Hämeen härkätie - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.52)

2023-03-12T07:52:19Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.52
Rivi 38:		Rivi 38:
	[[Coordinates::60.653885, 23.585529\| ]]		[[Coordinates::60.653885, 23.585529\| ]]

	[[Category:Tiet]]		[[Category:Tiet]][[Category:Häme-Wiki]]

MinLii (12. tammikuuta 2017 kello 11.36)

2017-01-12T11:36:56Z

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2017 kello 14.36
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Image:CopyrightParkinmaki.jpg\|thumb\|right\|350px\|Hämeen härkätiellä 1900-luvun taitteessa. Kuva: A. Th. Böök, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.]]Hämeen härkätietä pitkin matkaa [[Hämeen linna\|Hämeen linnasta]] Turkuun ~~oli~~ 162 kilometriä. Reitti ~~oli~~  osa keskiaikaista Turusta Viipuriin kulkenutta [[Ylinen Viipurintie\|Ylistä Viipurintietä]], joka oli yksi merkittävimmistä aikakauden matkustusreiteistä. Jaakko Teitin vuosina 1555-1556 laatiman tieluettelon sekä 1600-1700-lukujen karttojen mukaan Härkätie johti Hämeenlinnasta [[Hattelmala\|Hattelmalan]] kautta Rengon kirkolle, sieltä Rengon Lietsan, [[Tammela\|Tammelan]] [[Porras\|Portaan]], Someron, Kosken, Marttilan ja Liedon kautta Turun tuomiokirkon kupeeseen.		[[Image:CopyrightParkinmaki.jpg\|thumb\|right\|350px\|Hämeen härkätiellä 1900-luvun taitteessa. Kuva: A. Th. Böök, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.]]

			Hämeen härkätietä pitkin matkaa [[Hämeen linna\|Hämeen linnasta]] Turkuun on  162 kilometriä. Reitti on   osa keskiaikaista Turusta Viipuriin kulkenutta [[Ylinen Viipurintie\|Ylistä Viipurintietä]], joka oli yksi merkittävimmistä aikakauden matkustusreiteistä. Jaakko Teitin vuosina 1555-1556 laatiman tieluettelon sekä 1600-1700-lukujen karttojen mukaan Härkätie johti Hämeenlinnasta [[Hattelmala\|Hattelmalan]] ja Hattulan kautta Rengon kirkolle, sieltä Rengon Lietsan, [[Tammela\|Tammelan]] [[Porras\|Portaan]], Someron, Kosken, Marttilan ja Liedon kautta Turun tuomiokirkon kupeeseen.

	==== Kauppatie ====		==== Kauppatie ====

	Härkätie on Suomen vanhimpia historiallisia teitä. Sen varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse, aina viikinkiajalle eli 800-luvulle saakka, jolloin alkoi Ruotsissa Mälar-järven saarella sijainneen Birkan suuruudenaika. Se kesti 900-luvun lopulle saakka. Birkan kauppiaat hankkivat erätalouden tuotteita ja välittivät niitä edelleen Keski-Eurooppaan. Suomen rannikolle muodostui kauppapaikkoja, joissa birkalaiset ja rannikon suomalaisasutus kävivät vaihtokauppaa. Koska rannikolla ei ollut tarpeeksi erämaita, hankkivat rannikon asukkaat hämäläisiltä arvoturkiksia eli soopelia, kärppää, näätää ja saukkoa sekä myös Välimeren piirissä jo antiikin ajoista lähtien arvostettua haustetta, majavan sukurauhasista saatavaa, lääkeaineena käytettävää eritettä. [[Hausjärvi\|Hausjärvi]] -nimen uskotaan juontuvan tämän aineen pyyntipaikasta. Vastineeksi hämäläiset saivat aseita, koruja, metallia ja suolaa.		Härkätie on Suomen vanhimpia historiallisia teitä. Sen varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse, aina viikinkiajalle eli 800-luvulle saakka, jolloin alkoi Ruotsissa Mälar-järven saarella sijainneen Birkan suuruudenaika. Se kesti 900-luvun lopulle saakka. Birkan kauppiaat hankkivat erätalouden tuotteita lähinnä turkiksia ja välittivät niitä edelleen Keski-Eurooppaan. Suomen rannikolle muodostui kauppapaikkoja, joissa birkalaiset ja rannikon suomalaisasutus kävivät vaihtokauppaa. Koska rannikolla ei ollut tarpeeksi erämaita, hankkivat rannikon asukkaat hämäläisiltä arvoturkiksia eli soopelia, kärppää, näätää ja saukkoa sekä myös Välimeren piirissä jo antiikin ajoista lähtien arvostettua haustetta, majavan sukurauhasista saatavaa, lääkeaineena käytettävää eritettä. [[Hausjärvi\|Hausjärvi]] -nimen uskotaan juontuvan tämän aineen pyyntipaikasta. Vastineeksi hämäläiset saivat aseita, koruja, metallia ja suolaa.

	Birkan tuhouduttua Itämeren kauppa siirtyi aluksi Gotlannin ja Sigtunan hallintaan. Suomessa kauppaa käytiin Härkätien Aurajokilaaksossa, jonne muodostui Koroisten kauppapaikka. Maankohoamisen ja poliittis-taloudellisten syiden vuoksi kaupankäynti siirtyi 1200-luvun lopulla Unikankareen kummun ympärille, jonne kasvoi Turun kaupunki.		Birkan tuhouduttua Itämeren kauppa siirtyi aluksi Gotlannin ja Sigtunan hallintaan. Suomessa kauppaa käytiin Härkätien Aurajokilaaksossa, jonne muodostui Koroisten kauppapaikka. Maankohoamisen ja poliittis-taloudellisten syiden vuoksi kaupankäynti siirtyi 1200-luvun lopulla Unikankareen kummun ympärille, jonne kasvoi Turun kaupunki.
Rivi 9:		Rivi 11:
	==== Matkalaiset Härkätiellä ====		==== Matkalaiset Härkätiellä ====

	Härkätie oli metsiin raivattu leveähkö ja mutkainen polku, jota ei kuljettu matkoja härillä, vaan jalan tai hevosilla. Härkä viitannee vahvaan eläimeen, jolla reitit asuttamattomiin erämaihin oli tehtävä. Nimestään huolimatta ei Härkätiellä kuljettu pitkiä matkoja härillä. Härkiä käytettiin keskiajalla ja uuden ajan alussa lähinnä Varsinais-Suomen ja Someron savikkoalueiden kyntötöissä, kun taas keskiajan Häme oli kuulu hevosmaakunta. Kesäaikana tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. ~~Talvisaikana~~ Härkätien korvasi järvenselkiä ja soita pitkin johdettu, Hattulasta Tammelan Teuron kautta Turkuun viitoitettu talvitie.  Jokien, purojen ja kosteiden paikkojen yli kuljettiin pitkospuita tai kivilatomuksia pitkin. tavarat kulkivat hevosen selässä. Kesäaikaan tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. Liikenne oli kausiluonteista ja talvisaikan Härkätien korvasikin järvenselkiä ja soita pitkin johdettu, Hattulasta Tammelan Teuron kautta Turkuun viitoitettu talvitie. Vanhaa tietä ylläpitivät muinaispitäjät.		Härkätie oli metsiin raivattu leveähkö ja mutkainen polku, jota ei kuljettu matkoja härillä, vaan jalan tai hevosilla. Härkä viitannee vahvaan eläimeen, jolla reitit asuttamattomiin erämaihin oli tehtävä. Nimestään huolimatta ei Härkätiellä kuljettu pitkiä matkoja härillä. Härkiä käytettiin keskiajalla ja uuden ajan alussa lähinnä Varsinais-Suomen ja Someron savikkoalueiden kyntötöissä, kun taas keskiajan Häme oli kuulu hevosmaakunta. Kesäaikana tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. Liikenne oli kausiluonteista ja talvisaikana Härkätien korvasi järvenselkiä ja soita pitkin johdettu, Hattulasta Tammelan Teuron kautta Turkuun viitoitettu talvitie.  Jokien, purojen ja kosteiden paikkojen yli kuljettiin pitkospuita tai kivilatomuksia pitkin. tavarat kulkivat hevosen selässä. Vanhaa tietä ylläpitivät muinaispitäjät.

	Keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun linnan ja Hämeen linnan. Kuninkaan pikalähetit ratsastivat matkan parissa päivässä. Tavalliset kruunun verotavaroita kuljettaneet talonpojat viipyivät matkalla 4-6 päivää. Matkalaisten joukko oli kirjava. Oman erikoisen lisänsä härkätielle toivat kirkonmiehet ja pyhiinvaeltajat, jotka olivat matkalla [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko\|Rengon Pyhän Jaakon kirkkoon]] tai [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon]] jumalanpalveluksiin. Myös kirkkojen vierellä juhlapyhinä pidetyt markkinat eli messut vetivät puoleensa sekä kauppiaita että rahvasta.		Keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun linnan ja Hämeen linnan. Kuninkaan pikalähetit ratsastivat matkan parissa päivässä. Tavalliset kruunun verotavaroita kuljettaneet talonpojat viipyivät matkalla 4-6 päivää. Matkalaisten joukko oli kirjava. Oman erikoisen lisänsä härkätielle toivat kirkonmiehet ja pyhiinvaeltajat, jotka olivat matkalla [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko\|Rengon Pyhän Jaakon kirkkoon]] tai [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon]] jumalanpalveluksiin. Myös kirkkojen vierellä juhlapyhinä pidetyt markkinat eli messut vetivät puoleensa sekä kauppiaita että rahvasta.
Rivi 18:		Rivi 20:

	Poliittisista muutoksista huolimatta Härkätie yhdisti Varsinais-Suomen ja Hämeen aina 1800-luvulle saakka alkuperäisen linjansa säilyttäen. Auto- ja rautatieliikenne vähensi Härkätien merkitystä, ja vuonna 1962 valtatie 10 syrjäytti sen hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi.		Poliittisista muutoksista huolimatta Härkätie yhdisti Varsinais-Suomen ja Hämeen aina 1800-luvulle saakka alkuperäisen linjansa säilyttäen. Auto- ja rautatieliikenne vähensi Härkätien merkitystä, ja vuonna 1962 valtatie 10 syrjäytti sen hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi.

			Nykyään Hämeen Härkätie on valtakunnallinen matkailutie, ja sen varrelta löytyy monenlaisia kulttuuri- ja luontokohteita, tapahtumia, muistomerkkejä ja virkistysalueita. Kaunista maisematietä kulkevat vieläkin pyhiinvaeltajat kävellen, pyöräilijät, moottoripyöräilijät ja autoilijat.

	Hämeen härkätiestä kertoo vanha kehtolaulu "Tuu, tuu tupakkirulla".		Hämeen härkätiestä kertoo vanha kehtolaulu "Tuu, tuu tupakkirulla".

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:57:56Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.57

Omv (5. syyskuuta 2011 kello 11.55)

2011-09-05T11:55:10Z

Uusi sivu

[[Image:CopyrightParkinmaki.jpg|thumb|right|350px|Hämeen härkätiellä 1900-luvun taitteessa. Kuva: A. Th. Böök, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.]]Hämeen härkätietä pitkin matkaa [[Hämeen linna|Hämeen linnasta]] Turkuun oli 162 kilometriä. Reitti oli  osa keskiaikaista Turusta Viipuriin kulkenutta [[Ylinen Viipurintie|Ylistä Viipurintietä]], joka oli yksi merkittävimmistä aikakauden matkustusreiteistä. Jaakko Teitin vuosina 1555-1556 laatiman tieluettelon sekä 1600-1700-lukujen karttojen mukaan Härkätie johti Hämeenlinnasta [[Hattelmala|Hattelmalan]] kautta Rengon kirkolle, sieltä Rengon Lietsan, [[Tammela|Tammelan]] [[Porras|Portaan]], Someron, Kosken, Marttilan ja Liedon kautta Turun tuomiokirkon kupeeseen.

==== Kauppatie ====

Härkätie on Suomen vanhimpia historiallisia teitä. Sen varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse, aina viikinkiajalle eli 800-luvulle saakka, jolloin alkoi Ruotsissa Mälar-järven saarella sijainneen Birkan suuruudenaika. Se kesti 900-luvun lopulle saakka. Birkan kauppiaat hankkivat erätalouden tuotteita ja välittivät niitä edelleen Keski-Eurooppaan. Suomen rannikolle muodostui kauppapaikkoja, joissa birkalaiset ja rannikon suomalaisasutus kävivät vaihtokauppaa. Koska rannikolla ei ollut tarpeeksi erämaita, hankkivat rannikon asukkaat hämäläisiltä arvoturkiksia eli soopelia, kärppää, näätää ja saukkoa sekä myös Välimeren piirissä jo antiikin ajoista lähtien arvostettua haustetta, majavan sukurauhasista saatavaa, lääkeaineena käytettävää eritettä. [[Hausjärvi|Hausjärvi]] -nimen uskotaan juontuvan tämän aineen pyyntipaikasta. Vastineeksi hämäläiset saivat aseita, koruja, metallia ja suolaa.

Birkan tuhouduttua Itämeren kauppa siirtyi aluksi Gotlannin ja Sigtunan hallintaan. Suomessa kauppaa käytiin Härkätien Aurajokilaaksossa, jonne muodostui Koroisten kauppapaikka. Maankohoamisen ja poliittis-taloudellisten syiden vuoksi kaupankäynti siirtyi 1200-luvun lopulla Unikankareen kummun ympärille, jonne kasvoi Turun kaupunki.

==== Matkalaiset Härkätiellä ====

Härkätie oli metsiin raivattu leveähkö ja mutkainen polku, jota ei kuljettu matkoja härillä, vaan jalan tai hevosilla. Härkä viitannee vahvaan eläimeen, jolla reitit asuttamattomiin erämaihin oli tehtävä. Nimestään huolimatta ei Härkätiellä kuljettu pitkiä matkoja härillä. Härkiä käytettiin keskiajalla ja uuden ajan alussa lähinnä Varsinais-Suomen ja Someron savikkoalueiden kyntötöissä, kun taas keskiajan Häme oli kuulu hevosmaakunta. Kesäaikana tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. Talvisaikana Härkätien korvasi järvenselkiä ja soita pitkin johdettu, Hattulasta Tammelan Teuron kautta Turkuun viitoitettu talvitie.  Jokien, purojen ja kosteiden paikkojen yli kuljettiin pitkospuita tai kivilatomuksia pitkin. tavarat kulkivat hevosen selässä. Kesäaikaan tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. Liikenne oli kausiluonteista ja talvisaikan Härkätien korvasikin järvenselkiä ja soita pitkin johdettu, Hattulasta Tammelan Teuron kautta Turkuun viitoitettu talvitie. Vanhaa tietä ylläpitivät muinaispitäjät.

Keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun linnan ja Hämeen linnan. Kuninkaan pikalähetit ratsastivat matkan parissa päivässä. Tavalliset kruunun verotavaroita kuljettaneet talonpojat viipyivät matkalla 4-6 päivää. Matkalaisten joukko oli kirjava. Oman erikoisen lisänsä härkätielle toivat kirkonmiehet ja pyhiinvaeltajat, jotka olivat matkalla [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko|Rengon Pyhän Jaakon kirkkoon]] tai [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon]] jumalanpalveluksiin. Myös kirkkojen vierellä juhlapyhinä pidetyt markkinat eli messut vetivät puoleensa sekä kauppiaita että rahvasta.

Silloin, kun kievareita ei vielä ollut, yövyttiin tilapäisissä majapaikoissa, joista osa oli myös erämiesten sijoina. Nimistön perusteella Härkätien varrella Hämeen alueella tällaisia olivat Rengon Asemi, Tammelan Pyhäjärven Mämmi, Mämmikallio ja Mämmikari. Paikannimissä on siis säilynyt viittaus vanhaan hämäläiseen matkamuonaan, mämmiin eli imellettyyn jauhotahnaan. Muita matkaeväitä olivat puuro, talkkuna ja hapan kala.

Asutuksen laajentuessa keskiajalla teiden varsille perustettiin kievareita kruunun asioilla liikkuvia varten. Härkätien kievarit sijaitsivat Rengon kirkolla, Tammelan Portaassa, Someron Lahdessa, Marttilan Juutilassa ja Liedon Pinomäessä. Keskiajan lopulla syntyi myös yksityisiä krouveja, joissa sai sahtia ja olutta. Kuningas Kustaa Vaasa kuitenkin puuttui niiden toimintaan 1500-luvun alussa tienvarsijuopottelun takia lakkauttamalla suurimman osan krouveista.

Poliittisista muutoksista huolimatta Härkätie yhdisti Varsinais-Suomen ja Hämeen aina 1800-luvulle saakka alkuperäisen linjansa säilyttäen. Auto- ja rautatieliikenne vähensi Härkätien merkitystä, ja vuonna 1962 valtatie 10 syrjäytti sen hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi.

Hämeen härkätiestä kertoo vanha kehtolaulu "Tuu, tuu tupakkirulla".

<br>

== Hämeen härkätie Virtuaalipolku.fi-palvelussa<br> ==

Hämeen härkätiehen voit tutustua myös Virtuaalipolku.fi-palvelussa. Kartalle on merkitty kaksi erillistä pyöräreittiä, joista kumpaankin voi lähteä monesta eri paikasta. Kohteista löytyy lisätietoja reittien laatijan Hannu Syväojan kirjasta ''Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin''.<br>

== Lähteitä ==

*Poutanen, Pirjo (toim.) Hämeen Härkätiellä. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2002.
*http://www.harkatie.net/

 [[Coordinates::60.653885, 23.585529| ]]

[[Category:Tiet]]