään eroa)

HMLkirjasto (11. marraskuuta 2016 kello 15.40)

2016-11-11T15:40:16Z

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2016 kello 18.40
Rivi 139:		Rivi 139:

	'''© Marjatta Tuomisto'''		'''© Marjatta Tuomisto'''

			[[Category:Muistot jakoon, Hauho]]

HMLkirjasto (11. marraskuuta 2016 kello 15.37)

2016-11-11T15:37:55Z

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2016 kello 18.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	=== Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 Heikki ja Gustaava Hyömäen ja heidän poikansa Viljon ja Laura Mäkisen aikana ===		=== Hyömäen kartanon 100 vuotta 1875-1960 Heikki ja Gustaava Hyömäen ja heidän poikansa Viljon ja Laura Mäkisen aikana ===

	[[Tiedosto:Hyomaen_ kartanon_ paarakennus.jpg\|~~800px~~\|pienoiskuva\|~~keski~~\|Hyömäen kartanon päärakennus. Kuva: Kirsti Saarinen (o.s. Mäkinen)]]		[[Tiedosto:Hyomaen_ kartanon_ paarakennus.jpg\|400px\|pienoiskuva\|oikea\|Hyömäen kartanon päärakennus. Kuva: Kirsti Saarinen (o.s. Mäkinen)]]

	Teksti: Marjatta Tuomisto 2012.<br />		Teksti: Marjatta Tuomisto 2012.<br />

HMLkirjasto: /* Hekin Akun pirtin siirto */

2016-11-11T15:33:20Z

Hekin Akun pirtin siirto

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2016 kello 18.33
Rivi 95:		Rivi 95:
	=== Miten kyläläiset muistavat Viljon ===		=== Miten kyläläiset muistavat Viljon ===
	==== Hekin Akun pirtin siirto ====		==== Hekin Akun pirtin siirto ====
	Nyt jo edesmennyt Aune Hägg muisteli, kuinka heidän kartanon maista lohkaistua mökkiään oltiin siirtämässä Metsäkylään 1930-luvulla. Riita asiasta oli ollut ankara, ja Viljo oli mennyt kartanosta sanomaan, että jos Hekin Akun pirtti siirretään Mettäkylään, niin silloin siirretään Feeliksin (Simolan) kanala Sorrattiin (vanhan torpan paikka Metsäkylässä), ja näin Akun pirtti sai jäädä paikalleen.		Nyt jo edesmennyt Aune Hägg muisteli, kuinka heidän kartanon maista lohkaistua mökkiään oltiin siirtämässä Metsäkylään 1930-luvulla. Riita asiasta oli ollut ankara, ja Viljo oli mennyt kartanosta sanomaan, että jos Hekin Akun pirtti siirretään Mettäkylään, niin silloin siirretään Feeliksin (Simolan) kanala Sorrattiin (vanhan torpan paikka Metsäkylässä), ja näin Akun pirtti sai jäädä paikalleen.<br />
	Aune muisteli Viljoa ja sanoi että ”siinä oli reilu isäntä”. Hän oli kerran taas tehnyt kartanoon töitä vaikka oli ”likkanen”, vähän toisella kymmenellä. Viljo oli maksanut hänelle palkan, mutta seuraavana päivänä Viljo oli tullut takaisin ”Hekille” ja sanonut, että hän taisi laskea eilen palkan väärin ja pistänyt lisää rahaa Aunen nyrkkiin.

			Aune muisteli Viljoa ja sanoi että ”siinä oli reilu isäntä”. Hän oli kerran taas tehnyt kartanoon töitä vaikka oli ”likkanen”, vähän toisella kymmenellä. Viljo oli maksanut hänelle palkan, mutta seuraavana päivänä Viljo oli tullut takaisin ”Hekille” ja sanonut, että hän taisi laskea eilen palkan väärin ja pistänyt lisää rahaa Aunen nyrkkiin.

	=== Kartanossa oli aina tuoretta kalaa… ===		=== Kartanossa oli aina tuoretta kalaa… ===
	Vaarini Ilmari Kuusela piti kartanon kalaruuassa. Vaari oli kalastaja, ja hän kävi aikansa viemässä kartanoon kalaa, yleensä kuhaa, jota Hauhonselältä nousi mukavasti. Lopulta hän antoi pestin pojalleen Matille, koska kalanvientireissu venyi aina pitkälle iltapäivään. Viljo oli Matin mukaan puheliasta sorttia, ja ensin juttua oli riittänyt kartanossa, mutta ei se siihen loppunut. Viljo lähti vielä saatolle ja puhetta piisasi aina portille asti, ja siinäkin piti keskustella vielä pitkä tovi.		Vaarini Ilmari Kuusela piti kartanon kalaruuassa. Vaari oli kalastaja, ja hän kävi aikansa viemässä kartanoon kalaa, yleensä kuhaa, jota Hauhonselältä nousi mukavasti. Lopulta hän antoi pestin pojalleen Matille, koska kalanvientireissu venyi aina pitkälle iltapäivään. Viljo oli Matin mukaan puheliasta sorttia, ja ensin juttua oli riittänyt kartanossa, mutta ei se siihen loppunut. Viljo lähti vielä saatolle ja puhetta piisasi aina portille asti, ja siinäkin piti keskustella vielä pitkä tovi.