Hollolan keskiaikainen kirkko - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.34)

2023-03-12T08:34:11Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34
Rivi 46:		Rivi 46:
	[[Luokka: Hollola]]		[[Luokka: Hollola]]
	[[Luokka: Kirkot]]		[[Luokka: Kirkot]]
	[[luokka:Tiekirkot]]		[[luokka:Tiekirkot]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Merja Taavila (19. lokakuuta 2020 kello 09.32)

2020-10-19T09:32:20Z

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2020 kello 12.32
Rivi 2:		Rivi 2:
	'''Hollolan keskiaikainen kirkko''', jota kutsutaan myös Hollolan keskikaiseksi kivikirkoksi tai katolilaisittain Hollolan Pyhän Marian kirkko, on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta. Hollolan seurakunta ulottui laajalle Päijät-Hämeeseen katolilaisella kaudella.		'''Hollolan keskiaikainen kirkko''', jota kutsutaan myös Hollolan keskikaiseksi kivikirkoksi tai katolilaisittain Hollolan Pyhän Marian kirkko, on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta. Hollolan seurakunta ulottui laajalle Päijät-Hämeeseen katolilaisella kaudella.

	Kirkon rakentamisesta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. FT [[Marku ~~Hiekkanen\|Markus~~ Hiekkasen]] ajoitusarvion mukaan nykyinen, puukirkkokauden Hollolassa päättänyt kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa vuosina 1495-1510,		Kirkon rakentamisesta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. FT Marku Hiekkasen ajoitusarvion mukaan nykyinen, puukirkkokauden Hollolassa päättänyt kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa vuosina 1495-1510,
	sakaristo noin v. 1495, kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen.		sakaristo noin v. 1495, kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen.

Rivi 29:		Rivi 29:
	== Kirkkomatkat ==		== Kirkkomatkat ==

	Kristinusko voimistui Päijät-Hämeessä vuonna mahdollisesti 1249 tehdyn [[Ruotsin ~~toinen ristiretki Suomeen\|Ruotsin toinen~~ ristiretken jälkeen]]. Hollolaan perustettu seurakunta toimi koko Päijät-Hämeen kristillisen elämän keskipisteenä. Laajalti Päijänteen seudulta tehtiin kirkkomatkoja Hollolan Pyhän Marian kirkkoon. Kaukaa käytiin kerran kesässä kirkossa ja saman matkan aikana käytiin ripillä ja ehtoollisella, kastettiin lapset ja haudattiin vainajat. Päijänteen rantakylissä oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,		Kristinusko voimistui Päijät-Hämeessä vuonna mahdollisesti 1249 tehdyn Ruotsin toisen ristiretken jälkeen. Hollolaan perustettu seurakunta toimi koko Päijät-Hämeen kristillisen elämän keskipisteenä. Laajalti Päijänteen seudulta tehtiin kirkkomatkoja Hollolan Pyhän Marian kirkkoon. Kaukaa käytiin kerran kesässä kirkossa ja saman matkan aikana käytiin ripillä ja ehtoollisella, kastettiin lapset ja haudattiin vainajat. Päijänteen rantakylissä oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,
	kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin		kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin
	laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan. Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä		laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan. Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä

imported>Merja Taavila: poistettu vanhentuneita aukioloaikatietoja

2020-10-19T09:31:16Z

poistettu vanhentuneita aukioloaikatietoja

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2020 kello 12.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~{\| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin:1px; border:1px solid #FFFF66;width:30%; font-family:Arial,Helvetica" align="right"~~
	~~! bgcolor="#FFFF66" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"\|Hollolan keskiaikainen kirkko~~
	\|-
	~~\| colspan="3" align="center"\| [paikka kuvalle]~~
	\|-
	~~\| colspan="3" align="center"\| [kuvaselite]~~
	\|-
	~~! bgcolor="#FFFF66" colspan="3"\| [[Hollolan evankelis-luterilainen seurakunta]]~~
	\|-
	~~\| verkkosivu \|~~
	\|-
	~~\| aukioloaika \|\| colspan="2" \| 2.5.-31.8.2014 <br/> ma 11-18<br/> ti 11-18<br/> ke 11-18<br/> to 11-18<br/> pe 11-18<br/> la 11-18<br/> su 10-11<br/>11-18~~
	\|-
	~~\| osoite \|\| colspan="2" \| <br/> Rantatie 917, FI-16710 HOLLOLA~~
	\|-
	~~\| [[WGS84]]-koordinaatit \|\| colspan="2" \|~~
	\|-
	~~\| tiekirkko-opas \|\| colspan="2" \| <br/> [[Kyösti Toivonen]]~~
	\|-
	~~\| yhteydet \|\| colspan="2" \|~~
	\|}
	'''Hollolan keskiaikainen kirkko''', jota kutsutaan myös Hollolan keskikaiseksi kivikirkoksi tai katolilaisittain Hollolan Pyhän Marian kirkko, on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta. Hollolan seurakunta ulottui laajalle Päijät-Hämeeseen katolilaisella kaudella.		'''Hollolan keskiaikainen kirkko''', jota kutsutaan myös Hollolan keskikaiseksi kivikirkoksi tai katolilaisittain Hollolan Pyhän Marian kirkko, on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta. Hollolan seurakunta ulottui laajalle Päijät-Hämeeseen katolilaisella kaudella.

imported>Merja Taavila: /* Lähteet */ korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi

2020-06-10T09:10:52Z

Lähteet: korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 12.10
Rivi 60:		Rivi 60:

	* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.		* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
	*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]		*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
	*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Linkki pdf-versioon]		*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Linkki pdf-versioon (avautuu uuteen välilehteen)]
	<br>		<br>
	[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]		[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]

imported>Mtaavila: poistettu linkkejä yleisluonteisiin asiasanoihin

2014-06-05T11:27:14Z

poistettu linkkejä yleisluonteisiin asiasanoihin

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 14.27
Rivi 33:		Rivi 33:

	Kirkko paloi kattorakenteistaan 1642. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934 - 1935. Istumapaikkoja on 550.		Kirkko paloi kattorakenteistaan 1642. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934 - 1935. Istumapaikkoja on 550.
	Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on yksi komeimmista Suomen keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja voi esittää ~~[[Pyhä Hubertus\|~~Pyhän Hubertuksen]] metsästysretkeä, jolla Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja		Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on yksi komeimmista Suomen keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja voi esittää Pyhän Hubertuksen metsästysretkeä, jolla Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja
	viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi		viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi
	hautakappelia ovat kuuluneet [[Boucht]]- ja [[Ammond]]-suvuille, jotka ovat omistaneet mm. [[Pyhäniemen kartano]]a.		hautakappelia ovat kuuluneet [[Boucht]]- ja [[Ammond]]-suvuille, jotka ovat omistaneet mm. [[Pyhäniemen kartano]]a.
Rivi 52:		Rivi 52:
	kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin		kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin
	laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan. Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä		laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan. Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä
	tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan [[Mäntyharju]], suurin osa ~~[[Iitti]]ä~~, [[Artjärvi]], [[Orimattila]], [[Sysmä]] ja [[Korpilahti]]. Ne pitäjät, joilla ei ollut vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit [[Lahden kaupunki\|Lahden]], [[Villähde\|Villähteen]], [[Vehkala]]n ja [[Kuivanto\|Kuivanteen]] kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin kirjoitti '''J.F.Bucht''' vuonna 1792.		tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan Mäntyharju, suurin osa Iittiä, [[Artjärvi]], [[Orimattila]], [[Sysmä]] ja [[Korpilahti]]. Ne pitäjät, joilla ei ollut vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit [[Lahden kaupunki\|Lahden]], [[Villähde\|Villähteen]], [[Vehkala]]n ja [[Kuivanto\|Kuivanteen]] kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin kirjoitti '''J.F.Bucht''' vuonna 1792.

	Kulkivat oikopolkua kirkkoon. Jalkarannas pesivät jalkansa.		Kulkivat oikopolkua kirkkoon. Jalkarannas pesivät jalkansa.

imported>Tapio (1. kesäkuuta 2014 kello 17.28)

2014-06-01T17:28:55Z

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2014 kello 20.28
Rivi 35:		Rivi 35:
	Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on yksi komeimmista Suomen keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja voi esittää [[Pyhä Hubertus\|Pyhän Hubertuksen]] metsästysretkeä, jolla Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja		Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on yksi komeimmista Suomen keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja voi esittää [[Pyhä Hubertus\|Pyhän Hubertuksen]] metsästysretkeä, jolla Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja
	viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi		viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi
	hautakappelia ovat kuuluneet ~~'''~~Boucht~~'''~~- ja ~~'''~~Ammond~~'''~~-suvuille, jotka ovat omistaneet mm. [[Pyhäniemen kartano]]a.		hautakappelia ovat kuuluneet [[Boucht]]- ja [[Ammond]]-suvuille, jotka ovat omistaneet mm. [[Pyhäniemen kartano]]a.

	Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti '''C.L. Engelin''' suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Siivet oli tarkoitettu alunperin inventaariokamariksi ja ruumishuoneeksi.		Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti '''C.L. Engelin''' suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Siivet oli tarkoitettu alunperin inventaariokamariksi ja ruumishuoneeksi.

imported>Tapio (1. kesäkuuta 2014 kello 16.01)

2014-06-01T16:01:48Z

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2014 kello 19.01
Rivi 66:		Rivi 66:
	[[Luokka: Hollola]]		[[Luokka: Hollola]]
	[[Luokka: Kirkot]]		[[Luokka: Kirkot]]
			[[luokka:Tiekirkot]]

imported>Tapio: wiki

2014-06-01T16:00:56Z

wiki

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2014 kello 19.00
Rivi 20:		Rivi 20:
	\| yhteydet \|\| colspan="2" \|		\| yhteydet \|\| colspan="2" \|
	\|}		\|}
			'''Hollolan keskiaikainen kirkko''', jota kutsutaan myös Hollolan keskikaiseksi kivikirkoksi tai katolilaisittain Hollolan Pyhän Marian kirkko, on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta. Hollolan seurakunta ulottui laajalle Päijät-Hämeeseen katolilaisella kaudella.

	~~Aikoinaan Hollolan kirkon, koko seudun ainoan kirkon, vaikutus~~		Kirkon rakentamisesta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. FT [[Marku Hiekkanen\|Markus Hiekkasen]] ajoitusarvion mukaan nykyinen, puukirkkokauden Hollolassa päättänyt kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa vuosina 1495-1510,
	~~ulottui hyvin laajalle. Pyhälle Marialle omistettu kirkko on yksi 86 Suomessa keskiaikana~~		sakaristo noin v. 1495, kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen.
	~~valmiiksi rakennetusta kivikirkosta.~~ Kirkon rakentamisesta ei ole säilynyt kirjallisia
	lähteitä. FT ~~'''~~Markus Hiekkasen~~'''~~ ajoitusarvion mukaan nykyinen, puukirkkokauden		Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, jota rakennettiin vuosien 1480 ja 1560 välisenä aikana. Sitä on jo edeltänyt kaksi kirkkoa; ensimmäinen Kirkk´ailan mäellä kymmenen kilometriä nykyisestä jo pakanuuden aikaisen kalmiston keskellä,
	Hollolassa päättänyt kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa vuosina 1495-1510,
	sakaristo noin v. 1495, kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu
	kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, jota rakennettiin vuosien 1480
	ja 1560 välisenä aikana. Sitä on jo edeltänyt kaksi kirkkoa; ensimmäinen Kirkk´ailan
	mäellä kymmenen kilometriä nykyisestä jo pakanuuden aikaisen kalmiston keskellä,
	toinen nykyisen kirkon paikalla.		toinen nykyisen kirkon paikalla.

	Hollolan kirkko on eräs suurimmista keskiaikaisista seurakuntakirkoistamme. Se on		Hollolan kirkko on eräs suurimmista keskiaikaisista seurakuntakirkoistamme. Se on tullut kuuluisaksi erityisesti hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Sen korkeat päädyt tiilestä muurattuine koristekenttineen kuuluvat myöhäiskeskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurimme
	tullut kuuluisaksi erityisesti hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Sen korkeat päädyt		huomattaviin muistomerkkeihin. Erityisen rikkaasti koristeltu on kirkon länsipääty. Kirkon runkohuone on suorakaiteen muotoinen. Sen pituus on 41 ja leveys 17 metriä. Kirkkosali on kaksilaivainen, kattavia tähtiholveja on kymmenen. Koko holvisto lepää seinien ja ainoastaan neljän kannattavan pilarin varassa. Kirkon seinien paksuus on maanpinnassa 240 cm. Pohjoispuolella runkohuoneeseen liittyy kylkiäisenä sakaristo,
	tiilestä muurattuine koristekenttineen kuuluvat myöhäiskeskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurimme
	huomattaviin muistomerkkeihin. Erityisen rikkaasti koristeltu on kirkon länsipääty.
	Kirkon runkohuone on suorakaiteen muotoinen. Sen pituus on 41 ja leveys 17
	metriä. Kirkkosali on kaksilaivainen, kattavia tähtiholveja on kymmenen. Koko holvisto
	lepää seinien ja ainoastaan neljän kannattavan pilarin varassa. Kirkon seinien paksuus
	on maanpinnassa 240 cm. Pohjoispuolella runkohuoneeseen liittyy kylkiäisenä sakaristo,
	joka on kirkon vanhin osa. Nuorin osa, asehuone, on vastaavasti kirkon eteläpuolella.		joka on kirkon vanhin osa. Nuorin osa, asehuone, on vastaavasti kirkon eteläpuolella.
	Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934 - 1935. Istumapaikkoja on 550.
	Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on ~~komein kaikista~~ Suomen		Kirkko paloi kattorakenteistaan 1642. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934 - 1935. Istumapaikkoja on 550.
	keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja esittää Hubertuksen metsästysretkeä, jolla		Asehuoneesta kirkkosaliin johtava nelisen metriä korkea ovi on yksi komeimmista Suomen keskiajalta säilyneistä. Oven kuvasarja voi esittää [[Pyhä Hubertus\|Pyhän Hubertuksen]] metsästysretkeä, jolla Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja
	Kristus ilmestyi hänelle uroshirven muodossa. Tämä näky sai hänet kääntymään ja		viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi
	viemään kristinuskon sanomaa eteenpäin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin		hautakappelia ovat kuuluneet '''Boucht'''- ja '''Ammond'''-suvuille, jotka ovat omistaneet mm. [[Pyhäniemen kartano]]a.
	johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia
	veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi		Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti '''C.L. Engelin''' suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Siivet oli tarkoitettu alunperin inventaariokamariksi ja ruumishuoneeksi.
	hautakappelia ovat kuuluneet '''Boucht'''- ja '''Ammond'''-suvuille.
	Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti '''C.L. Engelin''' suunnitelman mukaan.
	Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen.
	Siivet oli tarkoitettu alunperin inventaariokamariksi ja ruumishuoneeksi.

	''Jättiläinen rakensi Hollolan kirkkoa ja toi rakennuskiviä siihen salmen yli rovastin pappilan kohdalta. Jättiläisellä, joka rakennuskiviä kantoi, oli pitkävartiset saappaat. Mutta salmen syvimmällä kohdalla oli vesi mennä saappaanvarresta sisään. ”Oho, taitaapa tässä kohta jalat kastua”, sanoi jättiläinen.''		''Jättiläinen rakensi Hollolan kirkkoa ja toi rakennuskiviä siihen salmen yli rovastin pappilan kohdalta. Jättiläisellä, joka rakennuskiviä kantoi, oli pitkävartiset saappaat. Mutta salmen syvimmällä kohdalla oli vesi mennä saappaanvarresta sisään. ”Oho, taitaapa tässä kohta jalat kastua”, sanoi jättiläinen.''
	- ~~'''~~SKS Kansanrunousarkisto, Hollola. Oskari Nousiainen 301. 1941. Eemil Kalliovarko, maanvilj., pientilallinen Hollolasta. V.1923, kun hän tarinan minulle kertoi, hän oli n. 35-40 vuotias. Kuullut paikkakuntalaisilta.~~'''~~ -
			- SKS Kansanrunousarkisto, Hollola. Oskari Nousiainen 301. 1941. Eemil Kalliovarko, maanvilj., pientilallinen Hollolasta. V.1923, kun hän tarinan minulle kertoi, hän oli n. 35-40 vuotias. Kuullut paikkakuntalaisilta. -

	''Hollolan kirkon Hollolan kirkon rakentaminen. Kun Hollolan kirkkoa rakennettiin, oli rakennusmestarina Hollo niminen mies.		''Hollolan kirkon Hollolan kirkon rakentaminen. Kun Hollolan kirkkoa rakennettiin, oli rakennusmestarina Hollo niminen mies.
	Siitä sai Hollola nimensä.''		Siitä sai Hollola nimensä.''
	- ~~'''~~SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. Oskari Nousiainen 312. 1941. Olen kuullut tarinan v. 1923 Hollolassa kunnallisverotustilaisuudessa pitäjäläisiltä.~~'''~~ -		- SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. Oskari Nousiainen 312. 1941. Olen kuullut tarinan v. 1923 Hollolassa kunnallisverotustilaisuudessa pitäjäläisiltä.-

	== Kirkkomatkat ==		== Kirkkomatkat ==

	Kristinusko voimistui Päijät-Hämeessä vuonna 1249 tehdyn ristiretken		Kristinusko voimistui Päijät-Hämeessä vuonna mahdollisesti 1249 tehdyn [[Ruotsin toinen ristiretki Suomeen\|Ruotsin toinen ristiretken jälkeen]]. Hollolaan perustettu seurakunta toimi koko Päijät-Hämeen kristillisen elämän keskipisteenä. Laajalti Päijänteen seudulta tehtiin kirkkomatkoja Hollolan Pyhän Marian kirkkoon. Kaukaa käytiin kerran kesässä kirkossa ja saman matkan aikana käytiin ripillä ja ehtoollisella, kastettiin lapset ja haudattiin vainajat. Päijänteen rantakylissä oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,
	jälkeen. Hollolaan perustettu seurakunta toimi koko Päijät-Hämeen kristillisen elämän		kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin
	keskipisteenä. Laajalti Päijänteen seudulta tehtiin kirkkomatkoja Hollolan Pyhän		laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan. Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä
	Marian kirkkoon. Kaukaa käytiin kerran kesässä kirkossa ja saman matkan aikana käytiin		tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan [[Mäntyharju]], suurin osa [[Iitti]]ä, [[Artjärvi]], [[Orimattila]], [[Sysmä]] ja [[Korpilahti]]. Ne pitäjät, joilla ei ollut vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit [[Lahden kaupunki\|Lahden]], [[Villähde\|Villähteen]], [[Vehkala]]n ja [[Kuivanto\|Kuivanteen]] kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin kirjoitti '''J.F.Bucht''' vuonna 1792.
	ripillä ja ehtoollisella, kastettiin lapset ja haudattiin vainajat. Päijänteen rantakylissä
	oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,
	kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun
	maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat
	näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin
	laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan.
	Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä
	tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan Mäntyharju,
	suurin osa ~~Iittiä~~, [[Artjärvi]], [[Orimattila]], [[Sysmä]] ja Korpilahti. Ne pitäjät, joilla ei ollut
	vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit Lahden, Villähteen, ~~Vehkalan~~ ja Kuivanteen
	kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin
	kirjoitti '''J.F.Bucht''' vuonna 1792.

	''Kulkivat oikopolkua kirkkoon. Jalkarannas pesivät jalkansa.''		Kulkivat oikopolkua kirkkoon. Jalkarannas pesivät jalkansa.
	- ~~'''~~SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. Terttu Tupala 213. 1947. Kalle Lindholm, sekatyöm. 65v., Hollola kk.~~'''~~ -		- SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. Terttu Tupala 213. 1947. Kalle Lindholm, sekatyöm. 65v., Hollola kk. -

	=== Lähteet ===		=== Lähteet ===

imported>Tapio: tietolaatikko

2014-06-01T15:52:00Z

tietolaatikko

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2014 kello 18.52
Rivi 1:		Rivi 1:
			{\| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin:1px; border:1px solid #FFFF66;width:30%; font-family:Arial,Helvetica" align="right"
			! bgcolor="#FFFF66" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"\|Hollolan keskiaikainen kirkko
			\|-
			\| colspan="3" align="center"\| [paikka kuvalle]
			\|-
			\| colspan="3" align="center"\| [kuvaselite]
			\|-
			! bgcolor="#FFFF66" colspan="3"\| [[Hollolan evankelis-luterilainen seurakunta]]
			\|-
			\| verkkosivu \|
			\|-
			\| aukioloaika \|\| colspan="2" \| 2.5.-31.8.2014 <br/> ma 11-18<br/> ti 11-18<br/> ke 11-18<br/> to 11-18<br/> pe 11-18<br/> la 11-18<br/> su 10-11<br/>11-18
			\|-
			\| osoite \|\| colspan="2" \| <br/> Rantatie 917, FI-16710 HOLLOLA
			\|-
			\| [[WGS84]]-koordinaatit \|\| colspan="2" \|
			\|-
			\| tiekirkko-opas \|\| colspan="2" \| <br/> [[Kyösti Toivonen]]
			\|-
			\| yhteydet \|\| colspan="2" \|
			\|}

	Aikoinaan Hollolan kirkon, koko seudun ainoan kirkon, vaikutus		Aikoinaan Hollolan kirkon, koko seudun ainoan kirkon, vaikutus
	ulottui hyvin laajalle. Pyhälle Marialle omistettu kirkko on yksi 86 Suomessa keskiaikana		ulottui hyvin laajalle. Pyhälle Marialle omistettu kirkko on yksi 86 Suomessa keskiaikana

imported>Mtaavila: /* Kirkkomatkat */

2014-01-27T09:54:39Z

Kirkkomatkat

← Vanhempi versio		Versio 27. tammikuuta 2014 kello 12.54
Rivi 47:		Rivi 47:
	oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,		oli niin kutsuttuja ”ruumisvalkamia”, joihin kylän väki kerääntyi saattamaan vainajaa,
	kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun		kun arkku nostettiin veneeseen. Laajan ulapan halki veneet toivat vainajat siunattuun
	maahan. Veneet kannettiin Anianpellossa kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat		maahan. Veneet kannettiin [[Anianpelto\|Anianpellossa]] kannaksen yli Vesijärvelle. Jo kaukaa soutajat
	näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin		näkivät rannalla olevat kirkon ja kuulivat kellojen kumahtelun. Loppumatka melottiin
	laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan.		laakean, lumpeita kasvavan lahden yli kirkkomaan reunaan.
	Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä		Hollolan kirkon vanhaa ikää todistaa se, että tänne ovat ihmiset kaukaisista pitäjistä
	tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan Mäntyharju,		tulleet kirkkoon ja tuoneet ruumiit. Näin ovat tehneet yleisen tiedon mukaan Mäntyharju,
	suurin osa Iittiä, Artjärvi, Orimattila, Sysmä ja Korpilahti. Ne pitäjät, joilla ei ollut		suurin osa Iittiä, [[Artjärvi]], [[Orimattila]], [[Sysmä]] ja Korpilahti. Ne pitäjät, joilla ei ollut
	vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit Lahden, Villähteen, Vehkalan ja Kuivanteen		vesireittiä käytettävänä, kulettivat ruumiit Lahden, Villähteen, Vehkalan ja Kuivanteen
	kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin		kylien ohi kulkevaa polkua myöden, jota vieläkin kutsutaan ”kuoleman tieksi”. Näin