Huugo Reino Östman - Muutoshistoria

Ylläpito (7. kesäkuuta 2023 kello 12.45)

2023-06-07T12:45:43Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2023 kello 15.45
Rivi 49:		Rivi 49:
	Suomenkielisen Wikipedian artikkeli ''Huugo Reino Östman''		Suomenkielisen Wikipedian artikkeli ''Huugo Reino Östman''

	~~[[Luokka:Hämeenlinnan suojeluskunta\|Östman, Huugo Reino]]~~		[[Category:Häme-Wiki]]
	~~[[Luokka:Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri\|Östman, Huugo Reino]]~~[[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.11)

2023-03-12T08:11:32Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.11
Rivi 50:		Rivi 50:

	[[Luokka:Hämeenlinnan suojeluskunta\|Östman, Huugo Reino]]		[[Luokka:Hämeenlinnan suojeluskunta\|Östman, Huugo Reino]]
	[[Luokka:Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri\|Östman, Huugo Reino]]		[[Luokka:Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri\|Östman, Huugo Reino]][[Category:Häme-Wiki]]

Tapio: /* Jääkärikausi */

2014-06-14T18:36:34Z

Jääkärikausi

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2014 kello 21.36
Rivi 5:		Rivi 5:

	==Jääkärikausi==		==Jääkärikausi==
	~~[[Kuva:Polangenin kurssilta.jpg\|thumb\|300px\|Kurssilaisia räjäytysharjotuksessa. Etuoikealla kouluttaja luutnantti Mellis]]~~
	Östman liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella [[Riianlahti\|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki\|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen\|pommarikurssi]]) ja suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.		Östman liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella [[Riianlahti\|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki\|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen\|pommarikurssi]]) ja suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.

Tapio (14. kesäkuuta 2014 kello 18.36)

2014-06-14T18:36:05Z

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2014 kello 21.36
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Huugo Reino Östman''' myöh. '''Kahva''' ([[3. tammikuuta]] [[1896]] [[Pietarsaari]] – [[24. marraskuuta]] [[1948]]) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat ratamestari Leander Östman ja Maria Lovisa Andersson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Eeva Loviisa Venhon kanssa.~~<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>~~		'''Huugo Reino Östman''' myöh. '''Kahva''' ([[3. tammikuuta]] [[1896]] [[Pietarsaari]] – [[24. marraskuuta]] [[1948]]) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat ratamestari Leander Östman ja Maria Lovisa Andersson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Eeva Loviisa Venhon kanssa.

	==Opinnot==		==Opinnot==
	Östman kävi viisi luokkaa Helsingin ruotsalaista reaalilyseota ja suoritti yksityisesti kahdeksannen luokan Kuopion lyseossa vuonna 1929. Hän kävi sotilasohjaajakurssin vuonna 1922 ja piiripäällikkökurssin vuonna 1922 sekä komentajakurssin vuosina 1927–1928. Merisuojeluskuntaupseeritutkinnon hän suoritti vuonna 1930 ja kävi Taistelukoulun orientoivan ~~kurssin vuonna 1930 ja viestiupseerikurssin 1. ja 2. jakson vuonna 1934.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>		Östman kävi viisi luokkaa Helsingin ruotsalaista reaalilyseota ja suoritti yksityisesti kahdeksannen luokan Kuopion lyseossa vuonna 1929. Hän kävi sotilasohjaajakurssin vuonna 1922 ja piiripäällikkökurssin vuonna 1922 sekä komentajakurssin vuosina 1927–1928. Merisuojeluskuntaupseeritutkinnon hän suoritti vuonna 1930 ja kävi Taistelukoulun orientoivan kur<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

	==Jääkärikausi==		==Jääkärikausi==
	[[Kuva:Polangenin kurssilta.jpg\|thumb\|300px\|Kurssilaisia räjäytysharjotuksessa. Etuoikealla kouluttaja luutnantti Mellis]]		[[Kuva:Polangenin kurssilta.jpg\|thumb\|300px\|Kurssilaisia räjäytysharjotuksessa. Etuoikealla kouluttaja luutnantti Mellis]]
	Östman liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella [[Riianlahti\|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki\|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen\|pommarikurssi]]) ja suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Östman liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella [[Riianlahti\|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki\|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen\|pommarikurssi]]) ja suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.

	==Suomen sisällissota==		==Suomen sisällissota==
	Östman astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 luutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen 18. helmikuuta 1918 majuri [[Harald Öhquist]]in komennuskunnan mukana Vaasaan, josta hänet komennettiin konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Krenatöörirykmentin [[Seinäjoen pataljoona\|3. Seinäjoen pataljoonaan]]. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Länkipohjassa, Orivedellä, Vääksyn-Kangasalan akselilla, Moisiolla, Lempäälässä ja Vesilahdella sekä rykmentin etenemiseen Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kautta Koskelle.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Östman astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 luutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen 18. helmikuuta 1918 majuri [[Harald Öhquist]]in komennuskunnan mukana Vaasaan, josta hänet komennettiin konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Krenatöörirykmentin [[Seinäjoen pataljoona\|3. Seinäjoen pataljoonaan]]. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Länkipohjassa, Orivedellä, Vääksyn-Kangasalan akselilla, Moisiolla, Lempäälässä ja Vesilahdella sekä rykmentin etenemiseen Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kautta Koskelle.

	==Sisällissodan jälkeinen aika==		==Sisällissodan jälkeinen aika==
	Östman siirrettiin 16. heinäkuuta 1918 alkaen 1. komppanian päälliköksi Karjalan kaartin rykmenttiin, jossa hänet siirrettiin 3. elokuuta 1918 alkaen 3. konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Karjalan rykmenttiin.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Östman siirrettiin 16. heinäkuuta 1918 alkaen 1. komppanian päälliköksi Karjalan kaartin rykmenttiin, jossa hänet siirrettiin 3. elokuuta 1918 alkaen 3. konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Karjalan rykmenttiin.

	Armeijasta hän erosi 8. lokakuuta 1919 ja astui Suojeluskuntajärjestön palvelukseen, jossa hänet sijoitettiin päällystökouluun konekivääriopin ja taktiikan opettajaksi. Päällystökoulusta hänet siirrettiin 7. syyskuuta 1920 alkaen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin sotilasohjaajaksi ja edelleen 1. kesäkuuta 1921 alkaen paikallispäälliköksi Hämeenlinnan suojeluskuntaan, josta hänet siirrettiin 1. elokuuta 1921 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi ja 1. kesäkuuta 1922 Suojeluskuntain päällystökoulun johtajaksi sekä 1. huhtikuuta 1923 alkaen Suojeluskuntain yliesikuntaan sotilastarkastajaksi. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi hänet nimitettiin 30. syyskuuta 1924 ja Kuopion suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi 1. tammikuuta 1925. Suojeluskunnasta hän erosi 13. marraskuuta 1931, mutta astui takaisin palvelukseen 1. heinäkuuta 1933 ja hänet sijoitettiin Helsingin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi ja 1. syyskuuta 1933 alkaen Mikkelin suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi. Suojeluskunnasta hän erosi toistamiseen 27. marraskuuta 1937 ja työskenteli sen jälkeen liikemiehenä.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Armeijasta hän erosi 8. lokakuuta 1919 ja astui Suojeluskuntajärjestön palvelukseen, jossa hänet sijoitettiin päällystökouluun konekivääriopin ja taktiikan opettajaksi. Päällystökoulusta hänet siirrettiin 7. syyskuuta 1920 alkaen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin sotilasohjaajaksi ja edelleen 1. kesäkuuta 1921 alkaen paikallispäälliköksi Hämeenlinnan suojeluskuntaan, josta hänet siirrettiin 1. elokuuta 1921 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi ja 1. kesäkuuta 1922 Suojeluskuntain päällystökoulun johtajaksi sekä 1. huhtikuuta 1923 alkaen Suojeluskuntain yliesikuntaan sotilastarkastajaksi. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi hänet nimitettiin 30. syyskuuta 1924 ja Kuopion suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi 1. tammikuuta 1925. Suojeluskunnasta hän erosi 13. marraskuuta 1931, mutta astui takaisin palvelukseen 1. heinäkuuta 1933 ja hänet sijoitettiin Helsingin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi ja 1. syyskuuta 1933 alkaen Mikkelin suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi. Suojeluskunnasta hän erosi toistamiseen 27. marraskuuta 1937 ja työskenteli sen jälkeen liikemiehenä.

	==Talvi- ja jatkosota==		==Talvi- ja jatkosota==
	Talvisotaan Kahva osallistui Pohjois-Suomen ryhmässä 4. Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian päällikkönä, mistä hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan komentajaksi 9. Divisioonaan ja edelleen komentajaksi Jalkaväkirykmentti 65:een ja Jalkaväkirykmentti 27:ään. Hän osallistui talvisodassa taisteluihin Suomussalmella. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä Jalkaväkirykmentti 27:ssä. mutta siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi 12. Prikaatiin. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 6:n koulutusupseeriksi. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Helsingin suojeluskuntapiiriin, mistä hän erosi vielä samana vuonna vakinaisesta palveluksesta. Hänet haudattiin Savonlinnaan.~~<ref name="SJE1975"/>~~		Talvisotaan Kahva osallistui Pohjois-Suomen ryhmässä 4. Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian päällikkönä, mistä hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan komentajaksi 9. Divisioonaan ja edelleen komentajaksi Jalkaväkirykmentti 65:een ja Jalkaväkirykmentti 27:ään. Hän osallistui talvisodassa taisteluihin Suomussalmella. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä Jalkaväkirykmentti 27:ssä. mutta siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi 12. Prikaatiin. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 6:n koulutusupseeriksi. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Helsingin suojeluskuntapiiriin, mistä hän erosi vielä samana vuonna vakinaisesta palveluksesta. Hänet haudattiin Savonlinnaan.

	==Opetustoimi==		==Opetustoimi==
	Östman toimi opettajana Kuopion läänin poliisikursseilla vuonna 1931.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Östman toimi opettajana Kuopion läänin poliisikursseilla vuonna 1931.

	==Luottamustoimet==		==Luottamustoimet==
	Östman toimi Voimistelu- ja urheiluseura Ilveksen puheenjohtaja vuonna 1921 ja Etelä-Hämeen ajokoirayhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1921 sekä Hämeenlinnan metsästys- ja ampumaseuran johtokunnan jäsenenä vuonna 1921. Hän toimi myös Kuopion ilmapuolustusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuonna 1929.~~<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>~~		Östman toimi Voimistelu- ja urheiluseura Ilveksen puheenjohtaja vuonna 1921 ja Etelä-Hämeen ajokoirayhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1921 sekä Hämeenlinnan metsästys- ja ampumaseuran johtokunnan jäsenenä vuonna 1921. Hän toimi myös Kuopion ilmapuolustusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuonna 1929.

	==Julkaisut==		==Julkaisut==
Rivi 49:		Rivi 48:

	==Viitteet==		==Viitteet==
	~~{{viitteet}}~~		Suomenkielisen Wikipedian artikkeli ''Huugo Reino Östman''

	~~{{DEFAULTSORT:Kahva, Huugo}}~~		[[Luokka:Hämeenlinnan suojeluskunta\|Östman, Huugo Reino]]
	[[Luokka:~~Jääkärit~~]]		[[Luokka:Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri\|Östman, Huugo Reino]]
	[[Luokka:~~Vuonna 1896 syntyneet]]~~
	~~[[Luokka:Vuonna 1948 kuolleet~~]]

Tapio: Ak: Uusi sivu: '''Huugo Reino Östman''' myöh. '''Kahva''' (3. tammikuuta 1896 Pietarsaari – 24. marraskuuta 1948) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa oliv...

2014-06-14T18:33:43Z

Ak: Uusi sivu: '''Huugo Reino Östman''' myöh. '''Kahva''' (3. tammikuuta 1896 Pietarsaari – 24. marraskuuta 1948) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa oliv...

Uusi sivu

'''Huugo Reino Östman''' myöh. '''Kahva''' ([[3. tammikuuta]] [[1896]] [[Pietarsaari]] – [[24. marraskuuta]] [[1948]]) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat ratamestari Leander Östman ja Maria Lovisa Andersson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Eeva Loviisa Venhon kanssa.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

==Opinnot==
Östman kävi viisi luokkaa Helsingin ruotsalaista reaalilyseota ja suoritti yksityisesti kahdeksannen luokan Kuopion lyseossa vuonna 1929. Hän kävi sotilasohjaajakurssin vuonna 1922 ja piiripäällikkökurssin vuonna 1922 sekä komentajakurssin vuosina 1927–1928. Merisuojeluskuntaupseeritutkinnon hän suoritti vuonna 1930 ja kävi Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1930 ja viestiupseerikurssin 1. ja 2. jakson vuonna 1934.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Jääkärikausi==
[[Kuva:Polangenin kurssilta.jpg|thumb|300px|Kurssilaisia räjäytysharjotuksessa. Etuoikealla kouluttaja luutnantti Mellis]]
Östman liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen|pommarikurssi]]) ja suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun B-kurssin.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Suomen sisällissota==
Östman astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 luutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen 18. helmikuuta 1918 majuri [[Harald Öhquist]]in komennuskunnan mukana Vaasaan, josta hänet komennettiin konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Krenatöörirykmentin [[Seinäjoen pataljoona|3. Seinäjoen pataljoonaan]]. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Länkipohjassa, Orivedellä, Vääksyn-Kangasalan akselilla, Moisiolla, Lempäälässä ja Vesilahdella sekä rykmentin etenemiseen Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kautta Koskelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Sisällissodan jälkeinen aika==
Östman siirrettiin 16. heinäkuuta 1918 alkaen 1. komppanian päälliköksi Karjalan kaartin rykmenttiin, jossa hänet siirrettiin 3. elokuuta 1918 alkaen 3. konekiväärikomppanian päälliköksi 2. Karjalan rykmenttiin.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Armeijasta hän erosi 8. lokakuuta 1919 ja astui Suojeluskuntajärjestön palvelukseen, jossa hänet sijoitettiin päällystökouluun konekivääriopin ja taktiikan opettajaksi. Päällystökoulusta hänet siirrettiin 7. syyskuuta 1920 alkaen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin sotilasohjaajaksi ja edelleen 1. kesäkuuta 1921 alkaen paikallispäälliköksi Hämeenlinnan suojeluskuntaan, josta hänet siirrettiin 1. elokuuta 1921 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi ja 1. kesäkuuta 1922 Suojeluskuntain päällystökoulun johtajaksi sekä 1. huhtikuuta 1923 alkaen Suojeluskuntain yliesikuntaan sotilastarkastajaksi. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi hänet nimitettiin 30. syyskuuta 1924 ja Kuopion suojeluskuntapiirin 1. alueen päälliköksi 1. tammikuuta 1925. Suojeluskunnasta hän erosi 13. marraskuuta 1931, mutta astui takaisin palvelukseen 1. heinäkuuta 1933 ja hänet sijoitettiin Helsingin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi ja 1. syyskuuta 1933 alkaen Mikkelin suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi. Suojeluskunnasta hän erosi toistamiseen 27. marraskuuta 1937 ja työskenteli sen jälkeen liikemiehenä.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Talvi- ja jatkosota==
Talvisotaan Kahva osallistui Pohjois-Suomen ryhmässä 4. Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian päällikkönä, mistä hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan komentajaksi 9. Divisioonaan ja edelleen komentajaksi Jalkaväkirykmentti 65:een ja Jalkaväkirykmentti 27:ään. Hän osallistui talvisodassa taisteluihin Suomussalmella. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä Jalkaväkirykmentti 27:ssä. mutta siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi 12. Prikaatiin. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 6:n koulutusupseeriksi. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Helsingin suojeluskuntapiiriin, mistä hän erosi vielä samana vuonna vakinaisesta palveluksesta. Hänet haudattiin Savonlinnaan.<ref name="SJE1975"/>

==Opetustoimi==
Östman toimi opettajana Kuopion läänin poliisikursseilla vuonna 1931.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Luottamustoimet==
Östman toimi Voimistelu- ja urheiluseura Ilveksen puheenjohtaja vuonna 1921 ja Etelä-Hämeen ajokoirayhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1921 sekä Hämeenlinnan metsästys- ja ampumaseuran johtokunnan jäsenenä vuonna 1921. Hän toimi myös Kuopion ilmapuolustusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuonna 1929.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

==Julkaisut==
Östman kirjoitti kirjan Lentokoneen ampuminen konekiväärillä, 1929.

{{Ylennykset ja kunniamerkit
|Ylennykset=Hilfsgewehrführer 31. toukokuuta 1917
*Gewehrführer 12. elokuuta 1917
*Luutnantti 7. helmikuuta 1918
*Kapteeni 16. toukokuuta 1919
*Majuri 16. toukokuuta 1929
|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kunniamerkkinauha]]</br>[[Kuva:SVR.png|50px|Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px|Talvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmaansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]]</br>[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]]
|Kunniamerkit=Vapaudenristi 3. lk. (1918, 1941 ja 1943)
*Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
*Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki
*[Vapaussodan muistomitali soljen kera
*Talvisodan muistomitali
*Jääkärimerkki
*Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
}}

==Lähteet==
*Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
*Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

==Viitteet==
{{viitteet}}

{{DEFAULTSORT:Kahva, Huugo}}
[[Luokka:Jääkärit]]
[[Luokka:Vuonna 1896 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1948 kuolleet]]