Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.51)

2023-03-12T07:51:58Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.51
Rivi 44:		Rivi 44:
	<br>[[Vuosi::1837\| ]][[Coordinates::60.997298, 24.464661\| ]]		<br>[[Vuosi::1837\| ]][[Coordinates::60.997298, 24.464661\| ]]

	[[Category:Historialliset_rakennukset]]		[[Category:Historialliset_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]]

Aleksi (7. toukokuuta 2013 kello 12.20)

2013-05-07T12:20:51Z

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2013 kello 15.20
Rivi 40:		Rivi 40:
	*Lääninhallituksen vanha päärakennus: Modernia hallintoa empiretalossa. Etelä-Suomen lääninhallitus 2004.		*Lääninhallituksen vanha päärakennus: Modernia hallintoa empiretalossa. Etelä-Suomen lääninhallitus 2004.
	*Lääninhallinto 350 vuotta. Sisäasiainministeriön julkaisu. Valtion painatuskeskus 1985.		*Lääninhallinto 350 vuotta. Sisäasiainministeriön julkaisu. Valtion painatuskeskus 1985.
	*[http://www.vm.fi www.vm.fi] - valtion aluehallintouudistus ~~<span id="1317027387280E" style="display: none"> </span>~~		*[http://www.vm.fi www.vm.fi] valtion aluehallintouudistus.

	<br>[[Vuosi::1837\| ]][[Coordinates::60.997298, 24.464661\| ]]		<br>[[Vuosi::1837\| ]][[Coordinates::60.997298, 24.464661\| ]]

	~~[[Category:Häme]]~~ [[Category:Historialliset_rakennukset]]		[[Category:Historialliset_rakennukset]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:57:54Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.57

Omv (20. maaliskuuta 2012 kello 15.06)

2012-03-20T15:06:22Z

Uusi sivu

Lääninhallituksen [[Empire-rakennuksia|empiretyylinen]] kivirakennus [[Hämeenlinnan tori|Hämeenlinnan torin]] pohjoislaidalla ([[Hallituskatu|Hallituskatu]] 16) kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti kaupungin arvokkaimpiin taloihin.

[[Image:Laaninhallitus1.jpg|thumb|right|450px|Lääninhallituksen rakennus Hämeenlinnan torin laidassa. Kuva: Mervi Koski]]

== Historia ==

Vuonna 1634 hyväksyttiin hallitusmuoto, jonka pohjalta luotiin lääninhallinto. Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin perustettiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset. 1770-luvulla Uudenmaan-Hämeen läänin pääkaupungiksi tuli Hämeenlinna. Vajaan 600 asukkaan Hämeenlinnasta piti saada tilat lääninkanslialle, lääninkonttorille ja maanmittauskonttorille. Lääninhallituksen arkisto siirrettiin hevosten vetämillä kärryillä uuteen pääkaupunkiin. Lääninhallintoa perustettaessa maaherran virkatalon paikaksi tuli torin pohjoislaita. Pian muuton jälkeen 1780-luvulla maaherra Anders de Bruce istutti lääninhallituksen taakse puutarhan, josta osa tunnetaan nykyisin Sibeliuksenpuistona. Ensimmäinen puinen virkatalo tuhoutui Hämeenlinnassa riehuneessa tulipalossa vuonna 1831.

Nykyinen, arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen, kolmikerroksinen kivirakennus valmistui vuonna 1836. Maaherra Stichaeus oli tehnyt senaatille esityksen kivisen talon rakentamisesta tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Arkkitehti Engel varasi pohjakerroksen arkisto- ja kellaritiloja varten. Vanhin huone on viinikellari.

Vuonna 1846 valmistui päärakennukseen siipirakennus. Siinä toimi alun perin maanmittauskonttori, joka kuitenkin sai uudisrakennuksen vuonna 1910, minkä jälkeen siipirakennuksen tilat kunnostettiin lääninhallituksen käyttöön. Vuonna 1898 tehtiin lääninarkkitehti [[Alfred_Cavén|Cawénin]] suunnitelmien mukaan laajennuksia ja muutoksia mm. sisäänkäynneissä. Ensimmäisessä kerroksessa on aina ollut toimistoja. 1800-luvun lopulla huoneissa työskentelivät mm. tarkastaja, lääninsihteeri, lääninkamreeri, konttoristi, kirjanpitäjä, kääntäjä ja maanmittari. 

Pihassa oli alkuaan empiretyylinen ulkorakennus, joka sai väistyä kesällä vuonna 1966 valmistuneen uuden lääninhallituksen virastotalon tieltä. Entisestä maaherran puutarhasta on pihassa yhä jäljellä kaunis puisto.

== Korjaukset ==

Lääninhallituksen sisätiloja on korjattu useaan otteeseen rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa. Alkujaan kellarissa oli arkistotiloja ja ensimmäisessä kerroksessa toimistohuoneita. Uuden talon valmistuttua vanha puoli omistettiin kokonaan virastoille. Lääninoikeuden lisäksi siellä ovat saaneet sijansa veroasiaintoimisto ja valtion virkamiesten terveysasema. Sen jälkeen talo on ollut lääninhallituksen omassa käytössä.

Lääninhallituksen vanhan kivirakennuksen peruskorjaus aloitettiin 1980-luvun lopulla. Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto SAFA. Rakennuksen torinpuoleinen julkisivu pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen empiretyyliseen ulkoasuunsa. Vanhat puoliranskalaiset sisäovet ja ikkunat puisine ikkunapenkkeineen on pääosin säilytetty. Entisöityihin huoneisiin sijoitettiin sekä vanhoja kalusteita ja kristallivalaisimia että modernia kalustusta. Erityyliset ja ikäiset kalusteet on koottu yhtenäisiksi ryhmiksi. Peruskorjauksessa edustustilat palautettiin historiallisiin puitteisiin. Remontin yhteydessä rakennettiin yhdyskäytävä vanhan ja uuden virastorakennuksen välille.

== Toiminta ==

Lääninhallitus on toiminut Hallituskadun kivisessä virastorakennuksessa vuosina 1836–2009. Lisäksi virastolla oli käytössään tiloja [[Birger Jaarlin katu|Birger Jaarlinkadulle]] vuonna 1966 valmistuneessa rakennuksessa. Rakennusten välissä on puistomainen sisäpiha. Yhdyskäytävän kautta on kulkuyhteys rakennuksesta toiseen.

Valtion aluehallinto organisoitiin uudelleen vuoden 2010 alusta. Samalla lakkautettiin lääninhallinto ja läänit. Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin kahteen viranomaiseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Lääninhallituksen vanha virastorakennus on Etelä-Suomen aluehallintoviraston käytössä.

== Maaherrat ==

 [[Image:Maaherrat.jpg|thumb|left|200px|Maaherrat]]Maaherrat perheineen asuivat kivitalon yläkerrassa ja järjestivät tapaamisia virka-asunnoissaan 1700-luvulta 1960-luvun lopulle saakka. Osa huoneista oli yksityiskäytössä ja osa edustuskäytössä. Maaherran tiloihin kuuluivat mm. vastaanottohuone, Sininen salonki, Jugend-huone, keittiö, juhlasali ja työhuone. Sininen salonki oli aluksi osa maaherran yksityisasuntoa. Sinne on sijoitettu biedermeierkalusto. Seinille on sijoitettu entisten maaherrojen kuvia. Rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta löytyvät 25 maaherran muotokuvat vuosilta 1831-2009. Rakennukseen on sijoitettu lääninhallituksen omistamaa sekä Ateneumin sinne sijoittamaa taidetta. Maaherran työhuoneeseen on sijoitettu 1800-luvun taidetta: taitelijoina mm. [[Magnus Hjalmar Munsterhjelm|Hjalmar Munsterhjelm]], Louis Valtat ja Juho Forssell. Huoneen kattokruunu on yksi rakennuksen vanhimmista, ja empiretyylinen kaappi on talon vanhin kaappi. 

==== Rakennuksessa toimineet maaherrat ====

Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841 Otto Carl Rehbduder 1841–1863 Samuel Werner von Troil 1863–1865 Klas Herman Molander 1865–1869 Hjalmar Nordenstreng 1870–1875 Edvard Reinhold von Ammondt 1875–1887 Torsten Costiander 1887–1895 Edvard Boehm 1895–1899 Gustaf Adolf von Kothen 1900–1901 Isidor Svertschkoff 1901–1904 Alexander Papkoff 1904–1906 Ivar Sune Gordie 1906–1910 Arthur Brofeldt 1910–1911 Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917 Kustaa Aadolf Saarinen 1917–1918 Antti Agaton Tulenheimo 1918–1919 Albert Alexander von Hellens 1919–1930 Karl Sigurd Mattson 1930–1959 Jorma Jussi Kullervo Tuominen 1959–1972 Valdemar Edmund Sandelin 1973–1979 Risto Adrian Tainio 1979–1994 Kaarina Elisabet Suonio 1994–1997 Tuula Maj-Lis Linnainmaa 1997–2003 Anneli Kristiina Taina 2004–2009 

== Lähteet ==

 

*Koivisto, Esko: Hämeen lääninhallituksen vanhan virastorakennuksen peruskorjaus. Hämeenlinna-Vanaja kotiseutujulkaisu XLII, 1992
*Lääninhallituksen vanha päärakennus: Modernia hallintoa empiretalossa. Etelä-Suomen lääninhallitus 2004.
*Lääninhallinto 350 vuotta. Sisäasiainministeriön julkaisu. Valtion painatuskeskus 1985.
*[http://www.vm.fi www.vm.fi] - valtion aluehallintouudistus  

 [[Vuosi::1837| ]][[Coordinates::60.997298, 24.464661| ]]

[[Category:Häme]] [[Category:Historialliset_rakennukset]]

Hämeen lääninhallitus - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.51)

Aleksi (7. toukokuuta 2013 kello 12.20)

Admin: yksi versio

Omv (20. maaliskuuta 2012 kello 15.06)