Hämeenlinnan taidemuseo - Muutoshistoria

MinLii (1. helmikuuta 2024 kello 19.42)

2024-02-01T19:42:49Z

← Vanhempi versio		Versio 1. helmikuuta 2024 kello 22.42
Rivi 11:		Rivi 11:
	1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]], joka alunperin oli rakennettu vuonna 1906 Verkatehtaan johtajan asunnoksi. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.		1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]], joka alunperin oli rakennettu vuonna 1906 Verkatehtaan johtajan asunnoksi. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.

	Museon pihapiirissä on myös pitkä hirsinen rakennus, joka on siirretty viljamakasiiniksi Parolannummelta vuonna 1832. Nykyisin se toimii museon varastotilana. Hämeenlinnan taidemuseon pihalla seisova teos ”Huojuva askel” kuuluu taiteilija Pekka Kauhasen Askel-sarjaan. Taidemuseon portaiden vieressä on Akseli Veuron ~~veistos "~~Vasikanjuottaja" - vuodelta 1954. Se on Hämeenlinnan ensimmäinen julkinen patsas.		Museon pihapiirissä on myös pitkä hirsinen rakennus, joka on siirretty viljamakasiiniksi Parolannummelta vuonna 1832. Nykyisin se toimii museon varastotilana. Hämeenlinnan taidemuseon pihalla seisova teos ”Huojuva askel” kuuluu taiteilija Pekka Kauhasen Askel-sarjaan. Taidemuseon portaiden vieressä on Akseli Veuron [[Vasikanjuottaja-patsas\|Vasikanjuottaja -patsas]] - vuodelta 1954. Se on Hämeenlinnan ensimmäinen julkinen patsas.

	== Kokoelmat ==		== Kokoelmat ==

MinLii (1. helmikuuta 2024 kello 19.38)

2024-02-01T19:38:03Z

← Vanhempi versio		Versio 1. helmikuuta 2024 kello 22.38
Rivi 7:		Rivi 7:
	Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit\|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.		Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit\|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.

	Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja ~~taidemaalri~~ [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana toimi FM Taina Lammassaari. Vuodesta 2019 lähtien museonjohtajana on ollut Jenny Valli.		Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalari [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana toimi FM Taina Lammassaari. Vuodesta 2019 lähtien museonjohtajana on ollut Jenny Valli.

	1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.		1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]], joka alunperin oli rakennettu vuonna 1906 Verkatehtaan johtajan asunnoksi. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.

			Museon pihapiirissä on myös pitkä hirsinen rakennus, joka on siirretty viljamakasiiniksi Parolannummelta vuonna 1832. Nykyisin se toimii museon varastotilana. Hämeenlinnan taidemuseon pihalla seisova teos ”Huojuva askel” kuuluu taiteilija Pekka Kauhasen Askel-sarjaan. Taidemuseon portaiden vieressä on Akseli Veuron veistos "Vasikanjuottaja" - vuodelta 1954. Se on Hämeenlinnan ensimmäinen julkinen patsas.

	== Kokoelmat ==		== Kokoelmat ==

MinLii (1. helmikuuta 2024 kello 19.29)

2024-02-01T19:29:27Z

← Vanhempi versio		Versio 1. helmikuuta 2024 kello 22.29
Rivi 7:		Rivi 7:
	Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit\|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.		Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit\|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.

	Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana ~~on toiminut~~ FM Taina Lammassaari.		Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana toimi FM Taina Lammassaari. Vuodesta 2019 lähtien museonjohtajana on ollut Jenny Valli.

	1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.		1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila\|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Kokoelmat ==		== Kokoelmat ==

	[[Image:Taidemuseo2.jpg\|thumb\|right\|300px\|kuva Maija Jauhola]] Nykyisin museon runsaat ~~5 300~~ teosta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokoelman, johon kuuluu suomalaista kuvataidetta 1800-luvulta nykypäivään sekä pieni kokonaisuus ulkomaista taidetta. Museo on vastaanottanut vuosikymmenien kuluessa monta merkittävää lahjoitusta, jotka ovat käsittäneet pääosin vanhempaa kotimaista taidetta.		[[Image:Taidemuseo2.jpg\|thumb\|right\|300px\|kuva Maija Jauhola]] Nykyisin museon runsaat 8 000 teosta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokoelman, johon kuuluu suomalaista kuvataidetta 1800-luvulta nykypäivään sekä pieni kokonaisuus ulkomaista taidetta. Museo on vastaanottanut vuosikymmenien kuluessa monta merkittävää lahjoitusta, jotka ovat käsittäneet pääosin vanhempaa kotimaista taidetta.

	Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä  taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta.		Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä  taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta.
Rivi 19:		Rivi 19:
	=== Niemistö-kokoelma ===		=== Niemistö-kokoelma ===

	Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja ~~kari~~ Niemistö. Kokoelmassa on kotimaisen taiteen lisäksi edustettuna merkittäviä skandinaavisia ja balttilaisia taiteilijoita. Henna ja Pertti Niemistö perustivat vuonna 1990 kuvataidesäätiön, joka myöntää vuosittain huomattavan Ars Fennica -taidepalkinnon. Useimmat palkinnon saaneet taiteilijat ovat edustettuna kokoelmassa, jossa on maalausten ja grafiikan lisäksi veistotaidetta, tilateoksia ja valokuvataidetta. Vuonna 2010 talletuskokoelmasta solmittiin 10 vuoden ~~jatkospimus~~ ja ~~henna~~ ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman nimeksi tuli ~~Niemsitö~~-kokoelma.		Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja Kari Niemistö. Kokoelmassa on kotimaisen taiteen lisäksi edustettuna merkittäviä skandinaavisia ja balttilaisia taiteilijoita. Henna ja Pertti Niemistö perustivat vuonna 1990 kuvataidesäätiön, joka myöntää vuosittain huomattavan Ars Fennica -taidepalkinnon. Useimmat palkinnon saaneet taiteilijat ovat edustettuna kokoelmassa, jossa on maalausten ja grafiikan lisäksi veistotaidetta, tilateoksia ja valokuvataidetta. Vuonna 2010 talletuskokoelmasta solmittiin 10 vuoden jatkosopimus ja Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman nimeksi tuli Niemistö-kokoelma.

	=== Vexi Salmen keräämää nykytaidetta ===		=== Vexi Salmen keräämää nykytaidetta ===

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.52)

2023-03-12T07:52:10Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.52
Rivi 57:		Rivi 57:
	\| colspan="1" \| [[Forssan Luonnonhistoriallinen museo]] \| [[Forssan museo]] \| [[Forssan tekstiilimuseo Tyyki]] \| [[Hauhon esinemuseo]] \| [[Hausjärven kotiseutumuseo]] \|[[Hämeen linna]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Palanderin talo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Vankilamuseo]] \| [[Hämeenlinnan taidemuseo]] \| [[Härkätien museo]] \| [[Ida Aalbergin lapsuudenkoti]] \| [[Iittalan lasitehtaan museo]] \| [[Jokioisten Museorautatie]] \| [[Jokioisten Pappilamuseo]] \| [[Kauppilan perinnetalo]] \| [[Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] \| [[Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti]] \| [[Alfred Kordilinin ajokalumuseo]] \| [[Kotkon talomuseo]] \| [[Laurinmäen torpparimuseo]] \| [[Museo Militaria]] \| [[Museo Eerola]] \| [[Mustialan maataloushistoriallinen museo]] \| [[Riihimäen kaupuginmuseo]] \| [[Riihimäen taidemuseo]] \| [[Ronttismäen tehtaalaismuseo]] \| [[Sibeliuksen syntymäkoti]] \| [[Suomen lasimuseo]] \| [[Suomen Metsästysmuseo]] \| [[Sähkömuseo Elektra]] \| [[Talvisen työläismökki]] \| [[Valtakunnallinen työväentalomuseo]]		\| colspan="1" \| [[Forssan Luonnonhistoriallinen museo]] \| [[Forssan museo]] \| [[Forssan tekstiilimuseo Tyyki]] \| [[Hauhon esinemuseo]] \| [[Hausjärven kotiseutumuseo]] \|[[Hämeen linna]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Palanderin talo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Vankilamuseo]] \| [[Hämeenlinnan taidemuseo]] \| [[Härkätien museo]] \| [[Ida Aalbergin lapsuudenkoti]] \| [[Iittalan lasitehtaan museo]] \| [[Jokioisten Museorautatie]] \| [[Jokioisten Pappilamuseo]] \| [[Kauppilan perinnetalo]] \| [[Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] \| [[Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti]] \| [[Alfred Kordilinin ajokalumuseo]] \| [[Kotkon talomuseo]] \| [[Laurinmäen torpparimuseo]] \| [[Museo Militaria]] \| [[Museo Eerola]] \| [[Mustialan maataloushistoriallinen museo]] \| [[Riihimäen kaupuginmuseo]] \| [[Riihimäen taidemuseo]] \| [[Ronttismäen tehtaalaismuseo]] \| [[Sibeliuksen syntymäkoti]] \| [[Suomen lasimuseo]] \| [[Suomen Metsästysmuseo]] \| [[Sähkömuseo Elektra]] \| [[Talvisen työläismökki]] \| [[Valtakunnallinen työväentalomuseo]]
	\|}		\|}
	[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Museot]]		[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Museot]][[Category:Häme-Wiki]]

Tapio: Kanta-Hämeen museot -suunnituskenttä

2014-06-13T13:13:21Z

Kanta-Hämeen museot -suunnituskenttä

← Vanhempi versio		Versio 13. kesäkuuta 2014 kello 16.13
Rivi 52:		Rivi 52:
	*Viherluoto, Päivi (toim.): Intohimona taide, Vexi Salmen taidekokoelma. A Passion for Art, Vexi Salmi Collection. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/2005.		*Viherluoto, Päivi (toim.): Intohimona taide, Vexi Salmen taidekokoelma. A Passion for Art, Vexi Salmi Collection. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/2005.
	[[60.998088, 24.47481\| ]]		[[60.998088, 24.47481\| ]]
			{\| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
			\| rowspan="2" valign="top" \| \|\| align="center" style="background:#FFFF66" width="160%" \| '''[[Kanta-Hämeen museot]]''' \|\|
			\|- align="center" style="font-size: 80%;"
			\| colspan="1" \| [[Forssan Luonnonhistoriallinen museo]] \| [[Forssan museo]] \| [[Forssan tekstiilimuseo Tyyki]] \| [[Hauhon esinemuseo]] \| [[Hausjärven kotiseutumuseo]] \|[[Hämeen linna]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Palanderin talo]] \| [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo\|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Vankilamuseo]] \| [[Hämeenlinnan taidemuseo]] \| [[Härkätien museo]] \| [[Ida Aalbergin lapsuudenkoti]] \| [[Iittalan lasitehtaan museo]] \| [[Jokioisten Museorautatie]] \| [[Jokioisten Pappilamuseo]] \| [[Kauppilan perinnetalo]] \| [[Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] \| [[Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti]] \| [[Alfred Kordilinin ajokalumuseo]] \| [[Kotkon talomuseo]] \| [[Laurinmäen torpparimuseo]] \| [[Museo Militaria]] \| [[Museo Eerola]] \| [[Mustialan maataloushistoriallinen museo]] \| [[Riihimäen kaupuginmuseo]] \| [[Riihimäen taidemuseo]] \| [[Ronttismäen tehtaalaismuseo]] \| [[Sibeliuksen syntymäkoti]] \| [[Suomen lasimuseo]] \| [[Suomen Metsästysmuseo]] \| [[Sähkömuseo Elektra]] \| [[Talvisen työläismökki]] \| [[Valtakunnallinen työväentalomuseo]]
			\|}
	[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Museot]]		[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Museot]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:57:55Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.57

Lailau (11. toukokuuta 2011 kello 11.16)

2011-05-11T11:16:28Z

Uusi sivu

[[Image:Taidemuseo.jpg|thumb|right|300px|Hämeenlinnan taidemuseon päärakennus. Kuva: Maija Jauhola]] Hämeenlinnan Taidemuseo sijaitsee Keinusaaressa Vanajaveden rannalla [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan]] alueella. Museo esittelee taidehistoriallisia ja nykytaiteen kokoelmia ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä, joiden yhteydessä pidetään esitelmiä, elämys- ja teemaopastuksia, musiikkiesityksiä, työpajoja ja taidetapahtumia. Museo julkaisee taidekirjoja, taidepostikortteja ja –julisteita. Hämeenlinnan Taidemuseo on toiminut vuodesta 1983 alkaen Kanta-Hämeessä aluetaidemuseona, joka antaa kuvataiteen asiantuntija-apua ja neuvontaa.

== Historia ==

Hämeenlinnan Taidemuseo vihittiin käyttöön toukokuussa 1952. Taidemuseon kokoelmien perustan loivat Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 sodan tieltä evakuoidut yli sata teosta. Näitä sodan jälkeen talletettuja viipurilaisia kokoelmia ovat Viipuri-Säätiön, Viipurin Taiteenystävät ry:n ja Kordelinin säätiön kokoelmat. 

Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.

Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana on toiminut FM Taina Lammassaari.

1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.

== Kokoelmat ==

[[Image:Taidemuseo2.jpg|thumb|right|300px|kuva Maija Jauhola]] Nykyisin museon runsaat 5 300 teosta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokoelman, johon kuuluu suomalaista kuvataidetta 1800-luvulta nykypäivään sekä pieni kokonaisuus ulkomaista taidetta. Museo on vastaanottanut vuosikymmenien kuluessa monta merkittävää lahjoitusta, jotka ovat käsittäneet pääosin vanhempaa kotimaista taidetta.

Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä  taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta.

=== Niemistö-kokoelma ===

Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja kari Niemistö. Kokoelmassa on kotimaisen taiteen lisäksi edustettuna merkittäviä skandinaavisia ja balttilaisia taiteilijoita. Henna ja Pertti Niemistö perustivat vuonna 1990 kuvataidesäätiön, joka myöntää vuosittain huomattavan Ars Fennica -taidepalkinnon. Useimmat palkinnon saaneet taiteilijat ovat edustettuna kokoelmassa, jossa on maalausten ja grafiikan lisäksi veistotaidetta, tilateoksia ja valokuvataidetta. Vuonna 2010 talletuskokoelmasta solmittiin 10 vuoden jatkospimus ja henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman nimeksi tuli Niemsitö-kokoelma.

=== Vexi Salmen keräämää nykytaidetta ===

Lauluntekijä ja kirjailija Vexi Salmen eli Veikko Salmen keräämää nykytaiteen kokoelmaa esiteltiin taidemuseossa vuonna 2005 näyttelyssä ”Intohimona taide”. Salmi sopi laajan kokoelmansa tallettamisesta entisen kotikaupunkinsa Hämeenlinnan taidemuseoon. Kesällä 2010 Katri Wanner-Salmi ja Vexi Salmi tekivät päätöksen talletuksen muuttamisesta lahjoitukseksi. Vexi Salmen kokoelma käsittää sekä suomalaista että ulkomaista nykytaidetta useita satoja teoksia, maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja veistoksia. Vexi Salmen kokoelman erityispiirteenä on virolainen nykytaide, muun muassa Leonhard Lapin, Andres Tolts ja Nukke Mall ovat edustettuna. Kokoelma täydentyy vuosittain uusilla hankinnoilla.

=== Teoksia taidemuseon kokoelmista ===

*[[Ester Heleniuksen maalaus Yksinäinen Kalla]]
*[[Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Hämeenlinna]]
*[[Alarik Böökin maalaus Kesämaisema Karlbergista]]
*[[Martti Ranttilan maalaus Jaa - ei]]
*[[Eero Järnefeltin maalaus Heinäkuun päivä]]

== Lue myös ==

*[[Taidemuseon perustaminen (T. Ylitalo)]]
*[[Hämeenlinnan Taidemuseon avaaminen lehtien palstoilla 1952|Hämeenlinnan Taidemuseon avaaminen lehtien palstoilla 1952]]<br>

== Lähteet ==

*Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860-1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.-10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1989, 1.
*Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1997, 4.
*Hämeenlinnan taidemuseon www-sivut http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/
*Viipuri-säätiön taideteokset "lopullisesti” Hämeenlinnaan. Hämeen Sanomat 4.3.1992
*Sarjas, Ritva: Hämeenlinnassa nykytaidetta Niemistöjen kokoelmasta. Hämeen Sanomat 23.9.1994
*Nokela, Leena: Erään taidemuseon tarina. Glorian antiikki 1997:talvi, s. 14-15
*Lähdekorpi, Susanna: Maaherra Jorma Tuomisen viimeinen tahto: Lahjoitus museolle. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 19.2.2003.
*Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. Hämeenlinnan Taidemuseo 1997
*Taistelevat taulut. Hämeen Sanomat 9.1.1988
*Näistä tauluista nyt kiistellään. Hämeen Sanomat 24.8.1985
*Viherluoto, Päivi (toim.): Intohimona taide, Vexi Salmen taidekokoelma. A Passion for Art, Vexi Salmi Collection. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/2005.
[[60.998088, 24.47481| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Museot]]