Eerikinkronikka - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”Category:Hämeen historia” muotoon ”Luokka:Historia”

2023-04-04T06:23:50Z

Tekstin korvaus – ”Category:Hämeen historia” muotoon ”Luokka:Historia”

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2023 kello 09.23
Rivi 31:		Rivi 31:
	Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])		Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])

	[[~~Category~~:~~Hämeen historia~~]][[Category:Tietokirjat]][[Category:Häme-Wiki]]		[[Luokka:Historia]][[Category:Tietokirjat]][[Category:Häme-Wiki]]

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.23)

2023-03-12T08:23:30Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.23
Rivi 31:		Rivi 31:
	Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])		Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])

	[[Category:Hämeen historia]][[Category:Tietokirjat]]		[[Category:Hämeen historia]][[Category:Tietokirjat]][[Category:Häme-Wiki]]

Kaunislehto (1. maaliskuuta 2021 kello 07.48)

2021-03-01T07:48:10Z

← Vanhempi versio		Versio 1. maaliskuuta 2021 kello 10.48
Rivi 2:		Rivi 2:
	Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.		Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.

	Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua ~~kunikaan~~ kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.		Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kuninkaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.

	Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].		Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].


	[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):		[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):

Kaunislehto (25. helmikuuta 2021 kello 14.28)

2021-02-25T14:28:01Z

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2021 kello 17.28
Rivi 32:		Rivi 32:
	Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])		Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])

	[[Category:Tietokirjat]]		[[Category:Hämeen historia]][[Category:Tietokirjat]]

Kaunislehto (25. helmikuuta 2021 kello 13.00)

2021-02-25T13:00:52Z

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2021 kello 16.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Eerikinkronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos.		'''Eerikinkronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos. Kronikan kirjoittajaan, tarkkaa aikaa tai paikkaa ei varmuudella tunneta. Se on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja [[Julius Ailio]] määrittelee ajoituksen 1320-luvulle.
			Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.

	~~Eerikinkronikka on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja [[Julius Ailio]] määrittelee ajoituksen 1320-luvulle.~~ Se on kuvaus keskiajalta. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kunikaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.		Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kunikaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.

	Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].		Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].

	~~Kronikan kirjoittajaan, tarkkaa aikaa tai paikkaa ei varmuudella tunneta. Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.~~

	[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):		[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):
Rivi 29:		Rivi 29:

	[http://runeberg.org/erikkron/ Erikskrönikan. Projekt Runeberg] 12.5.1996		[http://runeberg.org/erikkron/ Erikskrönikan. Projekt Runeberg] 12.5.1996

			Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen])

	[[Category:Tietokirjat]]		[[Category:Tietokirjat]]

Kaunislehto (25. helmikuuta 2021 kello 12.55)

2021-02-25T12:55:03Z

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2021 kello 15.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''~~Erikin kronikka~~''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos.		'''Eerikinkronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos.

	~~Erikin kronikka~~ on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja [[Julius Ailio]] määrittelee ajoituksen 1320-luvulle. Se on kuvaus keskiajalta. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kunikaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.		Eerikinkronikka on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja [[Julius Ailio]] määrittelee ajoituksen 1320-luvulle. Se on kuvaus keskiajalta. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kunikaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.

	Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].		Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].

Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: '''Erikin kronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu...

2021-02-25T12:54:40Z

Ak: Uusi sivu: '''Erikin kronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu...

Uusi sivu

'''Erikin kronikka''' (''Erikskrömikan'') Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos.

Erikin kronikka on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja [[Julius Ailio]] määrittelee ajoituksen 1320-luvulle. Se on kuvaus keskiajalta. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kunikaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.

Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]].

Kronikan kirjoittajaan, tarkkaa aikaa tai paikkaa ei varmuudella tunneta. Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.

[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):

{| cellspacing="3"
|-
|
«Silloin käski kuningas Erik koko valtakuntaansa, sekä ritareita että ritarien vertaisia, niin talonpoikia kuin virkamiehiä, kuten herrain tapana on, sanomaan miehilleen, että hän tahtoi sotaan lähdettävän; niin käski hän heitä pakanamaalle, ja antoi vävylleen toimeksi olla heidän johtajanaan pitäen häntä siihen paraimpana. Vävy otti toimen mielellään vastaan, haluten lisätä herransa kunniaa; panivat kuntoon aseensa ja suojuksensa uroot reippaat ja karskit; kypäriä, haarniskoja ynnä panssareita jaettiin ja tehtiin paljon lisää. Joka mies valmistautui seudullaan, täyttäen kernaasti kuninkaan käskyn, vesille lykättiin laivat ja veneet; paljon ja isoja rahakääröjä avattiin ja annettiin niille, jotka erosivat kodeistaan, tietämättä takaisintulostaan; käsiään väännellen, itkun vallassa näkyi joukko vaimoja. Siltä oli (lähtijäin) mieli iloinen, koska retki lisäisi Jumalan kunniaa. Usea vanha isäin miekka temmattiin alas naulastaan, jossa se oli riippunut pitkän ajan. Ystävällisesti saatettiin lähtijät rantaan, siellä hyvästeltiin ja kättä puristettiin; monet punahuulet saivat silloin suukkosen, niin sydämestä lähtevän kuin milloinkaan, sillä toisille oli se viimeinen tapaaminen; moista sattuu moisen eron johdosta. Heitä tuuli kuljetti, he purjehtivat pois; pakanat myös varustautuivat, tietäen hyvin, että he tulisivat turmiota eikä laupeutta tuottamaan. Perillä kristityt laskivat satamaan; lukemattomain kultakeulain määrää mahtoivat pakanat olla näkemässä, itselleen murheeksi eikä huviksi. Kristityt menivät lippuineen maihin, heille luonnisti siellä hyvin. Heidän kilpensä ja kypäränsä välkkyivät, kautta maiden kulkeissaan; He tahtoivat halusta mitellä miekkojaan pakanallisten Hämäläisten kanssa, ja, niinkuin luulen heidän mielineen, saadakseen kultaa, hopeata ja karjalaumoja. Hämäläiset pakenivat; pakanat hävisivät, kristityt voittivat. Ken heistä hyvällä suostui kristityksi rupeamaan ja kasteen ottamaan, hän sai pitää tavaransa ja henkensä, ja elää rauhassa ilman riitaa. Ken pakanoista niin ei tahtonut, hänet peri kuolema. Kristityt rakensivat sinne linnan, asettaen siihen ystäviään ja lähimmäisiään. Linnan nimenä on Hämeen linna (Taffwesta borg), josta pakanoilla vielä on huolta, maa miehitettiin kristityillä, ja, niinkuin oletan, siten on vieläkin. Sama maa tuli kokonaan kristityksi, luulen, että se Venäjän kuninkaalta hukkaan meni.» 

|
THa loth konung erik ouer alt sith rike bade riddare ok riddare like Swa ok bönder oc tiänistomen swa som herra plägha oc än at sighia synom mannom til taghar han eth örlogh driwa wil Swa bödh han them til hedith land ok satte thz sinom maghe i hand at han skulle wara thera forman for thy at han trodde bezst a han Hans magher took ther gerna widher han ville ok gerna vitha hans heder Ok redde sik tha wapn ok tyghe raska häladha ok oblyghe Hielma plator ok panzere wordo tha gäwe ok giordos flere Huar redde sik tha i sin stadh ok giordo gerna huat konungen badh Ok skuto wt snekkior ok löpande skutör marger stor peninga knwter ward tha löster ok giffuen them ther tha skuldo skilias vid thera heem Ok wisto ey nar the komo ather vridhna hender ok starker grater vard tha aff mange frwo sedher Tho gladdos the at gud hedher skulle meras aff then färdh mangt eth gamalt fädernis swerd wart tha nidher aff naglom kränkt som ther haffdo manga dagha hengt Them wart tha venlika fölgt til strand helsados wel ok tokos j hand marghin röder mwn ward tha kust som aldrig kystes sydhan aff hiertans lust thy at the saghos summi aldrig meer aff tholkom skylnad tolkit skeer Them bleste bör the segldo thädhan the hedno reddo sik ok mädhan The wisto wel at the skullo koma A thera skadha ok engen froma The crisno lagdo ther til hampna marge otalike gylte stampna matto hedne men ther see ther mera matto sörgia än lee The toko thera baner oc gingo a land them crisno gik ther wäl j hand thera skiölla loto the ther skina ouer alt thz land ok hielma sina The willo thera swerd gerna fresta vpa the hedna taffwesta Som iak wenter at the giordo gul ok sölff ok starka hiorde The taffwesta tha vndan runno the hedno tappado the crisne wnno Hwa them wille til handa gaa ok cristin warda ok doop wntfa honom lotho the gotz ok liiff ok friid at liffua alt vtan kiiff Huilkin hedin ey ville swa honom lotho the dödin ouergaa The crisne bygdo ther eth feste ok satto ther i vine ok neste Thz hwss heyter taffwesta borg the hedno haffua ther än fore sorg The satto thz land mz crisna men som iak vänter at thz star oc än Thz samma land thz vart alt cristith jak tror at rytza konungen mistit 

|
|}

Kuuntele Hämeenlinnan Lydiasta katkelma [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/187 Erikin kronikasta].

== Lähteet ==

Julius Ailio. Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Teoksessa: Hämeenlinnan kaupungin historia. 1 osa. Hämeenlinna. 1917.

Eerikinkronikka. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Eerikinkronikka])

[http://runeberg.org/erikkron/ Erikskrönikan. Projekt Runeberg] 12.5.1996
[[Category:Tietokirjat]]