Forssan tehtaitten työväen yhteinen lainakirjasto - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.04)

2023-03-12T08:04:28Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
Rivi 19:		Rivi 19:
	Heikkilä, Teuvo: Katsaus kirjastotoimintaan Forssassa 1866-1986. Forssan kaupunki 1987. <br>		Heikkilä, Teuvo: Katsaus kirjastotoimintaan Forssassa 1866-1986. Forssan kaupunki 1987. <br>
	[[Coordinates::60.814301, 23.629365\| ]]		[[Coordinates::60.814301, 23.629365\| ]]
	[[Category:Forssa]] [[Category:Kirjastot]]		[[Category:Forssa]] [[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]

Aleksi (25. heinäkuuta 2016 kello 11.50)

2016-07-25T11:50:29Z

← Vanhempi versio		Versio 25. heinäkuuta 2016 kello 14.50
Rivi 7:		Rivi 7:
	Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.		Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.

	[[~~Image~~:Tehtaankirjaston_käyttösäännöt.jpg\|thumb\|right\|200x273px]]Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.		[[Tiedosto:200px-Tehtaankirjaston_käyttösäännöt.jpg\|thumb\|right\|200x273px]]Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.

	Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa.		Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa.

Aleksi (17. kesäkuuta 2015 kello 12.21)

2015-06-17T12:21:12Z

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2015 kello 15.21
Rivi 7:		Rivi 7:
	Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.		Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.

	[[Image:~~Tehtaankirjaston kayttosaannot~~.jpg\|thumb\|right\|200x273px]]Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.		[[Image:Tehtaankirjaston_käyttösäännöt.jpg\|thumb\|right\|200x273px]]Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.

	Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa.		Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa.

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:10Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Lailau (10. toukokuuta 2011 kello 06.57)

2011-05-10T06:57:04Z

Uusi sivu

[[Image:Kerhola rajattu pieni.JPG|thumb|right|200px|Kerhola, ent. Kirjastotalo. Kuva: Forssan kaupunki.]]Forssan tehdasyhdyskunta sai oman kirjaston, kun Forssan tehtaitten työväen yhteinen lainakirjasto eli ns. tehtaankirjasto aloitti toimintansa 1866. Kirjastoa pidettiin avoinna joka lauantai kolmen tunnin ajan. Ensimmäiset viisi vuotta kirjastoa hoiti kehräämön työnjohtaja Johan Ahlstedt.

Varat kirjaston perustamiseen saatiin lahjoituksina. Kirjaston tärkein tukija oli Forssa Oy ja sen perustaja, johtaja [[Axel Wilhelm Wahren|Axel Wilhelm Wahren]]. Rahalahjoituksensa lisäksi Wahren antoi kirjastoa varten tarpeelliset välineet, huoneen, valon ja lämmön. Myös Wahrenin jo aiemmin tehtaalle hankkimat kirjavarat yhdistettiin korjattuina uuteen kirjastoon.

Myös sanomalehtien hankkimista ja niiden lukemista edistämään perustettu tehtaan ns. lukuyhtiö päätettiin yhdistää kirjastoon. Toinen lukutupa toimi Forssan tehtaalla ja toinen Viksbergin tehtaalla. Lukusalit olivat avoinna joka päivä.

Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.

[[Image:Tehtaankirjaston kayttosaannot.jpg|thumb|right|200x273px]]Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.

Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa.

Tehtaankirjasto jatkoi toimintaansa kunnallisen kirjastotoimen rinnalla vuoteen 1927 saakka. Tuolloin oli tultu tilanteeseen, että kunnallisen kirjastotoimen suosio ja kokoelmat olivat sillä tasolla , että tehtaankirjasto oli menettänyt merkityksensä. Tehtaankirjasto lopetti toimintansa ja sen kokoelma lahjoitettiin Forssan kauppalankirjastolle. Tästä kokoelmasta on [[Forssan kaupunginkirjasto|Forssan kaupunginkirjastossa]] erillisenä arkistokokoelma jäljellä vielä 692 nidettä.

<br>

== Lähde ==

Heikkilä, Teuvo: Katsaus kirjastotoimintaan Forssassa 1866-1986. Forssan kaupunki 1987. <br>
[[Coordinates::60.814301, 23.629365| ]]
[[Category:Forssa]] [[Category:Kirjastot]]